Ruanda-Urundi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruanda-Urundi
19221962
Flag of Belgium.svg   Coat of arms of Ruanda-Urundi.svg
lippu vaakuna
Valtiomuoto Kansainliiton mandaattialue Belgian hallintoalue
Pääkaupunki Bujumbura
Historia
 –perustettu
 –itsenäisyys

1. marraskuuta 1922
1. heinäkuuta 1962
Virallinen kieli ranska, hollanti
Valuutta Belgian Kongon frangi
Edeltäjä(t) Saksan keisarikunnan lippu Saksan Itä-Afrikka
Seuraaja(t) Flag of Burundi (1962 to 1966).svg Burundi
Flag Rwanda 1959.svg Ruanda

Ruanda-Urundi oli Belgian vuosina 1916–1962 hallinnoima alue Keski-Afrikassa. Vuodesta 1916 vuoteen 1924 alue oli Belgian suoran sotilashallinnon alla. Vuonna 1924 alueesta muodostettin Kansainliiton mandaattialue ja vuonna 1946 Yhdistyneiden kansakuntien huoltohallintoalue. Vuonna 1962 alue jakautui itsenäistyneisiin Ruandan ja Burundin tasavaltoihin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan keisarikunta liitti aikaisemmin itsenäiset Ruandan ja Burundin kuningaskunnat omiin siirtomaihinsa vuosina 1890 ja 1899. Virallisesti kuningashuoneet säilyttivät asemansa ja alueet suhteellisen itsenäisyytensä, ja niistä muodostettiin Saksan protektoraatteja eli suojelualueita (saks. Schutzgebiet). Alueita hallinnoitiin osana Saksan Itä-Afrikkaa. Käytännössä alueella oleskelevien saksalaisten määrä oli hyvin vähäinen, eikä saksalaisten vaikutusvalta kasvanut missään vaiheessa kovin suureksi.

Ensimmäisessä maailmansodassa Belgian Kongosta hyökänneet belgialaiset joukot valloittivat vuoristoisen Ruanda-Urundin alueen vuonna 1916. Versailles’n rauhansopimuksen mukaan Saksan Itä-Afrikan pääosa liitettiin Tanganjika-nimisenä Brittiläiseen imperiumiin. Belgian joukkojen hallussa ollut alue, josta käytettiin nimitystä Belgian miehittämät Itä-Afrikan alueet, jätettiin Belgian sotilashallinnon alaisuuteen. Vuonna 1924 alueesta muodostettin Kansainliiton mandaattialue Ruanda-Urundin nimellä. Mandaattialueen hallinnointi uskottiin Belgialle.

Belgialaiset nojasivat saksalaisten lailla alueen hallinnossa paikallisiin rakenteisiin. He tukeutuivat maata jo ennen eurooppalaisten aikaa hallinneeseen tutsivähemmistöön, joka hallitsi enemmistönä olleita hutuja. Tuohon aikaan vallinneiden rotuteorioiden mukaisesti belgialaiset pyrkivät osoittamaan, että tutsit olivat rotuominaisuuksiltaan sekä fyysisesti että henkisesti hutujen yläpuolella, joten maan hallitseminen tuli luonnollisesti heidän osakseen. Belgialaiset myös jakoivat alueen väestön väestönlaskennat yhteydessä rotuominaisuuksien perusteella, ja kunkin asukkaan henkilötietoihin merkittiin heidän rotunsa.

Kansainliiton hajoamisen jälkeen alueesta tuli Yhdistyneiden kansakuntien huoltohallintoalue vuonna 1946. Alue uskottiin edelleen Belgian hallintaan. YK:n peruskirjan mukaisesti Belgian olisi tullut kehittää aluetta poliittisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kohti itsenäisyyttä. Belgia kuitenkin katsoi, että alueen itsenäistyminen veisi vielä vuosikymmeniä. Käytännössä alueen kehittäminen jäi puolitiehen, ja sitä kehitettiin myös tavalla, joka ennen muuta vastasi Belgian etua.

1950-luvulla itsenäisyysvaatimukset alkoivat kuitenkin kasvaa Belgian Kongossa, ja Belgia joutui myöntämään, ettei pienellä maalla ollut riittävästi voimavaroja niin laajojen alueiden pitämiseksi hallinnassaan. Belgian Kongo itsenäistyi Kongon demokraattiseksi tasavallaksi vuonna 1960. Kaksi vuotta myöhemmin, 1. tammikuuta 1962 myös huoltohallintoalue saavutti itsenäisyytensä. Se jaettiin vanhojen kuningaskuntien rajojen perusteella kahteen osaan, jotka itsenäistyivät nimillä Ruanda ja Burundi.

Kuninkaalliset asiainhoitajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komissaarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Justin Malfeyt (1916–1919)
  • Alfred Frédéric Gérard Marzorati (1919–1926)

Kuvernöörit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alfred Frédéric Gérard Marzorati (1926–1929)
  • Louis Joseph Postiaux (1929–1930)
  • Charles Henri Joseph Voisin (1930–1932)
  • Eugène Jacques Pierre Louis Jungers (1932–1946)
  • Maurice Simon (1946–1949)
  • Léon Antoine Marie Pétillon (1949–1952)
  • Alfred Claeys Boùùaert (1952–1955)
  • Jean-Paul Harroy (1955–1962)