Voutikunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Voutikunta oli voudin toimialue[1] Ruotsin historiallisessa hallinnossa. Kustaa Vaasa uudisti maansa hallintoa 1500-luvun alkupuolella siten, että keskiajalla käytössä olleista linnalääneistä siirryttiin voutikuntiin. Suomen alueella niitä oli 1500-luvulla enimmillään noin 40 kappaletta. Voutikunnan hallinnosta vastanneen voudin tärkein tehtävä oli verojen kerääminen. Valtakunnan hallintoa uudistettaessa 1630-luvulla muodostettiin lääninhallinto ja pitäjää suuremmaksi, mutta lääniä pienemmäksi hallintoyksiköksi tulivat kihlakunnat. Voutikunta-nimitys säilyi kuitenkin käytössä pitkään kihlakunta-sanan rinnalla.[2]

Suomen voutikunnat 1412–1448[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen eli keskiaikaisen Turun hiippakunnan alueella olleet voutikunnat.

  • Turun linnan voutikunta[3]
    • Pohja-Suomen laamannikunta
      • Maskun kihlakunta
      • Vehmaan kihlakunta
    • Etelä-Suomen laamannikunta
      • Halikon kihlakunta
      • Piikkiön kihlakunta
  • Satakunnan voutikunta (myöhemmin Kokemäenkartanon lääni) kuului tällä ajanjaksolla Turun linnan alaisuuteen[4]
  • Ahvenanmaan voutikunta (Kastelholman linna)[5]
  • Korsholman linnan voutikunta[6]
  • Hämeen linnan voutikunta[7]
    • Hattulan kihlakunta
    • Hollolan kihlakunta
    • Sääksmäen kihlakunta
  • Raaseporin linnan voutikunta[8]
  • Viipurin linnan voutikunta (läänitettynä koko ajanjakson)[9]
    • Itä-Uudenmaan voutikunta (= Porvoon voutikunta)[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salminen, Tapio: Suomen linnojen ja voutikuntien hallinto vuosina 1412–1448. Tutkimus Suomen linnojen suhteesta keskushallintoon vanhemmalla unioniajalla. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopiston historiatieteen laitos, 1993. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 22.4.2019).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nykysuomen sanakirja. Hakusana voutikunta. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1951–1961.
  2. Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 589. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  3. Salminen s. 59.
  4. Salminen s. 66 ja 71.
  5. Salminen s. 71.
  6. Salminen s. 78.
  7. Salminen s. 83.
  8. Salminen s. 88.
  9. Salminen s. 102 ja 105.
  10. Salminen s. 106.