Kihlakunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kihlakuntia Suomessa ja Pohjoismaissa. Venäjän keisarikunnan kihlakuntia käsittelee artikkeli ujesti.

Kihlakunnat (ruots. härad) ovat Suomessa ja Pohjoismaissa olleet läänejä alempiasteisia valtion paikallishallintoalueita. Historiallisesti kihlakunnat olivat muun muassa kruununvoutien ja henkikirjoittajien virkapiirejä. Vuonna 1996 Suomessa muodostettiin uudenlaiset kihlakunnat, joihin koottiin poliisin, syyttäjän ja ulosoton tehtävät. Nämä uudet kihlakunnat lakkautettiin vuoden 2007 lopussa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kihlakunta on alkuaan vastannut pitäjää, myöhemmin se on ollut muun muassa tuomarin virka-alue. Kansatieteilijä ja akateemikko Kustaa Vilkuna (1902–1980) on selvittänyt teoksessaan Kihlakunta ja häävuode (Otava, Helsinki 1964) suomalaisen yhteiskunnan järjestäytymisen vaiheita. Vilkunan mukaan länsisuomalaisen murteen sana kihlakunta jokseenkin vastaa itäsuomalaista sanaa pitäjä. Vilkunan ehdottama suora käännös sanalle kihlakunta on veropitäjä.

Sana "kihla" on laina muinaisgermaanisesta sanasta "geisel", pantti(vanki). Suomen sanan kihla ja muinaisgermaanin sanan geisel välinen yhteys perustuu Vilkunan mukaan keskiaikaiseen veronperintäkäytäntöön, jossa valloitetun alueen uskollisuus varmistettiin ottamalla alueen hallitsijan tai muiden korkeasukuisten miesten jälkeläisiä määräajaksi panttivangeiksi.

Kihlakunta oli Ruotsin kuningaskunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan aikana talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajien vaalipiiri. Vuonna 1906 määrättiin vuoden 1907 eduskuntavaaleja varten Suomen vaalipiirit, jotka koostuivat joitain poikkeuksia lukuun ottamatta kihlakunnista ja kaupungeista, jotka olivat kihlakuntien ympäröimiä. Ennen vuotta 1960 perustetut kaupungit eivät kuuluneet kihlakuntiin. Kihlakunnanoikeuden toimialue ei tästä nimikkeestä huolimatta ollut kihlakunta vaan tuomiokunta, jonka alue ei välttämättä ollut sama kuin kihlakunnan.

Ennen vuotta 1945 kihlakunta oli kruununvoudin ja henkikirjoittajan virkapiiri, joka käsitti yhden tai useamman kunnan. Kun kruununvoudin virka lakkautettiin, kihlakunta jäi ainoastaan henkikirjoittajan virkapiiriksi vuoteen 1996 saakka. Nykyäänmilloin? henkikirjoittaja on kihlakunnan maistraatin rekisteriosaston päällikön virkanimike.

Vuoden 1996 kihlakuntauudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion oikeustoimen paikallishallinto oli 1.12.1996–31.12.2007 järjestetty 90 kihlakuntaan, jotka poikkesivat alueellisesti aiemmista kihlakunnista. Näitä "uudempia" kihlakuntia oli määrältään paljon enemmän kuin "vanhoja" kihlakuntia. Valtioneuvosto päätti kihlakuntiin kuuluvista kunnista. Jokaisessa kihlakunnassa oli lääninhallituksen alaisena valtion viranomaisena toimiva kihlakunnanvirasto, joka hoiti poliisi-, syyttäjä- ja ulosottotehtäviä. "Uusien" kihlakuntien alueet olivat pitkälti samat kuin silloisten seutukuntien. Kihlakunnat lakkautettiin vuoden 2007 lopussa, jolloin kihlakunnanvirastojen toiminnot ja yhteinen henkilöstö siirrettiin poliisilaitoksiin, ulosottovirastoihin, syyttäjänvirastoihin ja maistraatteihin.

Myös ennen vuoden 1996 kihlakuntauudistusta kihlakuntajasossa tapahtui joskus suuriakin muutoksia eri aikoina.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]