Ulosotto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Ulosotto on ulosottoviranomaisen suorittama laiminlyödyn velvoitteen pakkotäytäntöönpano.

Ulosotto Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tehdään vuosittain noin 2–3 miljoonaa ulosottohakemusta. Niillä yritetään periä miljardien eurojen arvosta saatavia. Joka kahdestoista suomalainen joutuu vuosittain ulosoton velalliseksi. Yhdellä velallisella on ulosotossa noin viisi velkaa, ja yleensä myös viisi velkojaa.[1] Vuoden 2016 lopulla ulosotossa oli vajaat 500 000 henkilöä.[2]

Ulosotto on Suomessa tehokasta. Ulosottomiehet tekevät vuosittain yli 600 000 ulosmittausta. Kolmannes niistä kohdistuu palkkaan, eläkkeeseen tai vastaavaan toistuvaistuloon. Kiinteistöjä ulosmitataan vuositain lähes 10 000 ja asunto-osakeyhtiön osakkeita yli 11 000. Hieman yli viidennes saatavista onnistutaan perimään ulosotolla. Se on kansainvälisesti poikkeuksellisen hyvä tulos.[1]

Ulosotossa velallisena on pääsääntöisesti luonnollinen henkilö, enimmäkseen kuluttaja-palkansaaja. Hakijana on tyypillisesti institutionaalinen velkoja, useimmiten julkisyhteisö. Tavallisesti velkoja odottaa passiivisena, mihin tulokseen ulosottomiehen toimet johtavat.[1]

Suomen ulosottokäytäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa yksityisoikeudellisen velvoitteen täytäntöönpano edellyttää tuomioistuimen tuomiota, mutta julkisoikeudellinen saatava, kuten vero, voidaan ulosmitata ilman maksuvelvollisuuden vahvistamista. Ulosotto on erityistäytäntöönpanon yleisnimitys. Sen tärkein laji on ulosmittaus eli rahamääräisen velvoitteen täytäntöönpano. Ulosottoon kuuluu myös irtaimen esineen tai kiinteistön luovutustuomion pakkotäytäntöönpano, hallinnan palauttaminen kuten häätö sekä teetto-, kielto- ja sietämistuomioiden täytäntöönpano. Ulosoton muoto on myös lapsen huoltoon tai tapaamisoikeuteen liittyvän päätöksen toteuttaminen.[3]

Alueellisena ulosottoviranomaisena Suomessa toimii kihlakunnan ulosotto-osasto tai ulosottovirasto. Näitä johtaa johtava kihlakunnanvouti, jonka alaisuudessa työskentelee kihlakunnanvouteja sekä kihlakunnanulosottomiehiä. Ulosottomenettelystä voidaan valittaa erikseen määrättyihin käräjäoikeuksiin joko ulosottovalituksella tai voudin osoituksen mukaisesti täytäntöönpanoriitana.lähde?

Ellei velallisella ole rahaa, voidaan häneltä ulosmitata muuta omaisuutta. Omaisuus myydään joko julkisella pakkohuutokaupalla tai muulla tavalla. Saadut rahat käytetään velkojen maksuun.[1]

Vuonna 2015 velallisen pankkitililtä voidaan ulosottaa kaikki ne rahat, jotka ylittävät 1021,05 euroa.[4] On tavallista, ettei tilillä ole riittävästi rahaa ulosmitattavaksi. Jotkut velalliset pyrkivät pitämään pankkitilinsä saldon suojaosuuden alapuolella, jotta ulosotto ei veisi heidän varojaan.[5] Ulosottomiehellä on oikeus saada tilitiedot tiedustelemalla niitä pankilta. Velalliselle tästä ei ilmoiteta. Tilivarojen ulosmittaus voikin tulla velalliselle yllätyksenä.[6]

Sosiaalitukia ei lähtökohtaisesti ulosmitata. Jos tukea ei käytä siinä kuussa, kun se on maksettu, säästynyt tuki voidaan kuitenkin ulosmitata.[6]

Mikäli velallinen todetaan ulosotossa varattomaksi, ulosotto raukeaa ja asianomaisille toimitetaan varattomuustodistus, jonka seurauksena on maksuhäiriömerkintä. Jos vastaajaa ei tavoiteta, asianomistajille toimitetaan estetodistus.[7]

Maksuhäiriömerkintä seuraa myös silloin, jos toistuvaistulon ulosmittaus tai sen sijaan tehty maksusuunnitelma on ollut voimassa vähintään 18 kuukautta viimeksi kuluneiden 2 vuoden aikana.[8]

Velkaongelmien ennalta ehkäisemiseen on olemassa kunnallinen velkaneuvontamenettely.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Koulu, Risto & Lindfors, Heidi: Velkavastuun toteuttaminen luottoyhteiskunnassa. Oikeustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, 2016.
  2. Melkein joka kymmenes suomalainen on ulosotossa – Talouden käänne parempaan ei näy vielä Yle, 2017
  3. Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palstat 775–778.
  4. Helsingin Sanomat, 12.1.2015, s.B10
  5. Sonia Lensu: Ulosottomiehen toimenkuvan muuttuminen atk-järjestelmien ja ulosottokaaren vaikutuksesta (Opinnäytetyö 2011) 2011. Kymenlaakso: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.1.2019.
  6. a b Ulosottomies vei velkaantuneen isän vaivalla säästämät tuet tililtä: ”Kuin mailalla olisi lyöty” www.satakunnankansa.fi. Viitattu 19.1.2019.
  7. Ulosottokaari finles.fi. 31.12.2018. Oikeusministeriö. Viitattu 17.1.2019.
  8. Maksuhäiriömerkinnät ulosotosta - Oikeus.fi / Ulosotto oikeus.fi. Viitattu 19.1.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]