Ulosotto

Suomen valtion alue-
ja paikallishallinto

• ALUEHALLINTO
  • aluehallintovirastot
  • elinkeino-, liikenne- ja
    ympäristökeskukset
  • maistraatit
  • Metsäkeskuksen alueet
  • oikeusapupiirit
  • poliisilaitokset
  • syyttäjänvirastot
  • tullit
  • ulosottovirastot
• PAIKALLISHALLINTO
  • oikeusaputoimistot
  • tullitoimipaikat
  • työ- ja elinkeinotoimistot
  • verotoimistot

Ulosotto on viranomaisen suorittama laiminlyödyn velvoitteen pakkotäytäntöönpano.

Suomen ulosottokäytäntö

Suomessa yksityisoikeudellisen velvoitteen täytäntöönpano edellyttää tuomioistuimen tuomiota, mutta julkisoikeudellinen saatava, kuten vero, voidaan ulosmitata ilman maksuvelvollisuuden vahvistamista. Ulosotto on erityistäytäntöönpanon yleisnimitys. Sen tärkein laji on ulosmittaus eli rahamääräisen velvoitteen täytäntöönpano. Ulosottoon kuuluu myös irtaimen esineen tai kiinteistön luovutustuomion pakkotäytäntöönpano, hallinnan palauttaminen kuten häätö sekä teetto-, kielto- ja sietämistuomioiden täytäntöönpano. Ulosoton muoto on myös lapsen huoltoon tai tapaamisoikeuteen liittyvän päätöksen toteuttaminen.

Alueellisena ulosottoviranomaisena Suomessa toimii kihlakunnan ulosotto-osasto tai ulosottovirasto. Näitä johtaa kihlakunnanvouti, jonka alaisuudessa työskentelee kihlakunnanulosottomiehiä. Ulosottomenettelystä voidaan valittaa erikseen määrättyihin käräjäoikeuksiin joko ulosottovalituksella tai voudin osoituksen mukaisesti täytäntöönpanoriitana.

Ellei velallisella ole rahaa, voidaan häneltä ulosmitata muuta omaisuutta. Se myydään tavallisesti julkisella huutokaupalla, pakkohuutokaupalla, josta saadut rahat käytetään velkojen maksuun.

Mikäli velallinen todetaan ulosotossa varattomaksi, on seurauksena maksuhäiriömerkintä. Velkaongelmien ennalta ehkäisemiseen on olemassa kunnallinen velkaneuvontamenettely.

Katso myös

• Perintätoimisto

Aiheesta muualla

• Ulosotto Oikeusministeriö
• Ulosottokaari 15.6.2007/705 Finlex
• Findikaattori - Ulosottovelallisten lukumäärä 2005- Tilastokeskus ja valtioneuvoston kanslia