Ulosotto

Suomen valtion alue-
ja paikallishallinto

• Aluehallinto
  • aluehallintovirastot
  • elinkeino-, liikenne- ja
    ympäristökeskukset
  • maistraatit
  • Metsäkeskuksen alueet
  • oikeusapupiirit
  • poliisilaitokset
  • syyttäjänvirastot
  • tullit
  • ulosottovirastot
• Paikallishallinto
  • oikeusaputoimistot
  • tullitoimipaikat
  • työ- ja elinkeinotoimistot
  • verotoimistot

Ulosotto on ulosottoviranomaisen suorittama laiminlyödyn velvoitteen pakkotäytäntöönpano.

Ulosotto Suomessa

Suomessa tehdään vuosittain noin 2–3 miljoonaa ulosottohakemusta. Niillä yritetään periä miljardien eurojen arvosta saatavia. Joka kahdestoista suomalainen joutuu vuosittain ulosoton velalliseksi. Yhdellä velallisella on ulosotossa noin viisi velkaa, ja yleensä myös viisi velkojaa. Vuoden 2016 lopulla ulosotossa oli vajaat 500 000 henkilöä.

Ulosotto on Suomessa tehokasta. Ulosottomiehet tekevät vuosittain yli 600 000 ulosmittausta. Kolmannes niistä kohdistuu palkkaan, eläkkeeseen tai vastaavaan toistuvaistuloon. Kiinteistöjä ulosmitataan vuositain lähes 10 000 ja asunto-osakeyhtiön osakkeita yli 11 000. Hieman yli viidennes saatavista onnistutaan perimään ulosotolla. Se on kansainvälisesti poikkeuksellisen hyvä tulos.

Ulosotossa velallisena on pääsääntöisesti luonnollinen henkilö, enimmäkseen kuluttaja-palkansaaja. Hakijana on tyypillisesti institutionaalinen velkoja, useimmiten julkisyhteisö. Tavallisesti velkoja odottaa passiivisena, mihin tulokseen ulosottomiehen toimet johtavat.

Suomen ulosottokäytäntö

Suomessa yksityisoikeudellisen velvoitteen täytäntöönpano edellyttää tuomioistuimen tuomiota, mutta julkisoikeudellinen saatava, kuten vero, voidaan ulosmitata ilman maksuvelvollisuuden vahvistamista. Ulosotto on erityistäytäntöönpanon yleisnimitys. Sen tärkein laji on ulosmittaus eli rahamääräisen velvoitteen täytäntöönpano. Ulosottoon kuuluu myös irtaimen esineen tai kiinteistön luovutustuomion pakkotäytäntöönpano, hallinnan palauttaminen kuten häätö sekä teetto-, kielto- ja sietämistuomioiden täytäntöönpano. Ulosoton muoto on myös lapsen huoltoon tai tapaamisoikeuteen liittyvän päätöksen toteuttaminen.

Alueellisena ulosottoviranomaisena Suomessa toimii kihlakunnan ulosotto-osasto tai ulosottovirasto. Näitä johtaa johtava kihlakunnanvouti, jonka alaisuudessa työskentelee kihlakunnanvouteja sekä kihlakunnanulosottomiehiä. Ulosottomenettelystä voidaan valittaa erikseen määrättyihin käräjäoikeuksiin joko ulosottovalituksella tai voudin osoituksen mukaisesti täytäntöönpanoriitana.^lähde?

Ellei velallisella ole rahaa, voidaan häneltä ulosmitata muuta omaisuutta. Omaisuus myydään joko julkisella pakkohuutokaupalla tai muulla tavalla. Saadut rahat käytetään velkojen maksuun.

Vuonna 2015 velallisen pankkitililtä voidaan ulosottaa kaikki ne rahat, jotka ylittävät 1021,05 euroa.

Ulosottomies seuraa velallisen pankkitiliä Uljas-nimisellä tietokoneohjelmalla, joka hälyttää, jos tili ylittää puolitoistakertaisesti suojaosuuden. Ylimenevä rahamäärä voidaan ulosmitata.^lähde?

Mikäli velallinen todetaan ulosotossa varattomaksi, on seurauksena maksuhäiriömerkintä. Velkaongelmien ennalta ehkäisemiseen on olemassa kunnallinen velkaneuvontamenettely.^lähde?

Katso myös

• Perintätoimisto
• Velkomustuomio

Aiheesta muualla

• Ulosotto Oikeusministeriö
• Ulosottokaari 15.6.2007/705 Finlex
• Findikaattori - Ulosottovelallisten lukumäärä 2005- Tilastokeskus ja valtioneuvoston kanslia