Julkisoikeus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Julkisoikeus on se oikeusjärjestyksen osa-alue, jonka tarkoituksena on säädellä julkisen vallan käyttöä ja erityisesti julkisen vallan ja yksityisen välistä suhdetta. Julkisoikeudella onkin tiivis sidos mm.valtiosääntöoikeuteen, jossa säädellään mm. perus- ja ihmisoikeuksista sekä hallinto-oikeuteen, jossa säädellään mm. julkista valtaa ja julkisen vallan käyttöä. Myös rikosoikeus on osa julkisoikeutta.

Oikeudenalajaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeustiede perinteisesti jaetaan yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen. Yksityisoikeus sääntelee yksityisten välisiä suhteita, kun taas julkisoikeus sääntelee pääasiassa julkisen vallan sekä yksityisen välisiä suhteita.

Oikeudenalajaottelu ei nykyään ole kovin yksinkertaista, sillä moni oikeudenala sisältää elementtejä sekä yksityis- että julkisoikeudesta. Esimerkiksi prosessioikeudessa on elementtejä molemmista oikeudenaloista sekä ympäristöoikeudessa kohtaavat yksityisoikeudellinen vapaus käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla ja julkinen luonnon suojelemisen intressi. Työ- ja virkamiesoikeudessa puolestaan kohtaavat sopimusvapaus ja julkisen vallan halu suojella (työ)sopimussuhteen heikompaa osapuolta. Eurooppaoikeus taas ei noudata lainkaan tätä perinteistä jaottelua julkis- ja yksityisoikeuteen.[1]

Julkisoikeuden osa-alueiksi tyypillisesti mielletään sellaisia oikeustieteen aloja, kuin rikos- ja prosessioikeus, hallinto-oikeus, valtiosääntöoikeus ja vero-oikeus.

Hallinto-oikeus voidaan edelleen jakaa yleishallinto-oikeuteen ja erityishallinto-oikeuteen. Erityishallinto-oikeuden osa-alueita puolestaan ovat esimerkiksi kunnallisoikeus, virkamiesoikeus, finanssihallinto-oikeus, sosiaalioikeus, poliisioikeus ja ympäristöhallinto-oikeus.[2]

Julkisoikeuden opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeustieteitä ja siten myös julkisoikeutta opetetaan yliopistoissa. Julkisoikeus kuuluu tutkimusalana oikeustieteisiin, mutta sen nimiset oppiaineet kuuluvat tyypillisesti hallintotieteisiin. Julkisoikeuden tutkimusta harjoitetaan Suomessa paitsi oikeustieteellistä opetusta antavissa yliopistoissa, myös hallintotieteitä opettavissa yliopistoissa, nimittäin Tampereen, Vaasan, Lapin ja Itä-Suomen yliopistoissa.

Julkisoikeuden alaa opiskelleita valmistuu siis yhtäältä oikeustieteen alalta oikeustieteiden maisteriksi ja toisaalta hallintotieteiden alalta hallintotieteiden maistereiksi. Lisäksi Åbo Akademissa on mahdollista suorittaa politices-alan eli kirjaimellisesti 'valtiotieteen' tutkintoja pääaineena julkisoikeus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Husa, Jaakko & Teuvo Pohjolainen 2008: Julkisen vallan oikeudelliset perusteet: johdatus julkisoikeuteen. 2. painos. Talentum. s. 32-33
  2. Ks. esimerkiksi Husa, Jaakko & Pohjolainen, Teuvo 2008: Julkisen vallan oikeudelliset perusteet: johdatus julkisoikeuteen. 2. painos. Talentum ja Tuori, Kaarlo 2000: Julkisoikeuden perusteet. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Husa, Jaakko & Pohjolainen, Teuvo: Julkisen vallan oikeudelliset perusteet: Johdatus julkisoikeuteen. 2. uudistettu painos. Helsinki: Talentum, 2008. ISBN 978-952-14-1340-7.
  • Tuori, Kaarlo: Julkisoikeuden perusteet. Forum iuris. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2000. ISBN 951-45-9227-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.