Oikeuden ja sukupuolen tutkimus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oikeuden ja sukupuolen tutkimus[1] (myös naisoikeus) on oikeustieteellisen tutkimuksen ala, joka tarkastelee oikeutta sukupuolentutkimuksen näkökulmasta. Se ei ole oikeudenala, kuten vaikkapa lapsioikeus. Oikeuden ja sukupuolen tutkimukselle tärkeitä kysymyksiä on kaikilla oikeudellisen sääntelyn alueilla, koska oikeudellinen systematiikka on syntynyt yhteiskunnassa, jossa vallitsi avoin sukupuolisyrjintä. Pohjoismaissa oikeuden ja sukupuolen tutkimus sisältää naisten ja oikeuden keskinäisen suhteen tutkimuksen lisäksi sukupuolijärjestelmän tutkimuksen.[2]

Suomessa oikeuden ja sukupuolen tutkimuksen osa-alueita ovat

Alan vanhempi nimitys, naisoikeus, johtuu suoraan ruotsin (kvinnorätt), norjan (kvinnerett) ja tanskan (kvinderet) esimerkeistä. Oslon yliopistossa naisoikeuden opetus alkoi 1974 ja Helsingin yliopistossa 1990-luvun alussa. Naisoikeudella ei ole täsmällistä vastinetta Englannissa ja Yhdysvalloissa. Yksi vastine on women and law, mutta senkin sisältö poikkeaa naisoikeudesta. Tavallisesti naisoikeus käännetään women's legal studies. Nimitys feministinen oikeustutkimus (feminist legal studies) viittaa tutkimukseen, joka liittyy feministiseen naisliikkeeseen. Gender studies in law viittaa sosiaaliseen sukupuoleen liittyvään oikeudelliseen tutkimukseen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.helsinki.fi/oikeustiede/oppiaineet/naisoikeus/index.htm
  2. a b c Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa III palstat 365–371.