Kruununvouti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kruununvouti oli Suomessa valtion virkamies, joka toimi kihlakunnan ylimpänä poliisiviranomaisena. Hän oli myös kihlakuntansa ylin virallinen syyttäjä, veronkantomies ja ulosottomies. Lisäksi hän toimi täytäntöönpanoviranomaisena. Kruununvoutien johtosääntö säädettiin 1898 ja virat lakkautettiin vuoden 1945 alussa. Heidän tehtävänsä jaettiin nimismiehille ja henkikirjoittajille. Ulosottotoimen johtaminen siirtyi maalla nimismiehille ja kaupungeissa kaupunginvoudeille. Vuonna 1997 tehdyn uudistuksen jälkeen ulosottoa hoitavat kihlakunnanvoudit.

Kruununvoudin velvollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruununvouti toimi läänin maaherran alaisuudessa ja hän oli kihlakuntansa ylin läänin virkakunnan edustaja. Hänen velvollisuutensa oli valvoa, että kihlakunnassa noudatettiin lakeja ja asetuksia. Hän valvoi henkikirjoittajan, kruununnimismiehen ja poliisikonstaapelien työskentelyä. Kihlakuntansa ylimpänä poliisiviranomaisena hän piti silmällä yleistä järjestystä. Lain rikkomuksista nosti syytteen joko kruununvouti tai nimismies.

Kruununvouti huolehti sakkojen keräämisestä ja valtiolle menetetyksi tuomitun tavaran myymisestä. Hän valvoi, että vapausrangaistukseen tuomitut toimitettiin ajallaan vankilaan. Myös mestaus tuli toimittaa kruununvoudin valvonnan alla.

Jotta liikenne sujuisi estettömästi, kruununvoudin tuli valvoa kulkureittejä maalla ja vesillä, koskia, lauttausväyliä, satamia, sulkuja, vedenlaskuja, vesilaitoksia, siltoja, lauttoja, kestikievareita, kyytilaitosta, majoitusta, postinkuljetusta ja kyytitaksojen noudattamista. Kruununvouti piti silmällä kihlakuntansa terveysoloja ja ilmoitti ihmisten ja eläinten tarttuvista taudeista maaherralle ja lääkintäviranomaisille.

Kruununvouti huolehti, että vaivaishoito oli järjestetty tarkoituksenmukaisesti, ja hänen tuli ehkäistä ja estää kerjääminen. Hän valvoi voimassa olevia määräyksiä kalastuksesta, metsästyksestä ja metsänhoidosta sekä pituus-, astia- ja painomitoista. Hän myös katsoi, ettei maatalouden tai muun elinkeinotoiminnan saamia valtion lainoja tai apurahoja käytetty luvattomiin tarkoituksiin.

Hänen tuli kantaa kihlakuntansa verot ja huolehtia ulosotoista. Hän myös laati luetteloita, ilmoituksia, raportteja, lausuntoja ja ehdotuksia eri viranomaisille sekä antoi kerran vuodessa täydellisen kertomuksen kihlakuntansa tapahtumista lääninsä maaherralle. Kruununvouti piti joka vuodelta kahta diaaria. Toiseen merkittiin saapuneet asetukset, kuulutukset, kirjeet, hakemukset ja ilmoitukset. Toiseen kirjoitettiin siviilijutuissa annetut tuomiot, päätökset ja välipäätökset sekä rästissä olleiden kunnallisverojen keräämiset. Nämä diaarit sekä asetukset ja konseptikirjat tuli kruununvoudin sidotuttaa tai nidotuttaa ja säilyttää huolellisesti.

Lääninsä pääkaupunkiin saapuessaan kruununvoudin samoin kuin muidenkin läänin virkakuntaan kuuluvien velvollisuutena oli käydä ilmoittautumassa maaherralle. Kruununvoudin tuli virantoimituksessa ollessaan käyttää määrättyä virkapukua. Jos virkapuvun käyttämättömyys joissain tapauksissa oli välttämätöntä, tuli kruununvoudin pitää mukanaan virkamerkkiä.

Kruununvouti ei saanut olla kuntakokouksen, kunnallislautakunnan eikä kunnanvaltuuston puheenjohtajana eikä varapuheenjohtajana. Hän ei myöskään saanut olla kunnallislautakunnan jäsen eikä toimia vanginhoitajana eikä vanginkuljettajana. Kiellettyä oli myös toimiminen yksityisten henkilöiden asiamiehenä, tehdä huutoja kruununhuutokaupassa, ottaa toimekseen urakoita, valmistaa paloviinaa taikka harjoittaa kauppaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Iso tietosanakirja, Otava 1934
  • Uusi tietosanakirja. Tietosanakirja Oy 1962
  • Keisarillisen Majesteetin Armollinen Johtosääntö Suomenmaan kruununvoudeille. Asetuskokoelmassa 48/1898

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruununvoutien tutkimisesta (Arkistolaitoksen Portti-verkkopalvelu)