Tuomiokunta
Tuomiokunta oli vuoteen 1993[1] asti toimineiden kihlakunnanoikeuksien hallinnollinen yksikkö. Tuomiokunta oli virasto, jossa kihlakunnanoikeuksien henkilökunta työskenteli. Yksi tuomiokunta vastasi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta useiden kihlakunnanoikeuksien toiminnasta. Kihlakunnanoikeus saattoikin olla vain istuntopaikka, jonne tuomari notaareineen matkusti tuomiokunnasta käräjiä pitämään.
Tuomiokunnan toimintaa johti kihlakunnantuomari. 1970-luvulla perustettiin myös käräjätuomareiden virkoja. Vastavalmistuneet lakimiehet suorittivat tuomiokunnassa auskultoinnin, eli tuomioistuinharjoittelun. Siihen kuului pöytäkirjan pitoa kihlakunnanoikeuden istunnoissa, kiinteistöasioiden sekä rangaistusmääräysten ja maksamismääräysten hoitamista. Lopuksi auskultantti toimi kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana.
Auskultoinnin suorittanut saa hovioikeudelta varatuomarin arvonimen.
Tuomiokunnat rahoittivat itse omat kulunsa 1970-luvulle asti. Kihlakunnantuomari oli oikeutettu sportteleihin, joilla hän ylläpiti tuomiokunnan ja maksoi myös henkilökunnan palkat ja toimitilavuokrat.
Vuoden 1993 alioikeusuudistuksen myötä tuomiokunnat ja kihlakunnanoikeudet lakkasivat kun tilalle perustettiin yhtenäiset käräjäoikeudet.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen tuomiokunnat keskiajalta uuden ajan alkuun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen tuomiokuntien lukumäärä vakiintui 1400-luvun alussa ja oli edelleen 1500-luvun alkupuolella 14. Ahvenanmaa muodosti yhden ainoan tuomiokunnan. Siellä toimi maakäräjät, joita johti maatuomari (ruots. landsdomare). Asiakirjoissa maatuomari mainitaan ensi kerran 1410 ja sitten 1451, mutta 1492 on Ahvenanmaallakin viranhaltijan nimityksenä kihlakunnantuomari (ruots. häradshövding). Varsinais-Suomi oli jaettu neljään tuomiokuntaan (Halikon kihlakunnan, Piikkiön kihlakunnan, Maskun kihlakunnan ja Vehmaan kihlakunnan tuomiokunta). Satakunnassa oli Ala-Satakunnan kihlakunnan ja Ylä-Satakunnan kihlakunnan tuomiokunnat. Häme oli jaettu kolmeen tuomiokuntaan (Sääksmäen kihlakunnan, Hattulan kihlakunnan ja Hollolan kihlakunnan tuomiokunta). Uudellamaalla oli kolme tuomiokuntaa (Raaseporin kihlakunnan läntinen ja itäinen tuomiokunta sekä Itä-Uudenmaan tuomiokunta). Koko Pohjanmaa muodosti yhden ainoan tuomiokunnan.[2]
Uuden ajan alusta vuoden 1680 virkareduktioon säilyi pääpiirteissään keskiaikainen tuomiokuntajako. Pienoinen muutos oli, että Uudellamaalla oli nyt Raaseporin läänin ja Porvoon läänin tuomiokunnat. Raaseporin tuomiokunta oli 1558–1563 jaettuna Raaseporin itäiseen tuomiokuntaan ja Raaseporin läntiseen tuomiokuntaan. Itä-Suomesta tunnetaan kihlakunnantuomareita 1530-luvulta lähtien. Sitä ennen Viipurin linnanpäällikkö oli huolehtinut alimman asteen oikeudenhoidosta. Itä-Suomi jakautui Savon, Lappeen ja Äyräpään tuomiokuntaan. Lappeen tuomiokunta koostui Lappeen kihlakunnasta, Kymenkartanon läänin itäisestä osasta ja Rannan kihlakunnan läntisestä osasta. Kymenkartanon läänin läntinen osa kuului Porvoon tuomiokuntaan. Äyräpään tuomiokuntaan kuuluivat Äyräpään kihlakunta, Jääsken kihlakunta ja Rannan kihlakunnan itäinen osa.[3]
Sen jälkeen kun Käkisalmen lääni liitettiin Ruotsin valtakuntaan, nimitettiin sinne ensimmäinen tuomari 1611. Tuomiokunta kuului Turun hovioikeuspiiriin vuodesta 1623 Uudenkaupungin rauhaan 1721 saakka. Suomeen jääneistä osista Käkisalmen lääniä muodostettiin Karjalan tuomiokunta; muu osa siirtyi Venäjän alaisuuteen. Inkerinmaa kuului 1617–1629 Svean hovioikeuden, 1629–1684 Tarton hovioikeuden ja vuodesta 1684 Turun hovioikeuden alaisuuteen.[3] Vuoden 1721 rauhansopimuksessa alue luovutettiin Venäjälle. Alueella oli Jaaman ja Ivangorodin läänien tuomiokunta, Kaprion läänin tuomiokunta ja Pähkinälinnan läänin tuomiokunta.[4]
Luettelo Suomen tuomiokunnista 1623–1993[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahvenanmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ahvenanmaan tuomiokunta 1623–1862
Varsinais-Suomi ja Satakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Halikon tuomiokunta 1623–1675
- Piikkiön tuomiokunta 1623–1675
- Piikkiön ja Halikon tuomiokunta 1675–1795
- Piikkiön ja Halikon alinen tuomiokunta 1795–1877
- Piikkiön ja Halikon ylinen tuomiokunta 1795–1877
- Piikkiön tuomiokunta 1877–1993
- Halikon tuomiokunta 1877–1993
- --
- Vehmaan tuomiokunta 1623–1653
- Ala-Satakunnan tuomiokunta 1623–1653
- Maskun ja Mynämäen tuomiokunta 1623–1680
- Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunta 1653–1680
- Ala-Satakunnan tuomiokunta 1680–1693
- Maskun ja Vehmaan tuomiokunta 1680–1693
- Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunta 1693–1802
- Vehmaan tuomiokunta 1802–1993
- Ala-Satakunnan tuomiokunta 1802–1885
- Euran tuomiokunta 1885–1993
- Ulvilan tuomiokunta 1885–1993
- Maskun ja Mynämäen tuomiokunta 1693–1793
- Maskun tuomiokunta 1793–1946
- Mynämäen tuomiokunta 1793–1885
- Paraisten tuomiokunta 1946–1993
- --
- Ylä-Satakunnan tuomiokunta 1623–1785
- Ylä-Satakunnan alinen tuomiokunta 1785–1885
- Loimaan tuomiokunta 1885–1993
- Tyrvään tuomiokunta 1885–1993
- Ylä-Satakunnan ylinen tuomiokunta 1785–1877
- Ikaalisten tuomiokunta 1877–1993
Uusimaa ja Häme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hattulan tuomiokunta 1623–1654
- Raaseporin tuomiokunta 1623–1654
- Hollolan tuomiokunta 1623–1658
- Porvoon tuomiokunta 1623–1658
- Sääksmäen tuomiokunta 1623–1796
- Hattulan ja Raaseporin tuomiokunta 1654–1689
- Hollolan ja Porvoon tuomiokunta 1658–1750
- --
- Raaseporin tuomiokunta 1689–1795
- Raaseporin itäinen tuomiokunta 1795–1874
- Lohjan tuomiokunta 1874–1993
- Raaseporin läntinen tuomiokunta 1795–1862
- Raaseporin tuomiokunta 1862–1993
- Raaseporin itäinen tuomiokunta 1795–1874
- Porvoon ja Kymenkartanon tuomiokunta 1750–1807
- Porvoon tuomiokunta 1807–1993
- Helsingin tuomiokunta 1874–1971
- Tuusulan tuomiokunta 1937–1993
- Vantaan tuomiokunta 1972–1993
- Helsingin tuomiokunta 1874–1971
- Kymin (Uudenmaan lääniä) tuomiokunta 1807–1874
- Porvoon tuomiokunta 1807–1993
- Mäntsälän tuomiokunta 1874–1972
- Orimattilan tuomiokunta 1972–1993
- --
- Hollolan tuomiokunta 1750–1783
- Hollolan (Hämeen lääniä) tuomiokunta 1783–1832
- Hollolan (Kymenkartanon lääniä) tuomiokunta 1783–1832
- Sääksmäen alinen tuomiokunta 1796–1845
- Janakkalan tuomiokunta 1845–1993
- Sääksmäen ylinen tuomiokunta 1796–1845
- Jämsän tuomiokunta 1845–1993
- Ruoveden tuomiokunta 1875–1993
- Hauhon tuomiokunta 1891–1993
- Jämsän tuomiokunta 1845–1993
- Satakunnan tuomiokunta 1811–1875
- Pirkkalan tuomiokunta 1875–1993
- Iitin tuomiokunta 1832–1993
- Hollolan tuomiokunta 1832–1993
- Heinolan tuomiokunta 1832–1993
- Sääksmäen tuomiokunta 1845–1891
- Tammelan tuomiokunta 1891–1993
- Toijalan tuomiokunta 1950–1993
- Tammelan tuomiokunta 1891–1993
Karjala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jääsken, Rannan ja Äyräpään tuomiokunta 1623–1650
- Lappeen ja Kymenkartanon tuomiokunta 1623–1650
- Jääsken, Lappeen, Rannan ja Äyräpään tuomiokunta 1650–1680
- Kymenkartanon tuomiokunta 1650–1680
- Jääsken, Rannan ja Äyräpään tuomiokunta 1680–1722
- Kymenkartanon ja Lappeen tuomiokunta 1680–1743
- Kymenkartanon tuomiokunta 1743–1750
- Käkisalmen läänin tuomiokunta 1634–1722
- --
- Viipurin ja Käkisalmen provinssien tuomiokunta 1721–1747
- Viipurin tuomiokunta 1747–1783
- Viipurin alilainkäyttöoikeus 1784–1797
- Viipurin tuomiokunta 1797–1816
- Viipurin alilainkäyttöoikeus 1784–1797
- Käkisalmen tuomiokunta 1747–1783
- Käkisalmen alilainkäyttöoikeus 1784–1797
- Käkisalmen eteläinen tuomiokunta 1797–1816
- Sortavalan alilainkäyttöoikeus 1784–1797
- Käkisalmen pohjoinen tuomiokunta 1797–1816
- Käkisalmen alilainkäyttöoikeus 1784–1797
- Viipurin tuomiokunta 1747–1783
- Kymenkartanon tuomiokunta 1744–1783
- Haminan alilainkäyttöoikeus 1784–1797
- Kymin tuomiokunta 1797–1816
- Lappeenrannan alilainkäyttöoikeus 1784–1797
- Haminan alilainkäyttöoikeus 1784–1797
- Savonlinnan tuomiokunta 1744–1783
- Savonlinnan alilainkäyttöoikeus 1784–1797
- Savonlinnan tuomiokunta 1797–1816
- Savonlinnan alilainkäyttöoikeus 1784–1797
- --
- Rannan tuomiokunta 1816–1940
- Äyräpään tuomiokunta 1816–1923
- Rajajoen tuomiokunta 1923–1940
- Viipurin tuomiokunta 1923–1940
- Käkisalmen eteläinen tuomiokunta 1816–1862
- Käkisalmen tuomiokunta 1862–1940
- Käkisalmen pohjoinen tuomiokunta 1812–1831
- Sortavalan tuomiokunta 1831–1940
- Salmin tuomiokunta 1831–1940
- Suojärven tuomiokunta 1936–1940
- Käkisalmen keskinen tuomiokunta 1816–1862
- Kurkijoen tuomiokunta 1862–1940
- Kymen (Viipurin lääniä) tuomiokunta 1816–1862
- Kymin tuomiokunta 1862–1993
- Lappeen tuomiokunta 1816–1993
- Valkealan tuomiokunta 1941–1993
- Jääsken tuomiokunta 1816–1940
- Imatran tuomiokunta 1924–1993
- --
- Karjalan tuomiokunta 1722–1788
- Karjalan alinen tuomiokunta 1788–1862
- Ilomantsin tuomiokunta 1862–1993
- Kiteen tuomiokunta 1862–1993
- Kerimäen tuomiokunta 1941–1972
- Karjalan ylinen tuomiokunta 1788–1821
- Liperin tuomiokunta 1821–1993
- Pielisjärven tuomiokunta 1821–1993
- Nilsiän tuomiokunta 1950–1993
Savo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Savon tuomiokunta 1623–1653
- Pien-Savon tuomiokunta 1653–1796
- Suur-Savon tuomiokunta 1653–1832
- Juvan tuomiokunta 1832–1993
- Mikkelin tuomiokunta 1832–1993
- Mäntyharjun tuomiokunta 1862–1974
- Pien-Savon ylinen tuomiokunta 1796–1821
- Iisalmen tuomiokunta 1821–1993
- Pielaveden tuomiokunta 1865–1993
- Kuopion tuomiokunta 1821–1993
- Iisalmen tuomiokunta 1821–1993
- Pien-Savon alinen tuomiokunta 1796–1862
- Leppävirran tuomiokunta 1862–1961
- Varkauden tuomiokunta 1961–1993
- Rantasalmen tuomiokunta 1862–1993
- Leppävirran tuomiokunta 1862–1961
- Rautalammin tuomiokunta 1795–1961
- Suonenjoen tuomiokunta 1961–1993
Pohjanmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pohjanmaan tuomiokunta 1623–1658
- Kajaanin vapaaherrakunnan tuomiokunta 1651–1680
- --
- Etelä-Pohjanmaan tuomiokunta 1658–1804
- Keski-Pohjanmaan tuomiokunta 1678–1680
- Oulun eteläisen voutikunnan tuomiokunta 1762–1776
- Keski-Pohjanmaan tuomiokunta 1776–1804
- Rautalammin tuomiokunta 1776–1795
- Pohjanmaan itäinen tuomiokunta 1795–1864
- Jyväskylän tuomiokunta 1864–1993
- Laukaan tuomiokunta 1864–1890
- Saarijärven tuomiokunta 1890–1993
- Viitasaaren tuomiokunta 1890–1993
- Korsholman eteläinen tuomiokunta 1804–1862
- Ilmajoen tuomiokunta 1863–1993
- Kauhajoen tuomiokunta 1923–1993
- Närpiön tuomiokunta 1863–1993
- Ilmajoen tuomiokunta 1863–1993
- Korsholman pohjoinen tuomiokunta 1804–1862
- Korsholman tuomiokunta 1863–1993
- Kyrön tuomiokunta 1863–1993
- Korsholman tuomiokunta 1863–1993
- Keski-Pohjanmaan alinen tuomiokunta 1804–1862
- Alavuden tuomiokunta 1863–1993
- Lapuan tuomiokunta 1938–1993
- Uudenkaarlepyyn tuomiokunta 1863–1955
- Kauhavan tuomiokunta 1855–1993
- Alavuden tuomiokunta 1863–1993
- Keski-Pohjanmaan ylinen tuomiokunta 1804–1862
- Kokkolan tuomiokunta 1863–1955
- Lohtajan tuomiokunta 1955–1993
- Kokkolan tuomiokunta 1863–1955
- --
- Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunta 1658–1762
- Oulun pohjoisen voutikunnan tuomiokunta 1762–1804
- Kemin ja Kajaanin tuomiokunta 1776–1804
- Kajaanin tuomiokunta 1804–1993
- Kemin tuomiokunta 1804–1938
- Tornion tuomiokunta 1811–1993
- Lapinmaan tuomiokunta 1846–1993
- Rovaniemen tuomiokunta 1939–1993
- Tornion tuomiokunta 1811–1993
- Iin tuomiokunta 1939–1989
- Taivalkosken tuomiokunta 1957–1964
- Kuusamon tuomiokunta 1965–1993
- Oulun tuomiokunta 1804–1989
- Piippolan tuomiokunta 1862–1954
- Haapajärven tuomiokunta 1954–1993
- Muhoksen tuomiokunta 1954–1993
- Oulujoen tuomiokunta 1989–1993
- Piippolan tuomiokunta 1862–1954
- Saloisten tuomiokunta 1804–1957
- Salon tuomiokunta 1957–1970
- Ylivieskan tuomiokunta 1971–1993
- Salon tuomiokunta 1957–1970
Tuomiokunnat 1900-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuonna 1910 Suomessa oli 62 tuomiokuntaa, joissa jokaisessa oli 2–5 käräjäkuntaa kukin omalla lautakunnallaan mutta yhteisellä puheenjohtajalla.[5]
- Suomi oli 1930-luvulla jaettu 65 tuomiokuntaan ja 252 käräjäkuntaan.[6] Tuomiokunnat Turun ja Porin läänissä, Uudenmaan läänissä ja Hämeen läänissä olivat Turun hovioikeuden alaisia, Vaasan ja Oulun lääneissä Vaasan hovioikeuden alaisia sekä Viipurin, Mikkelin ja Kuopion lääneissä Viipurin hovioikeuden alaisia. Jokaisella tuomiokunnalla oli oma tuomarinsa, joka toimi puheenjohtajana kunkin tuomiokuntaan kuuluvan käräjäkunnan kihlakunnanoikeudessa.[7]
- Sen jälkeen kun eduskunta vuoden 1941 lopulla oli julistanut Moskovan rauhassa luovutetut alueet takaisin Suomeen liitetyiksi, alueelle perustettiin viisi väliaikaista tuomiokuntaa:
- Vuonna 1970 Suomessa oli 73 tuomiokuntaa ja niissä yhteensä 158 käräjäkuntaa.[8]
- Juuri ennen vuonna 1993 toimeenpantua alioikeusuudistusta Suomessa oli 71 tuomiokuntaa ja 25 raastuvanoikeutta. Uudistuksessa raastuvanoikeudet ja tuomiokunnat lakkautettiin, ja niiden tilalle perustettiin 70 käräjäoikeutta,[9] joiden toimivallan alueen nimeksi tuli käräjäoikeuden tuomiopiiri.
Vaalipiiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehet säätyvaltiopäiviä varten valittiin tuomiokuntien muodostamista vaalipiireistä välillisin vaalein valitsijakokouksissa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pitäjien kuuluminen tuomiokuntiin vuosina 1623-1862 Mikkelon maakunta-arkisto. Arkistoitu 16.7.2020. Viitattu 27.2.2016.
- VAKKA-arkistotietokanta Arkistolaitos. Arkistoitu 3.3.2011. Viitattu 16.3.2016.
- Valtionarkiston yleisluettelo I, s. 139–147. Helsinki 1956.
- Tidskrift utgiven av Juridiska Föreningen i Finland 1899–1900 – Ernst Tegengren: "Bidrag till domstolarnas i Finland historia".
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tuomiokunnista säädettiin oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 pykälässä. Sitä muutettiin lailla oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta (1052/1991) niin, että tuomiokuntaan viittaukset poistuivat. Muutoksen voimaantulosta säädettiin lailla alioikeusuudistukseen liittyvien lakien voimaanpanosta (1417/1992), joka määräsi uudistuksen voimaantulopäiväksi 1. joulukuuta 1993.
- ↑ Jerker A. Eriksson: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit keskiajalla. Teoksessa Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959, sivu 1.
- ↑ a b Yrjö Blomstedt: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit uuden ajan alusta v:n 1680 virkareduktioon (1523–1680). Teoksessa Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys, 1959, sivut 8–9.
- ↑ Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959, sivut 49–50.
- ↑ F. O. Lilius: Oikeuslaitos ja oikeudenkäyntimenettely. Teoksessa Yhteiskunnallinen käsikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura, 1910.
- ↑ Hakkila, Esko (toim.): ”Kihlakunnanoikeus”, Lakiasiain käsikirja, s. 337. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1938.
- ↑ Hakkila, Esko (toim.): ”Tuomiokunta”, Lakiasiain käsikirja, s. 1141. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1938.
- ↑ Facta – 10-osainen tietosanakirja, s. palsta 194. Viides painos. Osa 9 (Suo–Tyy), hakusana 'Suomi'. Helsinki: WSOY, 1974. ISBN 951-0-01480-X (koko teos).
- ↑ Oikeusistuimet / Tuomioistuinlaitos itsenäisyyden aikana Arkistojen portti. 20.1.2012. Viitattu 7.5.2014.