Vartiokylän linnavuori

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vartiokylän linnavuori
Näkymä Vartiokylän linnavuorelta Vuosaaren suuntaan
Näkymä Vartiokylän linnavuorelta Vuosaaren suuntaan
Sijainti

Vartiokylän linnavuori
Koordinaatit 60.22054403°N, 25.12030411°E
Valtio Suomi
Paikkakunta Helsinki
Historia
Tyyppi Linnavuori
Ensimmäisen maailmansodan aikainen taisteluhauta

Vartiokylän linnavuori sijaitsee Helsingin Vartiokylässä, Vartioharjun alueella. Kyseessä on vanha mäen laelle varustettu puolustusvarustus eli linnavuori. Noin 30 metriä korkean mäen rinteillä näkyy edelleen puisten rintavarustusten kivisiä perustuksia. Linnavuori on pääkaupunkiseudun keskeisimpiä muistomerkkejä Helsingin kaupungin perustamista edeltävältä ajalta.[1]

On vahvoja merkkejä, että linnavuori voisi olla rautakautinen ja liittyä esimerkiksi viikinkien liikehdintään Suomenlahdella. Vuoden 2002 kesällä linnavuorella suoritetut kaivaukset osoittivat, että näkyvä varustus on keskiaikainen eli peräisin 1200- tai 1300-luvulta. Linnan löydettyjen jäännösten rakentaminen on radiohiiliajoitusten mukaan ajoitettavissa noin vuosiin 1240-1330, jolloin sillä olisi ajallinen yhteys Birger-jaarlin tekemään toiseen ristiretkeen, joka on mahdollisesti tehty vuosina 1238-1239, ja sen seurauksena tapahtuneeseen ruotsalaisten saapumiseen Itä-Uudellemaalle. Löytöjen vähäisestä lukumäärästä on päätelty, että linna on kuitenin ollut aktiivisessa käytössä vain lyhyen aikaa.[2] Tämä ei poista sitä mahdollisuutta, että Vartiovuori on ollut jo ennen viikinkiaikaa tai viimeistään silloin idäntien reitin vahtina. Vantaan suulla oli näihin aikoihin kauppapaikka, jonne viikingit myös pistäytyivät jo 700-luvun lopulta alkaen. Tulevia aluksia tarkkailtiin Vartiokylän linnavuorelta ja kuuluu samaan valvontaketjuun Sipoon (nyk. Helsinkiä) Kasakallion, Tähtitorninmäen ja Espoon Kasbergetin kanssa.

Muita linnan rakentajia tai rakennuttajia ovat voineet olla kruunu, joku yksityishenkilö tai kirkko. Hypoteettisia rakennuttajaehdokkaita ovat myös Bo Joninpoika Grip ja Jacob Abrahamsson Djäkn Albrekt Mecklenburgilaisen hallituskaudella (1364 - 1389).

Todennäköisenä käyttöaikanaan keskiajalla linnavuori on ollut verrattain hyvin varusteltu. Sitä ovat suojanneet vuoren eteläpuolella kolminkertaiset ja lännessä ja pohjoisessa ainakin kaksinkertaiset kiviperusteiset varustukset. Linnan laelta on löytynyt myös rakennuksen jäänteitä liesineen.[2] Suurin osa valleista on kuitenkin aikojen kuluessa hävitetty. Tämän kaltaisia useampia kehävalleja ei yleensä käytetty suomalaisissa linnavuorissa. Niille on nähty yhtymäkohtia ruotsalaisiin muinaislinnoihin, kuten esimerkiksi Vestmanlandissa sijaitsevat Odensvin Stålbergetiin ja "Skofsta skansiin".[3]

Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset rakensivat linnavuoren rinteille ampumahautoja ja tuliasemia osana Helsingin linnoitusjärjestelmää.

Kansanperinnettä linnasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallisen tarinan mukaan linnan perusti Helsing-niminen viikinkipäällikkö. Helsingin veljet, Sibbe ja Borg, perustivat omat linnansa Sipooseen ja Porvooseen.[3] Tarinalla ei ole mitään todellisuuspohjaa, vaan se on humoristinen alluusio lähikuntien nimistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salonen, Juha: Mäkilinna varjelee Puotilan kylärauhaa, Helsingin Sanomat, A11, 27.7.2007

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kansalaisen karttapaikka: Vartiokylän linnavuori, Helsinki (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos.
  2. a b Muinaisjäännösrekisteri: Vartiokylän linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.10.2008. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
  3. a b Hjalmar Appelgren: Suomen muinaislinnat, s. luettelon sivu 80. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1891.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]