Birger-jaarli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Birger-jaarli
Birger jarl (Forssén).jpg
Ruotsin jaarli
1248–1266
Edeltäjä Ulf Fase
Ruotsin hallitsija
kevät 1250 – 21. lokakuuta 1266 (kanssahallitsijana Valdemar Birgerinpoika)
Henkilötiedot
Syntynyt
Bjälbo
Kuollut
Jälbolung
Puoliso Ingeborg Eriksdotter
Lapset Rikissa Birgersdotter
Valdemar Birgerinpoika
Maunu Ladonlukko
Katarina Birgersdotter
Erik Birgersson
Ingeborg Birgersdotter
Bengt Birgerinpoika
Vanhemmat Magnus minnesköld
Ingrid Ylva
Tiedot
Uskonto katolilaisuus
Birger-jaarli. Fantasiamuotokuvassa Birger on kuvattu 1600-luvun asussa

Birger Maununpoika (Birger Magnusson Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) (n. 120021. lokakuuta 1266) tunnetaan paremmin nimellä Birger-jaarli. Birgeristä tuli Ruotsin jaarli vuonna 1248.[1]

Birger Magnusson kuului mahtavaan Bjälbo-sukuun (josta käytetään myös nimitystä Folkunga-suku). Hän meni naimisiin kuningas Eerik Eerikinpojan siskon Ingeborgin kanssa vuonna 1237. Eerikin kuoltua vuonna 1250 ilman perillistä Birgerin vanhin poika Valdemar valittiin kuninkaaksi. Koska Valdemar oli tässä vaiheessa vielä lapsi, Birger hallitsi maata hänen nimissään kuolemaansa asti. Birgerillä ja Ingeborgilla oli lisäksi yhdessä seitsemän muuta lasta, mm. Maunu Ladonlukko ja Pentti (Bengt), josta tuli ensimmäinen Suomen herttua.

Ingeborg Eerikintytär kuoli vuonna 1254. Birger meni uusiin naimisiin Tanskan leskikuningattaren Mechtildin kanssa vuonna 1261. Jaarlin kuoleman jälkeen hänen toinen poikansa Maunu kaappasi vallan Valdemarilta.

Hämeen valloitus Joseph Alasen maalaamana vuodelta 1912, jossa on samaan aikaan kuvattu Birger-jaarlin suorittama valloitus, Hämeen linnan rakennus ja vasemmalla kristinuskon piispa

Birger-jaarli teki ruotsalaisen Eerikinkronikan mukaan Suomeen laajan sotaretken (ns. toinen ristiretki), jonka seurauksena ainakin Häme liitettiin Ruotsin valtakuntaan. Retki on ajoitettu joko vuoteen 1239 tai 1249. Saksalaisen Lyypekin kronikan mukaan Birger alisti Suomen Ruotsin herruuteen.

Birger tunnetaan Tukholman perustajana. Hän perusti kaupungin vuonna 1252. Tukholmassa Riddarholmin kirkossa on jaarlia esittävä patsas, joka on pystytetty 1884.

Birger oli myös maineikas lainsäätäjä; hänen aikanaan säädettiin ns. rauhanlait (koti-, kirkko-, käräjä- ja naisrauha), sekä perintölaki (sisar peri puolet siitä mitä veli).

Birger-jaarli haudattiin omasta toivomuksestaan Varnhemin luostarin kirkkoon Länsi-Götanmaalle.[1] Tukholman kaupungintaloa rakennettaessa Birgerin maalliset jäännökset oli tarkoitus siirtää uuteen hautaan kaupungintalon tornin juureen, mutta Varnhemin seurakunta ei suostunut tähän, ja kaupungintalon hauta jäi tyhjäksi. Birgerin hauta Varnhemissa on avattu kahdesti tieteellisiä tutkimuksia varten.

Birger oli Ruotsin viimeinen jaarli. Hänen jälkeensä jaarli-nimityksen tilalla alettiin käyttää arvonimeä herttua.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Historiska personer / Birger jarl Varnhem. Viitattu 4.1.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunokirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]