Birger-jaarli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Birger-jaarli
Birger jarl (Forssén).jpg
Ruotsin jaarli
Valtakausi 12481266
Edeltäjä Ulf Fase
Ruotsin hallitsija
Valtakausi kevät 1250 – 21. lokakuuta 1266 (kanssahallitsijana Valdemar Birgerinpoika)
Edeltäjä Maunu Eerikinpoika
Seuraaja Maunu Eerikinpoika
Syntynyt 1210
Bjälbo
Kuollut 21. lokakuuta 1266
Jälbolung
Puoliso Ingeborg Eriksdotter
Lapset Rikissa Birgersdotter
Valdemar Birgerinpoika
Maunu Ladonlukko
Katarina Birgersdotter
Erik Birgersson
Ingeborg Birgersdotter
Bengt Birgerinpoika
Suku Bjälbo
Isä Magnus minnesköld
Äiti Ingrid Ylva
Uskonto katolilaisuus

Birger Maununpoika (Birger Magnusson;[1] n. 120021. lokakuuta 1266) eli Birger-jaarli oli Ruotsin hallitsija.[2] Hänestä tuli Ruotsin jaarli vuonna 1248.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Birger Magnusson kuului mahtavaan Bjälbo-sukuun (josta käytetään myös nimitystä Folkunga-suku). Hän meni naimisiin kuningas Eerik Eerikinpojan siskon Ingeborgin kanssa vuonna 1237. Eerikin kuoltua vuonna 1250 ilman perillistä Birgerin vanhin poika Valdemar valittiin kuninkaaksi. Koska Valdemar oli tässä vaiheessa vielä lapsi, Birger hallitsi maata hänen nimissään kuolemaansa asti. Birgerillä ja Ingeborgilla oli lisäksi yhdessä seitsemän muuta lasta, mm. Maunu Ladonlukko ja Pentti (Bengt), josta tuli ensimmäinen Suomen herttua.

Ingeborg Eerikintytär kuoli vuonna 1254. Birger meni uusiin naimisiin Tanskan leskikuningattaren Mechtildin kanssa vuonna 1261. Jaarlin kuoleman jälkeen hänen toinen poikansa Maunu kaappasi vallan Valdemarilta.

Birger-jaarli teki ruotsalaisen Eerikinkronikan mukaan Suomeen laajan sotaretken (ns. toinen ristiretki), jonka seurauksena ainakin Häme liitettiin Ruotsin valtakuntaan. Retki on ajoitettu joko vuoteen 1239 tai 1249. Saksalaisen Lyypekin kronikan mukaan Birger alisti Suomen Ruotsin herruuteen.

Birger tunnetaan Tukholman perustajana. Hän perusti kaupungin vuonna 1252. Tukholmassa Riddarholman kirkossa on jaarlia esittävä patsas, joka on pystytetty 1884.

Birger oli myös maineikas lainsäätäjä; hänen aikanaan säädettiin ns. rauhanlait (koti-, kirkko-, käräjä- ja naisrauha), sekä perintölaki (sisar peri puolet siitä mitä veli).

Birger-jaarli haudattiin omasta toivomuksestaan Varnhemin luostarin kirkkoon Länsi-Götanmaalle.[3] Tukholman kaupungintaloa rakennettaessa Birgerin maalliset jäännökset oli tarkoitus siirtää uuteen hautaan kaupungintalon tornin juureen, mutta Varnhemin seurakunta ei suostunut tähän, ja kaupungintalon hauta jäi tyhjäksi. Birgerin hauta Varnhemissa on avattu kahdesti tieteellisiä tutkimuksia varten.

Birger oli Ruotsin viimeinen jaarli. Hänen jälkeensä jaarli-nimityksen tilalla alettiin käyttää arvonimeä herttua.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sv-Birger Jarl.ogg kuuntele ääntämys (ohje)
  2. Suvanto, Seppo: ”Birger Jaarli (noin 1210–1266)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 611–613. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Historiska personer / Birger jarl Varnhem. Arkistoitu 29.6.2015. Viitattu 4.1.2016.

Kaunokirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Birger Jarl hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)