Raaseporinjoki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Raaseporinjoki
Raaseporinjokea Raaseporin linnan lähistöllä.
Raaseporinjokea Raaseporin linnan lähistöllä.
Alkulähde Lepinjärvi
Laskupaikka Suomenlahti
Maat Suomen lippu Suomi
Pituus 15 km

Raaseporinjoki[1] (ruots. Raseborgs å[2] joskus myös ruots. Raseborgsån, tunnettu myös nimellä Snappertunanjoki, ruots. Snappertunaån) on pieni joki Raaseporin kaupungissa Uudellamaalla. Raaseporinjoki laskee Karjaalla sijaitsevasta Lepinjärvestä (Läppträsket) Suomenlahteen ja on pituudeltaan noin 15 kilometiä pitkä. Joki on saanut nimensä sen varrella sijaitsevalta Raaseporin linnasta. Osa kesäturisteista tulee linnalle vanhaan tapaan Raaseporinjokea pitkin veneellä tai meloen. Mereltä linnalle asti tuleva osuus soveltuu pienille moottoriveneille. Pitemmälle sisämaahan jatkettaessa joki muuttuu vaikeakulkuisemmaksi. Keväisin, kun joessa virtaa enemmän vettä, joki on täysin melontakelpoinen Huskvarnantien sillalta merelle saakka.[3][4]

Raseporinjoki ja sitä ympäröivä alue historiallisine kohteineen on yksi Suomen kahdestakymmenestäseitsemästä kansallimaisemasta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporinjoki on historialliseti merkittävä vesireitti[5], jota pitkin pääasiallisesti kuljettiin joen keskellä saaressa sijainneelle Raaseporin linnalle. Maankohoamisen ja rehevöitymisen takia joki on surkastunut ajan myötä, eikä linnalle pääse enää yhtä helposti vesitse kuin sen ollessa käytössä vuosina 1370–1550. Hankalan sijaintinsa vuoksi Raaseporin linna alkoi menettää strategista merkitystään hansakaupunki Räävelin kilpailijana ja Ruotsin kuningaskunnan etujen valvojana Suomenlahdella. Sen aseman Länsi-Uudenmaan halinnollisena keskuksena sai suotuisammalla satamapaikalla sijaitseva Tammisaari vuonna 1528. Tammisaaren vuorostaa korvasi Helsinki jo vuonna 1550 Kustaa Vaasan käskystä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Raaseporinjoen kulttuurimaisema Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.. Museovirasto. Viitattu 17.2.2015.
  2. Raseborgs å Karttapaikassa kansalaisen.karttapaikka.fi. Maanmittauslaitos. Viitattu 18.2.2015.
  3. Marko Leppänen: Ruovikko-eksploraatio: Snappertunan ja Tammisaaren muinaisväyliä kartoittamassa Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia.
  4. Raaseporinjoki Melontareitit. melontareitit.com.
  5. Heikki Hämäläinen: Raseborgs å Raaseporin kuninkaankartanon verollepanokartta 1728. Viitattu 15.2.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]