Bromarv

Bromarv
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Raasepori ja Hanko
vaakuna	sijainti
Bromarvin kirkonkylän kylänraittia.
Sijainti	59°59′17″N, 023°01′57″E
Lääni	Uudenmaan lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Kuntanumero	034
Hallinnollinen keskus	Bromarvin kirkonkylä
Perustettu
– emäpitäjä	Tenhola
Liitetty	1977
– kuntiin	Tenhola Hanko
Pinta-ala	km²   (1.1.1976)
– maa	196,5 km²
Väkiluku	1 424   (31.12.1976)
– väestötiheys	7,99 as./km²
Infobox OK

Bromarv (vanha kirjoitusasu suom. Bromarvi, ruotsiksi aikaisemmin Bromarf) on entinen Suomen kunta Uudellamaalla. Sen pääosa sijaitsi Toisen Salpausselän länsipäässä olevalla niemellä, jossa nykyisinkin on Bromarvin kylä, mutta kuntaan kuului myös osa Hankoniemeä. Bromarvin kunta liitettiin 1977 pääosiltaan Tenholaan ja eteläkulmalta (Täktom, Bengtsår ja Santala, ruots. Sandö) Hankoon. Tenholan liityttyä vuonna 1993 Tammisaareen, ja Tammisaaren liityttyä vuonna 2009 Raaseporiin pääosa entisestä Bromarvin kunnasta kuuluu nykyään Raaseporiin.

Juhannussalko vuonna 2019 Bromarvin satamassa.

Bromarvin seurakunnan lainamakasiini on rakennettu 1878.

Bromarvin naapurikunnat olivat Dragsfjärd (aiemmin Hiittinen), Hanko, Särkisalo, Tammisaaren maalaiskunta, Tenhola ja Västanfjärd. Bromarvin vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1950.

Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan Bromarv oli yksikielisesti ruotsinkielinen; 91,7 prosenttia kunnan asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. Vuonna 1973 kunta muuttui kaksikieliseksi.

Liikenne

Bromarvin kirkonkylä sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Salon ja Tammisaaren väliseltä kantatie 52:lta. Lähimmät rautatieasemat ovat Salon rautatieasema ns. rantaradalla ja Tammisaaren rautatieasema Karjaa–Hanko-radalla.

Etäisyyksiä Bromarvista

• Hanko 65 km
• Helsinki 125 km
• Raasepori 35 km
• Salo 60 km
• Turku 110 km

Historia

Bromarvista on tehty 11 pronssikautista hautalöytöä, mutta varsinaisia merkkejä muinaisesta asutuksesta ei ole. Rautakautisia löytöjä ei ole lainkaan, mikä ei ole ihmekään, sillä Bromarvin sijainti ei ollut tuolloin otollinen pysyvän asutuksen synnylle. Vakituinen asutus Bromarvin alueelle syntyi 1300-luvulta alkaen, ja uudisasukkaita tuli pääasiassa Ruotsista.

Bromarvin kirkko ja hautausmaata.

Bromarvin kappeliseurakunta erotettiin Tenholan eteläosista vuonna 1677. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1865. Bromarvin ensimmäinen kirkko rakennettiin todennäköisesti heti kappeliseurakunnan syntyessä, ja se oli tyyliltään ns. pitkäkirkko. Toinen, tunnetun kirkonrakentajan Antti Piimäsen johdolla rakennettu puukirkko valmistui vuonna 1775 ja se peruskorjattiin vuonna 1953. Kellotapuli rakennettiin vuonna 1772. Vuonna 1979, kaksi vuotta Bromarvin kunnan lakkauttamisen jälkeen palaneen kirkon paikalle rakennettiin uusi puukirkko (C.-J. Slotte, 1981). Nykyisin Bromarvin seurakunta on osa Raaseporin seurakuntayhtymää (ruots. Raseborgs kyrkliga samfällighet), ja se kuuluu Porvoon hiippakuntaan.

Riilahden kartanon menneisyys ulottuu 1400-luvulle saakka, jolloin se rakennettiin vanhan kauppareitin varrelle. Kartanon historia kytkeytyy vahvasti Suomen historiaan, Ruotsin vallan aikaan ja Venäjän vallan alaisuuteen, vaihtuviin kuninkaisiin ja keisareihin.

Storön ja Prästön välisellä merenselällä käytiin 27. heinäkuuta 1714 merkittävä Riilahden meritaistelu, jossa venäläinen kaleerilaivasto löi ruotsalaisen laivasto-osaston. Venäläiset pystyttivät 1914 taistelun 200-vuotismuistoksi suuren obeliskin, joka sai itsenäisyyden aikana rinnalleen ruotsalaisten muistoa kunnioittavan obeliskin.

Kansjärven kartanon omistajat tunnetaan vuodesta 1549 lähtien ja tarkempi historia ulottuu 1600-luvulle asti. Nykyinen päärakennus on peräisin 1800-luvun alkupuolelta ja sitä on kunnostettu myöhemmin.

Silloisen Hangon kaupungin rajan tuntumaan Hankoniemelle perustettiin vuonna 1893 Suomen Forsiitti-Dynamiitti Oy:n räjähdysainetehdas. Turvallisuussyistä tehdas pyrittiin sijoittamaan riittävän kauas asutuksesta. Vuonna 1963 tehtaan tuotanto oli noin 2 700 tonnia dynamiittia, noin 1 250 tonnia varmuusräjähteitä sekä runsaat 220 tonnia trotyyliä.

Hankoniemellä oleva osa Bromarvia kuului vuosina 1940–1941 Neuvostoliiton hallussa olleeseen Hangon vuokra-alueeseen. Jatkosodan alkuvaiheessa kesällä 1941 Bromarvissa käytiin kovia taisteluja (Hangon rintama)

Kylät ja kulmakunnat

Hangon ja Raaseporin kuntajako 1960-luvulla. Bromarv jaettiin Tenholan (vihreällä, myöhemmin osa Tammisaarta ja sittemmin Raaseporia) ja Hangon (oranssilla) kesken.

Bromarvissa on 28 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):

Basaböle Bengtsår Bredvik Bromarv Brutuböle Grundsund Håkansarv

Kalvdal Kansjärvi Kivitok Knopkägra Kårböle Kägra Könick

Niitlahti (Nitlax) Norrstrand Orflax Padva Pargas Revbacka Rekuby

Riilahti (Rilax) Santala (Sandö) Söderstrand Täktom Wettlax Öjby Östanberg

Kulmakuntia ovat lisäksi Bojnäs ja Skata. Orflax kirjoitetaan nykyään muodossa Orvlax, Wettlax muodossa Vättlax ja Öjby muodossa Öby.

Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Bromarvissa ei ollut lainkaan taajamia. Nykyisin Bromarvin kirkonkylä määritellään kuitenkin taajamaksi.

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Bromarvin väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970 ja lisäksi vuoden 1975 väkiluku.

Bromarvin väestönkehitys 1880–1975
Vuosi			Asukkaita
1880			2 614
1890			2 774
1900			3 391
1910			2 196
1920			2 254
1930			2 630
1940			2 528
1950			2 250
1960			1 968
1970			1 612
1975			1 449
Lähde: Tilastokeskus.

Hangon maalaiskuntaan (maaseurakuntaan), joka ei muodostanut itsenäistä kuntaa, siirrettiin vuonna 1910 Bromarvista 1 665 asukasta ja Hangon kaupunkiseurakunnasta 926 asukasta. Vuonna 1910 Hangon maalaiskunnassa oli 2 684 asukasta ja vuonna 1920 asukkaita oli 2 488. Vuonna 1922 Hangon maalaiskunnasta siirrettiin Hankoon 2 066 asukasta.6

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bromarv Wikimedia Commonsissa

• Bromarvin kotisivut (suomeksi, ruotsiksi)
• Bromarvin satama

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet