Johan Fredrik Adolf Aminoff
Johan Fredrik Adolf Aminoff (14. heinäkuuta 1888 Bromarv – 1. joulukuuta 1954 Bromarv)[1] oli suomalainen kreivi, varatuomari ja Riilahden kartanon omistaja.[2]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aminoffin isä oli kreivi Johan Fredrik Aminoff ja äiti Anna Emilia Hagelstam.[2] Aminoffin isoisä oli vapaaherra Fredrik Aminoff.[2]
Aminoff avioitui Hulda Naëma (Ulli) von Bornin kanssa, joka oli vapaaherra Viktor Magnus von Bornin ja Hulda Augusta Berndtsonin tytär.[2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aminoffin isä Johan Fredrik Aminoff menehtyi vuonna 1892.[2] Aminoff peri kreivin arvon ja Riilahden kartanon samana vuonna.[2]
Aminoff aloitti opinnot Helsingissä vuonna 1905. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1907. Hän sai oikeustieteen tutkinnon Helsingin yliopistosta vuonna 1915.[3]
Aminoff ylennettiin Turun hovioikeuden auskultantiksi vuonna 1915 ja varatuomariksi vuonna 1917.[2][3]
Hän osallistui Suomen vapaussotaan vuonna 1918. Aminoff toimi Bromarvin suojeluskunnan paikallispäällikkönä vuodesta 1918.[3] Hänet ylennettiin reservin vänrikiksi vuonna 1920.[2] Aminoff toimi Uudenmaan suojeluskuntapiirin esikunnan jäsenenä vuodesta 1922.
Aminoff oli Karlskronan kuninkaallisen laivastoseuran kirjeenvaihtajajäsen.[4] Ruotsin kuninkaallisen laivaston Vidar-hävittäjä vieraili Riilahden meritaistelun muistomerkin vuonna 1925.[5] Samaan aikaan Ruotsin kuningas Kustaa V suoritti valtiovierailun Helsinkiin.[5]
Aminoff pystytti toisen Riilahden meritaistelun muistomerkin Riilahden kartanon maille vuonna 1928.[6] Uusi muistomerkki pystytettiin ruotsalaisamiraali Nils Ehrensköldin ja hänen miehistön muistoksi, jotka taistelivat suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivastoa vastaan.[6]
Aminoff toimi Bromarvin kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 1914 ja kuntakokouksen puheenjohtajana 1915-1920.[3] Aminoff oli Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen jäsen.[4]
Hänet valittiin Helsingin metsänhoitolautakunnan puheenjohtajaksi vuonna 1929.[3] Hän oli suomenruotsalaisen maanviljelijäseuran liittohallituksen jäsen.[3]
Aminoff toimi aateliskokouksen puheenjohtajana Helsingin Ritarihuoneella vuosina 1928 ja 1931.[3]
Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vapaudenristin ritarikunta 1. luokan Vapaudenristi, 4. luokan Vapaudenristi
_-_Knight_BAR.png){kind=small}
Pohjantähti-ritarikunta ritari
Aminoff sai Vapaudenristin ritarikunnan mitalin, Vapauden ritarikunnan neljännen luokan Vapaudenristin, Suomen puolustusvoimien ansioristin ja ensimmäisen luokan Vapaudenristin.[2] Aminoff sai Ruotsin kuninkaalta Pohjantähden ritarikunnan ritarimerkin.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aminoff-suku
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aminoff Johan Fredrik Adolf, Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto: Vuosina 1950-1958 kuolleiden henkilöiden hakemistokortit Kansallisarkisto. Viitattu 19.4.2024.
- ↑ a b c d e f g h i Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b c d e f g 31 (Aikalaiskirja / 1934) runeberg.org. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b c 32 (Aikalaiskirja / 1934) runeberg.org. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Linnakko, Ilkka: Riilahden taistelu 1714. AtlasArt, 2014.
- ↑ a b Piste 6 – Berget Berättar – Kallio Kertoo bromarv.fi. Viitattu 23.1.2024.