Kustaa V
| Kustaa V | |||||
|---|---|---|---|---|---|
 | |||||
| Ruotsin kuningas | |||||
| Valtakausi |
8. joulukuuta 1907 – 29. lokakuuta 1950 | ||||
| Edeltäjä | Oskar II | ||||
| Seuraaja | Kustaa VI Aadolf | ||||
| Syntynyt |
16. kesäkuuta 1858 Drottningholmin linna, Tukholma, Ruotsi | ||||
| Kuollut |
29. lokakuuta 1950 (92 vuotta) Drottningholmin linna, Tukholma, Ruotsi | ||||
| Hautapaikka | Riddarholmskyrkan, Tukholma | ||||
| Puoliso |
Kuningatar Viktoria ( 1881; 1930) | ||||
| Lapset | |||||
| |||||
| Suku | Bernadotte | ||||
| Isä | Oskar II | ||||
| Äiti | Kuningatar Sofia | ||||
Kustaa V (Oscar Gustaf Adolf, 16. kesäkuuta 1858 – 29. lokakuuta 1950) oli Ruotsin kuningas vuosina 1907–1950. Hän oli Ruotsin ja Norjan kuningas Oskar II:n vanhin poika. Syntymässä hän sai Värmlannin herttuan arvonimen. Hän nousi Ruotsin valtaistuimelle 8. joulukuuta 1907 isänsä seuraajana[1]. Norja oli erotettu kuningaskunnasta kaksi vuotta aiemmin.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kustaa V oli ensimmäinen kuninkaista jota ei enää voideltu ja kruunattu vaan asetettiin virkaan yhä voimassa olevin seremonioin.
Hän nai Badenin prinsessa Viktorian 20. syyskuuta 1881. Hän oli Ruotsin Sofian tyttärentytär, ja näin Ruotsia hallitseva Bernadotte-suku yhdistyi entisiin kuningassukuihin Vaasaan ja Holstein-Gottorpiin. Kruununprinssinä ollessaan Kustaa palveli Ruotsin armeijassa. Hänet ylennettiin 1884 kenraalimajuriksi ja 1898 kenraaliksi.
Kustaa V oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka puuttui suoraan politiikkaan, vuoden 1914 puolustusbudjettiriidassa, mikä aiheutti linnanpihakriisin. Tämän jälkeen hän hallitsi parlamentaristisesti.[2]
Kesän 1941 juhannuskriisin aikaan, jolloin natsi-Saksa vaati lupaa kuljettaa 15 000 miehen Engelbrecht-divisioona Etelä-Norjasta Suomen rajalle Haaparannalle, Kustaa V kannatti kuljetusluvan myöntämistä.[3] Monet päähallituspuolueen eli sosiaalidemokraattien valtiopäiväedustajista vastustivat Saksan vaatimukseen suostumista, mutta hallituskoalition oikeistopuolueet, puolueisiin kuulumaton ulkoministeri Christian Günther ja yleensä hallituksen politiikkaan puuttumista vältellyt Kustaa V kannattivat sitä. Yhtenä perusteluna vaatimukseen suostumiselle oli, että Ruotsin tulisi tukea Suomea, jonka tiedettiin liittyvän pian sotaan Saksan rinnalle.[4][5] Lopulta sosiaalidemokraattinen pääministeri Per Albin Hansson taivutteli hallituksensa suostumaan väittämällä, että kuningas luopuisi muuten kruunusta. Historiantutkimus ei ole kyennyt vahvistamaan, uhkasiko Kustaa V todella hallitusta kruunustaluopumisella.[5][6]
Kustaa V:n puoliso oli syntyjään saksalainen Badenin prinsessa Victoria (1862–1930). Heille syntyi kolme poikaa: Kustaa VI Aadolf (1882–1973), Södermanlandin herttua Wilhelm (1884–1965) ja Västmanlandin herttua Erik (1889–1918).
Kuningas oli myös tennisharrastaja ja kilpaili salanimellä Herra G.
Kustaa V teki virallisen vierailun Suomeen vuonna 1925.
Esivanhemmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Elgklou, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Suomentanut Salmenoja, Margit. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1981. ISBN 951-23-1749-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 73. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 927, 944. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Harrison, Dick: Avgörande dagar 1941. Populär Historia, 2019, nro 7, s. 29-37. (ruotsiksi)
- ↑ Sara Griberg: Midsommarkrisen 1941 (ruotsiksi) Allt om historia 27.5.2011 (Internet archive). Viitattu 31.8.2020.
- ↑ a b Nationalencyklopedin, 13. bandet, MALAY–MÖNJ, s. 296. Bra böcker, Höganäs 1994. (ruotsiksi)
- ↑ Herman Lindqvist: Ruotsin historia – jääkaudesta tulevaisuuteen (suom. Seppo Hyrkäs), s. 753–754, 755–757. WSOY, Helsinki 2003. Alkuteos Historien om Sverige – från istid till framtid (2002).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kustaa V Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
|
Edeltäjä: Oskar II |
Ruotsin kuningas 1907–1950 |
Seuraaja: Kustaa VI Aadolf |
|