Vilhelm (Ruotsin prinssi)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Prinssi Vilhelm
Södermanlandin herttua
Prins Vilhelm.jpg
Prinssi Vilhelm
Syntynyt 17. kesäkuuta 1884
Tullgarnin linna, Trosa, Södermanland
Kuollut 5. kesäkuuta 1965 (80 vuotta)
Stenhammarin linna, Flen, Södermanland
Puoliso Suuriruhtinatar Maria Pavlona
Lapset Lennart Bernadotte
Koko nimi
Carl Wilhelm Ludvig
Isä Kustaa V
Äiti Kuningatar Viktoria

Ruotsin prinssi Vilhelm (Carl Wilhelm Ludvig; 17. kesäkuuta 18845. kesäkuuta 1965), Södermanlandin herttua, oli Ruotsin kuningas Kustaa V:n ja kuningatar Viktorian toinen lapsi.

Prinssi Vilhelm palveli 1900-luvun alussa Ruotsin laivastossa, ensin kadettina vuosina 1898-1904 ja sen jälkeen upseerina saavuttaen kapteenin arvon.

Prinssi Vilhelm avioitui keväällä 1908 Pietarissa Venäjän Suuriruhtinatar Maria Pavlovnan kanssa.[1] Lyhytaikaisesta avioliitossa syntyi poika Lennart. Loppuelämänsä Vilhelm asui Södermanlandissa Stenhammarin linnassa pitkässä parisuhteessa ranskalaisnaisen kanssa.

Ensimmäisen maailmansodan aikaan Ruotsissa oli aktivistipiirejä, jotka olisivat halunneet Ruotsin osallistuvan sotaan Venäjää vastaan. Heidän toimintaansa Ruotsin silloinen kuningas Kustaa V suhtautui myönteisesti, kuten oheinen kuninkaan viesti kertoo:

»Hänen Korkeutensa kannattaa sotilaallista toimintaa, mutta korostaa edellytyksen tähän olevan se, että joku Bernadotte saataisiin Suomen valtaistuimelle.»

Myöhemmin kuningashuone tarkensi vielä, että:

»Ruotsin kuningashuone asettaa Ruotsin sotaan osallistumisen ehdoksi, että prinssi Vilhelm astuu Suomen valtaistuimelle.»

Seuraavan kerran vuoden 1918 Suomen kuningaskunta-ajatusten yhteydessä prinssi Vilhelm ja hänen yhdeksänvuotias Lennart-poikansa nostettiin keskusteluissa ja alustavissa tunnusteluissa mahdolliseksi ehdokkaaksi tulevana Suomen kuninkaana. Asia ei edennyt käytännön tasolla vaan ehdokkaat tulivatkin lopulta keisarillisesta Saksasta.[2]

Suomalaisille prinssi Vilhelm tuli tunnetuksi ensi kerran isänsä kuningas Kustaa V:n Suomeen vuonna 1925 tekemän valtiovierailun yhteydessä, jossa prinssi Vilhelm oli myös mukana. Sittemmin prinssi Vilhelmin toiminta tuli suomalaisille läheiseksi hänen johtaessaan talvisodan aikaan ja välittömästi sen jälkeen Välirauhan aikaan ruotsalaisten Suomeen antamaa sosiaalista apua. Olipa hän jonkun kerran mukana ottamassa talvisodan aikaan vastaan Ruotsiin siirrettyjä suomalaislapsia. Prinssi Vilhelm vieraili toukokuun lopulla 1940 henkilökohtaisesti Suomessa tarkastamassa Ruotsin antamaa apua. Ansioistaan hän sai Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin.

Prinssi Vilhelm oli keskeinen hahmo myös Norjan jouduttua sodan uhriksi. Norjalaisille annetun ruotsalaisten sosiaalisen avun ansioista hän sai myös Norjan kuninkaalta korkean kunniamerkin.

Prinssi Vilhelm tuli tunnetuksi vuosina 1920-1949 tuottamistaan elokuvista ja matkakirjoista, jotka käsittelivät kaukomaita, kuten Thaimaata, keskistä Afrikka ja Väli-Amerikkaa.

Prinssi Vilhelm vaimonsa suuriruhtinatar Maria Pavlovna ja heidän poikansa Lennart - kuva otettu vuonna 1911.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kruunupäitten häät. Sosialisti, 05.05.1908, nro 102, s. 6. Kansalliskirjasto Viitattu 12.07.2015.
  2. Anders Huldén: Kuningasseikkailu Suomessa 1918, s. 55-56. Helsinki: Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-2980-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.