Vapaudenristi (Viro)
| Vapaudenristi | |
|---|---|
 Piirroskuva kunniamerkin tunnuksista |
|
| Palkitaan | ansioista Viron vapaussodassa |
| Palkinnon antaja | Viron presidentti |
| Maa |  Viro |
| Ensimmäinen palkinto | 1919 |
Viron Vapaudenristi (vir. Vabadusrist) on virolainen kunniamerkki, jonka Viron pääministeri Konstantin Päts perusti 24. helmikuuta 1919[1], Viron itsenäisyysjulistuksen yksivuotisjuhlan kunniaksi, palkitakseen ja kunnioittaakseen käynnissä olleessa Viron vapaussodassa ansioituneita. Se oli itsenäisen Viron ensimmäinen valtiollinen kunnianosoitus ja tasavallan alkuvuosina myös ainoa sotilaille tarkoitettu kunnianosoitus.[2][3] Virolaisten ritarikuntian keskenäisessä arvojärjestyksessä Vapaudenristi on kaikkein korkea-arvoisin. Kunnianosoitusta jakaa Viron presidentti.[4]
Vapaudenristejä on kolme erilaista: sotilaallisesta johtajuudesta (I), henkilökohtaisesta urheudesta (II) tai siviilissä palvelemisesta (III) ja ne kaikki jakaantuvat kolmeen eri luokkaan. Yhteensä Vapaudenristejä myönnettiin 3156, joista viimeinen 19. kesäkuuta 1925.[3] Viimeinen elossa ollut kunniamerkin saanut oli Karl Jaanus, joka oli saanut 3. luokan vapaudenristin henkilökohtaisesta urheudesta. Hän kuoli 6. lokakuuta 2000.[5]
Uusia vapaudenristejä voidaan alkaa jakaa uudestaan ansioista Viron itsenäisyyden puolustamisesta, mikäli maa ajautuu sotatilaan.[6] Vapaudenristin saajat olivat oikeutettuja muutamiin etuoikeuksiin kuten ilmaiseen korkeakoulutukseen.[2]
Ritarikunnan kolmella eri divisionalla, joissa jokaisessa on kolme luokkaa, on omat nauhansa:[7]
sotilaallinen johtajuus
henkilökohtainen urheus
siviilissä palveleminen
Tunnettuja henkilöitä, joille Vapaudenristi myönnettiin, ovat muun muassa Lauri Kristian Relander, Kyösti Kallio, Benito Mussolini ja Sir Winston Churchill.
Vapaudenristi sisältyy myös Tallinnan Vapaudenaukiolla vuonna 2009 paljastettuun Viron vapaussodan voitonpylvääseen. Pronssinen Vapaudenristi on myös keskeinen elementti Helsingin Vanhassa kirkkopuistossa sijaitsevassa Vironkävijäin muistomerkissä, joka paljastettiin vuonna 1923 Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten veljeshaudalle. Haudassa lepäävien joukossa on yhdeksän Vapaudenristin ritaria.[8]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viron vapaussodan voitonpylväs Tallinnassa
Vironkävijäin muistomerkki Helsingissä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Estonia, Republic. An Estonian Cross Of Liberty, I Grade, Iii Class 2026. eMedals. Viitattu 23.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 Estonian National Symbols (pdf) (s. 12) 2015. Estonian Institute. Viitattu 23.1.2026. (englanniksi)
- 1 2 Cross of Liberty, I Grade, III Class 2026. Medalbook. Viitattu 23.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Decorations Act 2007. Riigi Teataja. Viitattu 23.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Viljandi linn ja vabaduse risti vennad 2010. Viljandi Muuseumi. Viitattu 23.1.2026. (viroksi)
- ↑ Vabadusristi aumärk 2026. Vabariigi Presidendi Kantselei. Viitattu 23.1.2026. (englanniksi)
- ↑ ODM of Estonia: Cross of Liberty medals.org.uk. 2023. Viitattu 11.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Linnainen, Pekka: Nimet graniittipaasilla – Viron vapaussodan vapaaehtoisten veljeshaudat Helsingissä Estofennia. 7.3.2019. Viitattu 15.3.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vapaudenristi (Viro) Wikimedia Commonsissa
