Santeri Salokivi
| Santeri Salokivi | |
|---|---|
 Santeri Salokivi Italian Gardassa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Toivo Santeri Salokivi |
| Syntynyt | 2. syyskuuta 1886 Turku |
| Kuollut | 26. maaliskuuta 1940 (53 vuotta) Helsinki |
Toivo Santeri Salokivi (vuoteen 1900 Johansson; 2. syyskuuta 1886 Turku – 26. maaliskuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, piirustuksenopettaja ja taidegraafikko.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salokiven vanhemmat olivat merimies Joel Johansson ja Sofia Grönros. Hän kävi Turun taideyhdistyksen piirustuskoulun 1900–1904 ja opiskeli sitten Saksassa Münchenin kuninkaallisessa taideakatemiassa 1905–1906 ja 1908–1909.[1] Lisäksi Salokivi opiskeli eri akatemioissa Pariisissa vuosina 1906, 1912, 1924, ja 1925. Myös Salokiven vuonna 1911 Venetsiaan tekemä matka oli merkittävä hänen taiteellisen kehityksensä kannalta.[2]
Salokivi toimi Turun piirustuskoulun piirustuksenopettajana sekä piirustuksenopettajana suomalaisessa klassillisessa ja reaalilyseossa 1914–1917. Hänellä oli oma taidemaalarikoulu Helsingissä 1930–1932.
Salokivi asui vuosina 1933–1940 Lallukan taiteilijakodissa, ja hän kuului taiteilijakodin ensimmäisiin asukkaisiin.[3] Kesänsä taiteilija vietti vuosina 1932–1936 Ahvenanmaalla ja vuosina 1937–1939 Pellingissä maalaten.[4]
Salokiven maalauksia oli pitkään kateissa hänen kuolemansa jälkeen. 160 teosta löydettiin vuonna 2018 helsinkiläiseltä ullakolta taiteilijan ystävän jäämistöstä.[5]
Taiteellinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salokivi osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1904 ja 1936 välillä. Hänet tunnetaan erityisesti impressionistisista maisemamaalauksistaan. Hänen vaikutelmamaalauksensa olivat usein täynnä auringonvaloa ja hän käytti täyteläisiä värejä. Salokivi maalasi paljon viettäessään perheensä kanssa kesiä saaristossa Pellingissä, Högsårassa ja Ahvenanmaalla.
Taideteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Siilinjärven kirkon alttaritaulu yhdessä Sulo Honkasen kanssa, 1934
- Joutsan kirkon alttaritaulu, 1938
Kuvia maalauksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Torppari, 1905 -
Liehuva kesämekko, 1910 -
Näkymä Aurajoen rannalta, 1913 -
Kuja Naantalissa, 1913 -
Auringonlasku Paraisilla, 1916 -
Kahvila, 1918 -
Pariisi, 1919 -
Hiekkarannalla, 1923 -
Tyttö puistossa, 1925 -
Kustaa V:n vierailu Suomessa, 22.8.1925 -
Kesäpäivä luonnossa, 1927 -
Nainen rannalla, 1929 -
Nainen rannalla, maisema Ahvenanmaalta, 1932 -
Sadonkorjuu, 1937 -
Kalastusmajoja, 1937 -
Aurinkoa kohti, 1938
.jpg)
Kirjallista tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tyylikirja: Rakennus-, huonekalu- ja koristetyylit muinais-Egyptistä nykyaikaan. WSOY, 1927.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ilvas, Juha: ”Santeri Salokivi”, Kansallistaidetta: Suomalaista taidetta Kansallis-Osake-Pankin kokoelmissa, s. 136–137. Helsinki: Kansallis-Osake-Pankki, 1989. ISBN 951-889-000-5.
- ↑ Ilvas, Juha: Taide kuuluu talon tapoihin: Lähivakuutus-yhtiön taidehankinnat, s. 110. Helsinki: Lähivakuutus keskinäinen yhtiö, 2002. ISBN 952-91-5319-8.
- ↑ Lahelma, Marja: Lallukka: Elämää taiteilijakodissa, s. 180. Helsinki: Parvs, 2020. ISBN 978-952-7226-60-5.
- ↑ toim. Salokivi, Majsi: Salokivi, s. 24,29. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1945.
- ↑ Hällsten, Annika: Bråtet på vinden visade sig vara en konstskatt. Hufvudstadsbladet, 23.5.2018, s. 18–19. Artikkelin verkkoversio.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anttonen, Erkki: ”Salokivi, Santeri (1886–1940)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 626–628. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5. Teoksen verkkoversio.
- Salokivi, Majsi (toim.): Salokivi. WSOY, 1945.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Santeri Salokivi Wikimedia Commonsissa
- Omakuvat Turun taidemuseon kokoelmissa – Santeri Salokivi. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Salokivi, Santeri hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Vaellusvuosien varrelta. Taiteilija Santeri Salokivi väläyttelee muistojansa etelän auringon alta, Seura, 20.07.1938, nro 29, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||||||
