Pfalzilainen suku

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pfalzilainen suku oli Ruotsin hallitsijasuku vuosina 1654–1720. Se oli saksalaisen Wittelsbachin suvun haara.[1]

Pfalzilainen suku periytyi Pfalzin vaaliruhtinaskuntaa hallinneen Wittelsbachien pfalzilaisen haaran nuoremmasta sukuhaarasta, Pfalz-Zweibrückenin suvusta. Se oli eriytynyt vuonna 1453, kun Simmernin pfalzkreivikunnasta erotettiin Zweibrückenin pfalzkreivikunta. 1600-luvun alkupuolella elänyt Zweibrückenin pfalzkreivi Juhana Kasimir meni naimisiin Ruotsin kuningas Kaarle IX:n tyttären Katariina Vaasan kanssa. Kun Ruotsia hallinnut Vaasan hallitsijasuku oli sammunut mieslinjalta, heidän poikansa Kaarle Kustaa julistettiin vuonna 1649 Ruotsin kruununperilliseksi ja seuraavana vuonna kruunu määrättiin periytymään Kaarle Kustaan jälkeläisille. Hänestä tuli kuningas Kaarle X Kustaa kuningatar Kristiinan luovuttua kruunusta vuonna 1654. Kaarle X Kustaan jälkeen Ruotsia hallitsivat hänen jälkeläisensä Kaarle XI ja Kaarle XII. Pfalzilainen suku sammui mieslinjalta Kaarle XII:n kuollessa ilman poikia vuonna 1718, minkä jälkeen suvun viimeisenä hallitsijana oli hänen sisarensa Ulriika Eleonoora. Koko Juhana Kasimirin suku sammui mieslinjalta myös Saksassa vuonna 1731, minkä jälkeen Zweibrückenin pfalzkreivin arvo siirtyi Wittelsbachien Pfalz-Birkenfeldin sukuhaaralle.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nordisk familjebok (1915), s. 744–745 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 19.9.2017.