Kaarle XVI Kustaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarle XVI Kustaa
King Carl XVI Gustaf at National Day 2009 Cropped.png
Kuningas Ruotsin kansallispäivänä 6. kesäkuuta 2009.
Ruotsin kuningas
Valtakausi 15. syyskuuta 1973 –
Kruunajaiset 19. syyskuuta 1973
Edeltäjä Kustaa VI Aadolf
Kruununprinsessa Victoria
Pääministeri Olof Palme
Thorbjörn Fälldin
Ola Ullsten
Ingvar Carlsson
Carl Bildt
Göran Persson
Fredrik Reinfeldt
Stefan Löfven
Syntynyt 30. huhtikuuta 1946 (ikä 72)
Hagan linna, Solna
Puoliso Silvia Sommerlath (vih. 1976)
Lapset Kruununprinsessa Victoria
Prinssi Carl Philip
Prinsessa Madeleine
Koko nimi
Carl Gustaf Folke Hubertus
Suku Bernadotte
Isä Prinssi Kustaa Aadolf
Äiti Prinsessa Sibylla
Uskonto Ruotsin kirkko
Allekirjoitus Carl XVI Gustaf of Sweden Signature.svg

Kaarle XVI Kustaa (alk. Carl Gustaf Folke Hubertus, ruots. Carl XVI Gustaf, s. 30. huhtikuuta 1946) on ollut Ruotsin kuningas vuodesta 1973 lähtien. Kaarle XVI Kustaan vanhemmat olivat Ruotsin prinssi Kustaa Aadolf (1906–1947) ja Saksi-Coburg-Gothan suvun Sibylla (1908–1972). Kuningas Kaarle XVI Kustaalla ei vuoden 1975 perustuslakiuudistuksen jälkeen ole ollut poliittista valtaa.

Kaarle XVI Kustaa on pisimpään Ruotsia hallinnut kuningas; vuonna 2016 hän ohitti lähes 43 vuotta hallinneen Kustaa V:n ja vuonna 2018 yli 44 vuotta hallinneen Maunu Eerikinpojan.

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyessään hän sai Jämtlandin herttuan arvonimen. Maata hallitsi tuolloin hänen 90-vuotias isoisoisänsä Kustaa V, ja Kaarle Kustaa oli kruununperimysjärjestyksessä kolmas isoisänsä Kustaa Aadolfin ja isänsä jälkeen. Kaarle XVI Kustaan toinen isoisä oli Charles Edward, englantilainen prinssi, joka menetti arvonimensä ja ryhtyi myöhemmällä iällä natsiksi Saksassa. Vuonna 1947, Kaarle Kustaan ollessa vain vuoden ikäinen, hänen isänsä kuoli lento-onnettomuudessa. Kun hänen isoisänsä Kustaa VI Aadolf nousi valtaistuimelle vuonna 1950, nelivuotiaasta Kaarle Kustaasta tuli Ruotsin kruununperijä.

Ruotsin kuninkaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarle Kustaa nousi Ruotsin valtaistuimelle 19. syyskuuta isoisänsä kuoltua 15. syyskuuta 1973. Yli hypätyn sukupolven vuoksi hän oli kuninkaaksi tullessaan vain 27-vuotias. Kaarle XVI Kustaan kansainvälisesti tunnetuin edustustehtävä on Nobel-palkintojen jako, minkä lisäksi hän jakaa Tukholmassa vuosittain myös Polar Music Prize -palkinnon. Kuninkaan nimipäivä 28. tammikuuta ja syntymäpäivä 30. huhtikuuta ovat Ruotsissa virallisia liputuspäiviä. Kaarle XVI Kustaan motto on För Sverige – I tiden[1].

Hän meni naimisiin Silvia Sommerlathin kanssa 19. kesäkuuta 1976, jolloin Silviasta tuli Ruotsin kuningatar. Kuningas asuu Drottningholmin linnassa Tukholman ulkopuolella. Hän harrastaa metsästystä ja autoilua ja on myös innokas urheilusukeltaja. Hän otti osaa muun muassa kuuluisan Kronan-hylyn tutkimiseen.

Kaarle XVI Kustaa on tehnyt Suomeen kuusi valtiovierailua, vuosina 1974, 1983, 1996, 2003, 2009 ja 2015. Neljään viimeksi mainittuun vierailuun osallistui myös kuningatar Silvia ja vuosina 1996 ja 2003 myös kruununprinsessa Victoria. Lisäksi Kaarle XVI Kustaa ja Silvia ovat osallistuneet muun muassa Tampereen kaupungin 200-vuotisjuhliin vuonna 1979, Ruotsinsalmen taistelun 200-vuotisjuhlaan Kotkassa vuonna 1990 ja Vaasan kaupungin 400-vuotisjuhliin vuonna 2006. Kesäkuussa 1978 he vierailivat Neuvostoliitossa ensimmäisinä Ruotsin kuninkaallisina.

Ruotsissa marraskuussa 2010 ilmestynyt paljastuskirja Carl XVI Gustaf – Den motvillige monarken, jonka kirjoittajat ovat Thomas Sjöberg, Deanne Rauscher ja Tove Meyer, sai viestimissä runsaasti julkisuutta. Paljastukset ovat osin nimettömiä. Kirjan toimittajista Tove Meyer erotettiin Ruotsin radiosta, kun tieto hänen osuudestaan kirjan tekoon tuli julki.[2] Kirjan mukaan Kaarle XVI Kustaa on sekaantunut laittomuuksiin, ja että hän ei tahtoisi olla kuningas (mistä tulee kirjan nimi, vapaasti käännettynä 'vastahakoinen monarkki'). Lisäksi kirjassa väitetään hänellä olleen useita avioliiton ulkopuolisia suhteita, joista myös kuningatar Silvia on ollut tietoinen. Kirjassa esitettyjen väitteiden todenmukaisuudesta ei ole tietoa.

Kruununperimys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kuningasperhe
Great coat of arms of Sweden.svg

Kuningashuone

Muut kuningasperheen jäsenet

n · k · m
  1. Kruununprinsessa Victoria, Länsi-Götanmaan herttuatar (s. 1977)
  2. Prinsessa Estelle, Itä-Götanmaan herttuatar (s. 2012)
  3. Prinssi Oscar, Skånen herttua (s. 2016)
  4. Prinssi Carl Philip, Värmlannin herttua (s. 1979)
  5. Prinssi Alexander, Södermanlandin herttua (s. 2016)[3]
  6. Prinssi Gabriel, Taalainmaan herttua (s. 2017)[4]
  7. Prinsessa Madeleine, Hälsinglandin ja Gästriklandin herttuatar (s. 1982)
  8. Prinsessa Leonore, Gotlannin herttuatar (s. 2014)
  9. Prinssi Nicolas, Ångermanlandin herttua (s. 2015)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elgklou, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Suomentanut Salmenoja, Margit. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1981. ISBN 951-23-1749-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Svenska regenters valspråk Sveriges Kungahus. Viitattu 30.4.2016.
  2. Anna-Liina Kauhanen: Paljastuskirja kuninkaasta kuohuttaa Ruotsissa. Helsingin Sanomat 4.11.2010, s. B5.
  3. Madeleine putoaa kruununperimysjärjestyksessä: Carl Philipin ja Sofian poika kiilaa ohi www.iltalehti.fi. Viitattu 21.4.2016.
  4. Parkkari, Jani: Ruotsin pikkuprinssin nimi julkistettiin: Gabriel Carl Walther 4.9.2017. Yle. Viitattu 7.9.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi Edeltäjä:
Kustaa VI Aadolf
Ruotsin kuningas
1973−
Seuraaja:
(nykyinen)