Vesthardus-ritarikunta
| Vesthardus-ritarikunta | |
|---|---|
 Ritarikunnan tunnuksia |
|
| Palkitaan | mm. maan itsenäisyyden puolustamisesta |
| Palkinnon antaja | Latvian presidentti |
| Maa |  Latvia |
| Ensimmäinen palkinto | 1938 |
Vesthardus-ritarikunta (latv. Viestura ordenis) on historiallisesti Latvian kolmanneksi korkein ritarikunta. Ritarikunta perustettiin 12. heinäkuuta 1938[1], jolloin Latvian presidentti Karlis Ulmanis antoi asiaa koskevan asetuksen. Samalla annettiin asetus toisesta uudesta kunniamerkistä Kansallisen tunnustuksen rististä. Ritarikunnasta käytetään myös nimityksiä Isänmaan Vartijoiden ritarikunta ja Viesturs-ritarikunta (Verhardus Rex).
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ritarikunnan nimi periytyy Latvian historiasta 1200-luvulta.[2] Tuolloin läntisessä Zemgalessa hallitsi Viesturs-niminen sotilashallitsija, jonka asuinpaikkana oli Tērveten linna. Hänestä käytettiin lähteestä riippuen erilaisia nimiä: Viestards, Viesthardus, Vesthardus, Vestardus ja Vesters. Tästä johtuu myös ritarikunnan nimitysten moninaisuus. Koska Viesturs taisteli menestyksekkäästi mm. saksalaisia vastaan, hänet otettiin ritarikunnan merkkihenkilöksi. Vesthardus-ritarikunta perustettiin Latvian muinaisten aikojen mahdin muistoksi.
Ritarikunnan kunniamerkkejä ehdittiin jakaa vain 18 kuukauden ajan ennen Neuvostoliiton miehitystä vuonna 1940. Marraskuun 1938 ja kesäkuun 1940 välisenä aikana kunniamerkkejä myönnettiin 3221 henkilölle, pääasiassa sotilaille. Suurristin eli 1. luokan kunniamerkin sai kuusi kenraalia. Ritarikunta perustettiin uudelleen vuonna 2004 presidentti Vaira Vīķe-Freibergan toimiessa Latvian presidenttinä.[2][3]
Myöntämisperusteet ja luokat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ritarikunnalla palkitaan siviilejä ja sotilaita erityislaatuisista ansioista valtion itsenäisyyden puolustamisen ja ylläpitämisen, valtion rajojen puoluetamisen, maan asevoimien muodostamisen sekä kansalaistaitojen opettamisen saralla.[1] Uusista nimityksista vastaa maan presidentti.[4]
Ritarikunta jakaantuu viiteen luokkaan: suurristi, suurupseeri, komentaja, upseeri ja ritari. Siinä on lisäksi kolme mitaliluokkaa (kultainen, hopeinen ja pronssinen). Sotilashenkilöille kunniamerkit jaetaan miekkojen kera. Ritarikunnan nauha on punainen:[2][5]
sotilasluokkien nauha
siviililuokkien nauha
kultamitali
hopeamitali
pronssimitali
Tunnuksien ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ritarikuntaristi on valkoemaloitu ns. apilaristi, ja siinä on kullatut reunat. Ristin kultareunaisessa ja valkoemaloidussa keskuskuviossa on kirjaimet VR (Vesthardus Rex). Ristin kääntöpuolella on ritarikunnan tunnuslause "Confortamini et pugnate (suom. Ole vahva ja taistele)" sekä vuosiluku 1219. Ritarikunnan nauha on tummanpunainen. Nauha ja risti liitetään toisiinsa heraldisen Latvian valtionvaakunan kautta.[3]
Suurristi on halkaisijaltaan 58 mm ja sitä kannetaan 110 mm leveässä nauhassa. Naisten nauhan leveys on 75 mm. Suurristin rintatähti on halkaisijaltaan 87 mm. Suurupseerin kaulassa kannettavan kunniamerkin halkaisija on 52 mm ja siihen liittyvä rintatähti on halkaisijaltaan 80 mm. Rintatähti on nelisakarainen ja hopeoitu. Sen keskellä on ritarikunnan risti. Komentajien kaulassa kannettava merkki on samanlainen kuin suurupseerien, mutta siihen ei liity rintatähteä. Upseerit ja ritarit kantavat halkaisijaltaan 40 mm olevaa ristiä rinnassa 32 mm nauhassa. Mitalit ovat halkaisijaltaan 30 mm ja ne kannetaan 32 mm nauhassa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Order of Viesturs 2025. wawards.org. Viitattu 18.9.2025. (englanniksi)
- 1 2 3 Military Order of Viesturs, V Class, Civil Division 2025. Medalbook. Viitattu 18.9.2025. (englanniksi)
- 1 2 3 The Order of Viesturs 2025. Valsts prezidenta kanceleja. Viitattu 18.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Nominating for and bestowing state decorations 2025. Valsts prezidenta kanceleja. Viitattu 18.9.2025. (englanniksi)
- ↑ ODM of Latvia: Order of Viesturs 2025. medals.org.uk. Viitattu 18.9.2025. (englanniksi)