Latvian kieli
| Latvia | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | latviešu |
| Muu nimi | lätti |
| Tiedot | |
| Alue | Latvia |
| Virallinen kieli |
 Latvia Euroopan unioni |
| Puhujia | 1,5 miljoonaa[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Valsts Valodas Centrs[2] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | balttilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | lv |
| ISO 639-2 | lav |
| ISO 639-3 | lav |
Latvian kieli, latvia eli lätti (latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara. Sen lähisukulainen on liettuan kieli. Latvia ja liettua erosivat toisistaan verrattain myöhään, vasta noin 1500 vuotta sitten. Latvia ja liettua ovat ainoat edelleen puhuttavat balttilaiset kielet, mutta ero kielten välillä on jo kuitenkin ylittänyt keskinäisen ymmärryksen rajan. Tämä koskee ennen muuta kirjakieltä, kun taas rajaseuduilla puhuttavat kummankin kielen murteet ovat selvästi toisiaan lähempänä. Balttilaiset kielet ovat nykyisten indoeurooppalaisten kielten arkaaisin haara, mutta latvia on joutunut suurempien muutosten alaiseksi kuin sisarkieli liettua, jossa esiintyy muun muassa duaali, jota latvian kirjakielessä ei ole. Latviaan ovat vaikuttaneet mm. saksa, venäjä sekä suomalais-ugrilaisista kielistä viro ja etenkin liivi. Balttien ja itämerensuomalaisten kansojen kontaktien vuoksi latviassa on paljon yhteisiä sanoja suomenkin kanssa.
Latvian kielen ensimmäinen kirjallinen muistomerkki on saksalaisen pastorin Nicholas Rammin kääntämä virsi vuodelta 1530 (ilmestynyt virsikirjassa 1615). Vanhin latvialainen kirja on vuonna 1585 painettu katolinen katekismus.
Sisällysluettelo
Äännerakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Latvian äännejärjestelmä on seuraavanlainen:[3]
| Labiaalit | Dentaalit Alveolaarit |
Palataalit | Velaarit | |
|---|---|---|---|---|
| Nasaalit | m | n | ɲ | (ŋ) |
| Klusiilit | p b | t d | c ɟ | k g |
| Affrikaatat | t͡s d͡z | t͡ʃ d͡ʒ | ||
| Frikatiivit | (f) v | s z | ʃ ʒ | (x) |
| Keskiset approksimantit | j | |||
| Lateraaliset approksimantit | l | ʎ | ||
| Tremulantit | r |
Äänteistä /f x/ esiintyvät ainoastaan lainasanoissa. [ŋ] on /n/:n muoto ennen velaariklusiileja.
Konsonantin assimiloituvat soinnillisuudessa seuraavan konsonantin kanssa, esimerkiksi apgabals [ˈabɡabals].
| etu | keski | taka | |
|---|---|---|---|
| suppea | i | u | |
| välinen | e | (ɔ) | |
| väljä | æ | a |
Kaikki vokaalit esiintyvät sekä lyhyinä että pitkinä. /ɔ ɔː/ ja sen sisältämät diftongit /uɔ/:ta lukuun ottamatta esiintyvät ainoastaan lainasanoissa.
Kirjoitusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Latvian aakkoset:
| Kirjain | Nimi | Ääntäminen |
|---|---|---|
| A a | a | [a] |
| Ā ā | garais ā | [a:] |
| B b | bē | [b] |
| C c | cē | [ts] |
| Č č | čē | [tʃ] |
| D d | dē | [d] |
| E e | e | [ɛ, e] |
| Ē ē | garais ē | [ɛ:, e:] |
| F f | ef | [f] |
| G g | gā | [g] |
| Ģ ģ | ģē | [ɟ] |
| H h | hā | [x] |
| I i | i | [i] |
| Ī ī | garais ī | [i:] |
| J j | jē | [j] |
| K k | kā | [k] |
| Ķ ķ | ķē | [c] |
| L l | el | [l] |
| Ļ ļ | eļ | [ʎ] |
| M m | em | [m] |
| N n | en | [n] |
| Ņ ņ | eņ | [ɲ] |
| O o | o | [o] |
| P p | pē | [p] |
| R r | er | [r] |
| S s | es | [s] |
| Š š | eš | [ʃ] |
| T t | tē | [t] |
| U u | u | [u] |
| Ū ū | garais ū | [u:] |
| V v | vē | [v] |
| Z z | zē | [z] |
| Ž ž | žē | [ʒ] |
Latviaa äännetään pitkälti kuten kirjoitetaankin, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kirjoitusasussa silmiinpistäviä ovat muun muassa vokaalia pidentävät viivat (ā), konsonantin liudentumismerkit (ņ) ja suhuäänteet (š).
Ulkomaisten nimien kirjoitusasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Latvian kielessä muutetaan kaikki ulkomaalaiset henkilön- ja paikannimet latvian kieliasuun ja taivutusjärjestelmään sopivaksi. Konsonanttiin päättyvien miesten nimien perään liitetään maskuliinin nominatiivin pääte -s ja konsonanttiin päättyvien naisten nimien perään feminiinin nominatiivin pääte, yleensä -a. Konsonanttiin päättyvät ulkomaiset paikannimet muutetaan feminiinimuotoon. Muutama esimerkki:
- George W. Bush – Džordžs V. Bušs
- Jacques Chirac – Žaks Širaks
- Tarja Halonen – Tarja Halonena
- Sauli Niinistö - Sauli Nīniste
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Latvian - A language of Latvia Ethnologue. Viitattu 8.7.2010. (englanniksi)
- ↑ vcc.gov.lv Valsts Valodas Centrs. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Nau, Nicole: Latvian. Lincom Europa, 1998. ISBN 3-89586-228-2.
