Latvian kieli
| Latvia | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | latviešu valoda |
| Muu nimi | lätti |
| Tiedot | |
| Alue |  Latvia |
| Virallinen kieli | Latvia Euroopan unioni |
| Puhujia | 1,5 miljoonaa |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Valtion kielikeskus |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | baltoslaavilaiset kielet balttilaiset kielet itäbalttilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | lv |
| ISO 639-2 | lav |
| ISO 639-3 | lav |
Latvian kieli, latvia eli lätti (omakielinen nimi: latviešu valoda) kuuluu balttilaisiin kieliin, joka on indoeurooppalaisen kielikunnan haara. Sen lähisukulainen on liettuan kieli.[1]
Luokittelu ja murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Latvia ja liettua erosivat toisistaan verrattain myöhään, vasta noin 1 500 vuotta sitten. Latvia ja liettua ovat ainoat edelleen puhuttavat balttilaiset kielet, mutta ero kielten välillä on jo enimmäkseen ylittänyt keskinäisen ymmärryksen rajan.[2] Latvian eteläisimmät ja liettuan pohjoisimmat murteet voivat kuitenkin olla melko hyvin keskenään ymmärrettävissä; siten latvian ja liettuan välillä on murrejatkumo. Balttilaiset kielet ovat nykyisten indoeurooppalaisten kielten arkaaisin haara, mutta latvia on joutunut suurempien muutosten alaiseksi kuin sisarkieli liettua, jossa esiintyy muun muassa duaali, jota latvian kirjakielessä ei ole. Verrattuna latviaan liettua omn kuitenkin paljon vanhakantaisempi kieli, mikä näkyy muun muassa tavuloppuisten vokaalien puutteena latviassa.[3]
Latvian murteet jaetaan kolmeen pääryhmään: itäiset, keskiset ja läntiset. Toisinaan latgallin kieli erotetaan omaksi murteeseen osana latvian kieltä; ja sellaiseksi se lasketaan muun muassa Latvian viranomaisten mukaan. Nykyinen kirjakieli perustuu keskimurteisiin, jotka tuppaavat myös olemaan melko konservatiivisia.[3][1][4][5] Esimerkkilause eri murteilla:[6]
| Itäiset | Ganes gāj, krekal šuj, pe ozal mēr jēm. |
| Keskiset | Ganos gāju, kreklu šuvu, pie ozola mēru ņēmu. |
| Läntiset | Gonūs goju, kraklu šyvu, pī ūzula māru jiemu. |
| Suomeksi | Menin paimeneen, tein paidan, mittalin tammen vieressä. |
Puhujamäärät ja status
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2023 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 64,3 % Latvian aikuisväestöstä puhuu latviaa äidinkielenään.[7] Maailmanlaajuisesti latvialla on noin 1,5 miljoonaa puhujaa ja se on maailman 150. puhutuin kieli.[8] Suurin osa puhujista asuu Latviassa, mutta huomattavia latviankielisiä yhteisöjä löytyy myös muun muassa Saksassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.[9]
Latvian kieli on Latvian ainoa virallinen kieli.[3] Lisäksi se on yksi Euroopan unionin virallisista kielistä.[10] Kielenhuollosta vastaa Valtion kielikeskus.[11]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Dentaali/ Alveolaari |
Palataali | Velaari | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Nasaalit | m | n | ɲ | ŋ | |
| Klusiilit | p b | t d | c ɟ | k g | |
| Affrikaatat | t͡s d͡z | t͡ʃ d͡ʒ | |||
| Frikatiivit | f v | s z | ʃ ʒ | x | |
| Approksimantit | Keskiset | j | |||
| Lateraaliset | l | ʎ | |||
| Tremulantit | r | ||||
Lähde:[12]
Äänteistä /f x/ esiintyvät ainoastaan lainasanoissa. [ŋ] on /n/:n muoto ennen velaariklusiileja.lähde?
Konsonantit assimiloituvat soinnillisuudessa seuraavan konsonantin kanssa[13], esimerkiksi apgabals [ˈabɡabals].
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Takainen | |
|---|---|---|
| Suppeat | i | u |
| Väliset | e | ɔ |
| Väljät | æ | ɑ |
Kaikki vokaalit esiintyvät sekä lyhyinä että pitkinä. /ɔ ɔː/ ja sen sisältämät diftongit /uɔ/:ta lukuun ottamatta esiintyvät ainoastaan lainasanoissa.
Lähde:[12]
Suomen kielen myötävaikutuksesta latvian sanapaino on lähtökohtaisesti aina ensimmäisellä tavulla.[3]
Ortografia ja kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Latviaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[14] Latvian aakkoset:[9]
| Kirjain | Nimi | Ääntäminen |
|---|---|---|
| A a | a | [a] |
| Ā ā | garais ā | [a:] |
| B b | bē | [b] |
| C c | cē | [ts] |
| Č č | čē | [tʃ] |
| D d | dē | [d] |
| E e | e | [e, æ] |
| Ē ē | garais ē | [e:, æ:] |
| F f | ef | [f] |
| G g | gā | [g] |
| Ģ ģ | ģē | [ɟ] |
| H h | hā | [x] |
| I i | i | [i] |
| Ī ī | garais ī | [i:] |
| J j | jē | [j] |
| K k | kā | [k] |
| Ķ ķ | ķē | [c] |
| L l | el | [l] |
| Ļ ļ | eļ | [ʎ] |
| M m | em | [m] |
| N n | en | [n] |
| Ņ ņ | eņ | [ɲ] |
| O o | o | [uɔ, ɔ, ɔ:] |
| P p | pē | [p] |
| R r | er | [r] |
| S s | es | [s] |
| Š š | eš | [ʃ] |
| T t | tē | [t] |
| U u | u | [u] |
| Ū ū | garais ū | [u:] |
| V v | vē | [v] |
| Z z | zē | [z] |
| Ž ž | žē | [ʒ] |
Latviaa äännetään pitkälti kuten kirjoitetaankin, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kirjoitusasussa silmiinpistäviä ovat muun muassa vokaalia pidentävät viivat (ā), konsonantin liudentumismerkit (ņ) ja suhuäänteet (š).
Latvian kielen ensimmäinen kirjallinen muistomerkki on saksalaisen pastorin Nicholas Rammin kääntämä virsi vuodelta 1530 (ilmestynyt virsikirjassa 1615). Vanhin latvialainen kirja on vuonna 1585 painettu katolinen katekismus.[9] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan latviaksi ensimmäisen kerran vuonna 1689.[15]
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Balttien ja itämerensuomalaisten kansojen kontaktien vuoksi latviassa on paljon yhteisiä sanoja suomenkin kanssa. Yhteisiä sanoja ovat esimerkiksi laiva (vene) ja maksāt (maksaa).[16] Latviaan ovat vaikuttaneet muun muassa saksa, venäjä, puola ja ruotsi. 1900-luvun alkuun asti latvian syntaksissa näkyi voimakas saksan kielen vaikutus muun muassa siten, että verbi tuppasi sijoittua lauseen loppuun.[2] Nykyään perussanajärjestys on SVO, mutta koska kielen sanat taipuvaat kieliopillisten roolien mukaan, myös muut sanajärjestykset ovat mahdollisia.[17]
Ulkomaisten nimien kirjoitusasu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Latvian kielessä muutetaan kaikki vieraskieliset henkilön- ja paikannimet latvian kieliasun, ortografian ja taivutusjärjestelmän mukaisiksi. Konsonanttiin päättyvien miesten nimien perään liitetään maskuliinin nominatiivin pääte -s ja konsonanttiin päättyvien naisten nimien perään feminiinin nominatiivin pääte, yleensä -a. Konsonanttiin päättyvät ulkomaiset paikannimet muutetaan feminiinimuotoon. Muutama esimerkki:
- George W. Bush – Džordžs V. Bušs
- Jacques Chirac – Žaks Širaks
- Tarja Halonen – Tarja Halonena
- Sauli Niinistö – Sauli Nīniste
Latvian kielenhuollosta vastaava viranomainen tarjoaa puhelinneuvontaa translitterointiin liittyvissä kysymyksissä, minkä lisäksi tarjolla on myös traslitteroinnissa avustava älypuhelinsovellus.[18]
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Visi cilvēki piedzimst brīvi un vienlīdzīgi savā cieņā un tiesībās. Viņiem ir saprāts un sirdsapziņa, un viņiem citam pret citu jāizturas brālības garā.
Suomeksi:
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [19]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalnača, Andra & Lokmane, Ilze: Latvian Grammar. University of Latvia Press, 2021. ISBN 9789934186462 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Langue lettonne, les langues en Lettonie. VVK, 2003. Teoksen verkkoversio. (ranskaksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Latvian 2022. Glottolog. Viitattu 17.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b The journey of the Latvian language LSM. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
- ↑ a b c d Latvian language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
- ↑ State Language Law 1999. svi-bz.org. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Kalnača & Lokmane (2021): s. 9
- ↑ VVK (2003): s. 3
- ↑ Latvian is the mother tongue of 64% of the population of Latvia 24.10.2023. LSM. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
- ↑ State Language 2026. Ministry of Education and Science. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
- ↑ a b c Latvian language and alphabet 2026. omniglot.com. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Language 28.1.2015. Latvia.eu. Arkistoitu 17.6.2022. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
- ↑ About us 2026. State Language Centre. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
- ↑ a b Kalnača & Lokmane (2021): s. 20–21
- ↑ Kalnača & Lokmane (2021): s. 31–32
- ↑ Latvian written with Latin script 2022. ScriptSource. Viitattu 17.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Latvian in Latvia 2026. Joshua Project. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Kallionsivu, Jenni: Firma maksaa eli huomioita latvian kielestä 19.8.2019. Rozentāls-seura. Viitattu 24.2.2021.
- ↑ Latvian Language - Structure, Writing & Alphabet 2026. MustGo. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
- ↑ New Tool to Assist in Transliteration of Foreign Personal Names in Latvian Latvian Language Agency. Viitattu 20.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Latvian kieli Wikimedia Commonsissa
