Heinjoki
|
|
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Viipurin kihlakunta |
| Perustettu | 1869 Muolaasta |
| Lakkautettu | 1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala | 342,10 km² [1] (12.3.1940) |
| – maa | 323,10 km² |
| – sisävesi | 19,00 km² |
| Väkiluku | 3 712 [2] (31.12.1939) |
| – väestötiheys | 11,5 as./km² |
Heinjoki on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Heinjoki sijaitsi Viipurin itäpuolella. Heinjoen naapurikuntia olivat Antrea, Äyräpää, Muolaa, Kuolemajärvi ja Viipurin maalaiskunta. Heinjoen alueen suurimmat järvet olivat Kaltovesi ja Noskuanselkä kunnan pohjoisrajalla, Kämäränjärvi kunnan eteläosassa ja Äyräpäänjärvi kaakkoisrajalla.
Heinjoen väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Karjalohja, Karkkila, Nummi, Pusula, Pyhäjärvi Ul, Sammatti ja Vihti.[3]
Sisällysluettelo
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heikurila, Hentula, Hevossaari, Koprala, Kurvila, Kämärä, Kääntymä, Lahdenperä, Lapinlahti, Pienpero, Pihkala, Pilppula, Pirilä, Ristseppälä, Rättölä, Savastila, Tuokkola, Vamppala.
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin.[4]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Heinjoen väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.
Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinjoen kirkonkylän nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Veštševo (ven. Вещево)[6], mutta kylällä ei ole enää hallinnollista merkitystä. Lähes koko entinen Heinjoen kunnan alue sekä entisen Äyräpään kunnan pääosa kuuluivat 2000-luvulle tultaessa Leningradin alueen Viipurin piirin Ristseppälän (ven. Žitkovo)[6] kyläneuvostoalueeseen, jonka keskuskylä, Ristseppälä, sijaitsee entisen Heinjoen kunnan kaakkoisosassa. Vuodesta 2006 alueet kuuluvat Gontšarovon (Kähärin) maalaiskuntaan.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ a b Suviranta, Sami. Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet. Kielikello 2/2001
- ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
- ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)
