Kitee

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kitee
Kitee.vaakuna.svg Kitee.sijainti.suomi.2013.svg

vaakuna

sijainti

www.kitee.fi
Sijainti 62°05′55″N, 030°08′15″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Keski-Karjalan seutukunta
Hallinnollinen keskus Kiteen keskustaajama
Perustettu 1631
– kaupungiksi 1992
Kuntaliitokset Kesälahti (2013)
Kokonaispinta-ala 1 724,41 km²
60:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 1 253,59 km²
– sisävesi 470,82 km²
Väkiluku 10 579
94:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 8,44 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,1 %
– 15–64-v. 56,8 %
– yli 64-v. 31,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 95,3 %
– muut 4,7 %
Kunnallisvero 21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.
 • KD

14
8
7
5
1

Kitee (aik. ruots. Kides) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 10 647 ihmistä, ja sen pinta-ala on 1 724,41 km2, josta 470,82 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,44 asukasta/km2.

Kitee on perustettu vuonna 1631 ja siitä tuli kaupunki vuonna 1992. Viime sodissa kunnan pinta-alasta 122 neliökilometriä luovutettiin Neuvostoliitolle, jonka seurauksena noin 1 000 asukasta joutui evakkoon.

Sana kitee pohjautuu itämurteiden adjektiiviin kiteä, esimerkiksi kiteä pakkanen tai kiteästi eli hitaasti. Taustalla arvellaan olevan Kiteenjoen hidas virtaaminen. Kiteen nimi on myös yhdistetty ketun pesää tai luolaa tarkoittavaan sanaan kides tai kiides, joista edellinen esiintyy Lönnrotin sanakirjassa.[7]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiteen naapurikunnat ovat Parikkala, Rääkkylä, Savonlinna ja Tohmajärvi.

Keskustaajama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantakentän katsomoa

Kiteen keskustaajamassa asuu noin 6 000 ihmistä [8] ja se on Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin taajama asukasmäärällä laskettuna. Keskustassa sijaitsevat kaupungintalo, terveyskeskus ja valtion virastotalo, jossa toimii Kiteen poliisi, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä verotoimiston pisteet. Urheilutalo-uimahalli Vespeli, jäähalli ja hyppyritorni ovat Hutsin urheilukeskuksessa keskustan laitamilla. Keskustassa ovat myös Hutsin koulu (vuosiluokat 1–6) ja Arppen koulu (vuosiluokat 1–9) ja Kiteen lukio, joista kaksi jälkimmäistä muodostaa yhdessä päiväkoti Kiepin ja kaupunginkirjaston kanssa Koulunmäen koulukeskuksen. Päivittäistavarakauppoja on S-Market sekä K-supermarket, joka on samalla kauppakeskus Kupiainen. Keskustan laidalla on Tokmanni. Vastapäätä supermarkettia on kaupungin toinen kauppakeskus, Kiteen kauppakeidas, jossa toimii muun muassa huonekaluliike Stemma ja huoltoliike Motormesta. Huoltoasemia keskustassa on ABC:n ja Teboilin huoltoasemat. Ravintoloita on Hotelli-Ravintola Kiteenhovi ja Ravintola Karhu. Kiteen keskustassa on myös autokauppa Autokonetalo Washcko. Useita pienempiä liikkeitä löytyy päätien varrelta, muun muassa kellosepänliike, grilli, varaosaliike, Veikon kone jne. Keskustaajamassa on myös selvät kerrostalo- ja rivitaloalueet omakotitaloalueiden ohella.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapasalo, Haarajärvi, Hammaskallio, Heinoniemi, Jaakkima, Juurikka, Kantosyrjä, Kiteenkylä, Kiteenlahti, Kontiola, Kunonniemi, Lahdenkylä, Leinovaara, Loukunvaara, Misola, Muljula, Niinikumpu, Nivunki, Närsäkkälä, Ojamäki, Piimäjärvi, Potoskavaara, Puhos,Puhossalo, Päätye, Riihijärvi, Rokkala, Ruppovaara, Satulavaara, Suoparsaari, Suorlahti, Särkijärvi, Säynejärvi, Taipale, Tasapää, Tolosenmäki, Varmoniemi, Välivaara

Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orivesi, Karjalan Pyhäjärvi, Kiteenjärvi, Ätäskö, Heinäjärvi, Pieniheinäjärvi, Särkijärvi, Hyypii, Pitkäjärvi, Säynejärvi, Lautakko, Paasselkä (Paasivesi), Piimäjärvi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitee on ollut pitkään asutettuna. 1400-luvun lopulla sieltä kerättiin veroa Novgorodiin. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 alue liitettiin Ruotsiin. Rajaseudulla oli pitkään vastakkainasettelua luterilaisten ja ortodoksien välillä. Kiteen seurakunta perustettiin 1631.[9]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin suurimmat teollisuusyritykset Momentive Specialty Chemicals Oy (liimatehdas), Stora Enso Timber Oy (saha), Surfactor Finland Oy (pinnoitteet), Kidex Oy (huonekalutehdas), Kivisampo (kivimurskaamo) ja Veekmas Oy (tiehöylät).lähde?

Vuonna 2015 kunnassa oli 3522 työpaikkaa. Niistä 13% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 61% palveluissa ja 24% jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75%), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3%).[10]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kiteen väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
14 546
1985
  
14 653
1990
  
14 514
1995
  
14 129
2000
  
13 283
2005
  
12 462
2010
  
11 666
2016
  
10 719
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiteen kivikirkko

Kiteellä toimii evankelisluterilainen Kiteen seurakunta[12]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[13] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Keski-Karjalan Rauhanyhdistys[14][15]. Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Kiteellä seurakunta, jonka jumalanpalveluksia vietetään ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa[16].

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen kuuluva Kiteen helluntaiseurakunta[17] sekä Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Kiteen Vapaaseurakunta[18]. Lisäksi ortodoksisen kirkon Joensuun seurakunnalla on Kiteellä Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko[19], jossa järjestetään jumalanpalveluksia[20].

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiteen rautatieasema Tolosenmäessä

Kiteen rautatieasema sijaitsee Tolosenmäessä. Valtatie 6 kulkee Puhoksen ja Tolosenmäen kautta. Kiteen keskustan kautta kulkevat seututiet 486 ja 487. Kiteen lentokenttä on miehittämätön.

Kuntaliitossuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Rääkkylän kanssa vuosina 2007–2008. Kuitenkin 25.3.2008 Kiteen kaupunginvaltuusto päätti luopua liitosaikeista. Samanlaisen päätöksen teki Rääkkylän kunnanvaltuusto samana päivänä.[23] Tohmajärvi on torjunut kuntaliitosselvitykset Kiteen ja muun Keski-Karjalan kanssa 2000-luvulla kahdesti, 2007 ja 2011.

Vuoden 2012 keväällä Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Kesälahden kanssa. Sekä Kiteen että Kesälahden valtuustot hyväksyivät kuntaliitossopimuksen 26.4.2012 ja liitos tuli voimaan 2013 alussa.[24]

Rääkkylän kunnan taloudellisten vaikeuksien vuoksi valtioneuvosto päätti lakkauttaa ja pakkoliittää sen Kiteen kaupunkiin vuoden 2017 alussa. Rääkkylän kunta itse vastusti yhdistymisesitystä ja lopulta korkein hallinto-oikeus kumosi kuntaliitoksen marraskuussa 2016, joten kunnat säilyvät itsenäisinä.[25]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pullo Kiteen kirkas -pontikkaa

Kiteellä on erilaisia koulutusvaihtoehtoja. Paikkakunnalla on peruskoulu, lukio, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee, Keski-Karjalan kansalaisopisto, Keski-Karjalan musiikkiopisto, Kiteen evankelinen kansanopisto, Kiteen kuvataidekoulu (Keski-Karjalan kansalaisopisto) sekä muuta aikuiskoulutusta.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitee on kuuluisa pontikkaperinteestään (mm. Kiteen kirkas ja Juurikan tähkä) ja on tunnettu myös pesäpallokaupunkina. Sen joukkue Kiteen Pallo -90 (KiPa-90) on voittanut kolme suomenmestaruutta, viimeksi 2005.

Kitee on myös kuuluisan metalliyhtye Nightwishin kotikaupunki. Kiteellä on karting-rata, joka sijaitsee Tolosenmäessä.

Huolimatta voimakkaasta teollistumisestaan 1970-luvulla, Kitee on muuttotappiokunta, jonka väkiluku on laskenut melko tasaisesti huippuvuodesta 1953 (12 981 as.). Vuonna 2005 väkiluku alitti 10 000 asukkaan rajan ensimmäisen kerran 150 vuoteen.[26]

Kiteellä ilmestyy kaksi kertaa viikossa paikallislehti Koti-Karjala, jonka omistaa Kitee-Seura.

Tunnettuja kiteeläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäasukkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Kitee Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala] ; [muu toimitus: Pirjo Mikkonen, Ritva Liisa Pitkänen, Peter Slotte] ; [kirjoittajat: Kirsti Aapala ... et al.]. - Helsinki : Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007, s. 166
  8. http://www.kitee.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kitee/esittely/taskutietoa.htx
  9. Kiteen seurakunnan historiasta Kiteen seurakunta. Viitattu 20.1.2018.
  10. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 20.1.2018.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  12. Kiteen ev.lut. seurakunta Kiteen ev.lut. seurakunta. Viitattu 23.7.2011.
  13. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.7.2011.
  14. Keski-Karjalan Rauhanyhdistys Viitattu 23.7.2011.
  15. Keski-Karjalan Rauhanyhdistys ry Kauppalehti.fi. Viitattu 23.7.2011.
  16. Kitee LHPK. Viitattu 4.6.2015.
  17. Kiteen helluntaiseurakunta Kiteen helluntaiseurakunta. Viitattu 23.7.2011.
  18. Kiteen Vapaaseurakunta Kiteen Vapaaseurakunta. Viitattu 23.7.2011.
  19. Pyhäköt Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.7.2011.
  20. Jumalanpalvelukset Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.7.2011.
  21. Kiteen pienoisrautatiekerho
  22. Puhoksen patruuna (pdf) Kitee.fi: Kiteen kaupunki. Viitattu 27.7.2007.
  23. Karjalainen 25.3.2008
  24. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kitee-ja-kesalahti-hyvaksyivat-kuntaliitoksen/art-1288464982788.html?pos=1288423908673
  25. KHO kumosi päätöksen Rääkkylän ja Kiteen kuntaliitoksesta – kunnat säilyvät itsenäisinä Yle Uutiset. 25.11.2016. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 25.11.2016.
  26. http://www.kitee.fi/dman/Document.phx?documentId=hi07709092423230&cmd=download
  27. Haastattelu Pohjois-Karjalan radion (Yle) ohjelmassa "Pohjois-Karjalan aamu", 19.10.2012
  28. Apu 28. helmikuuta 2005

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]