Kitee

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kitee
Kitee.vaakuna.svg Kitee.sijainti.suomi.2013.svg

vaakuna

sijainti

www.kitee.fi
Sijainti 62°05′55″N, 30°08′15″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Keski-Karjalan seutukunta
Perustettu 1631
– kaupungiksi 1992
Kuntaliitokset Kesälahti (2013)
Kokonaispinta-ala 1 724,40 km²
58:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 253,59 km²
– sisävesi 470,81 km²
Väkiluku 11 202
91:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 8,94 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 12,9 %
– 15–64-v. 60,2 %
– yli 64-v. 26,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 96,8 %
– muut 3,2 %
Kunnallisvero 21,50 %
6:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • Vihr.

16
10
5
3
1
Kiteen kivikirkko
Rantakentän katsomoa
Kiteen rautatieasema Tolosenmäessä
Pullo Kiteen kirkas -pontikkaa

Kitee (aik. ruots. Kides) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 11 177 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 724,40 km2, josta 470,81 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,94 asukasta/km2. Kiteen naapurikunnat ovat Parikkala, Rääkkylä, Savonlinna ja Tohmajärvi.

Kitee on perustettu vuonna 1631 ja siitä tuli kaupunki vuonna 1992. Viime sodissa kunnan pinta-alasta 122 neliökilometriä luovutettiin Neuvostoliitolle, jonka seurauksena noin 1 000 asukasta joutui evakkoon.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapasalo, Haarajärvi, Hammaskallio, Heinoniemi, Jaakkima, Juurikka, Kantosyrjä, Kiteenkylä, Kiteenlahti, Kontiola, Kunonniemi, Lahdenkylä, Leinovaara, Loukunvaara, Misola, Muljula, Niinikumpu,Nivunki, Närsäkkälä, Ojamäki, Piimäjärvi, Potoskavaara, Puhos, Puhossalo, Päätye, Riihijärvi, Rokkala, Ruppovaara, Satulavaara, Suoparsaari, Suorlahti, Särkijärvi, Säynejärvi, Taipale, Tasapää, Tolosenmäki, Varmoniemi, Välivaara

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kiteen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
14 546
1985
  
14 653
1990
  
14 514
1995
  
14 129
2000
  
13 283
2005
  
12 462
2010
  
11 666
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiteellä toimii evankelisluterilainen Kiteen seurakunta[7]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[8] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Keski-Karjalan Rauhanyhdistys[9][10]. Lisäksi Luther-säätiöllä on paikkakunnalla jumalanpalvelusyhteisö, jonka jumalanpalveluksia pidetään ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa[11].

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen kuuluva Kiteen helluntaiseurakunta[12] sekä Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Kiteen Vapaaseurakunta[13]. Lisäksi ortodoksisen kirkon Joensuun seurakunnalla on Kiteellä Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko[14], jossa järjestetään jumalanpalveluksia[15].

Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orivesi, Karjalan Pyhäjärvi, Kiteenjärvi, Ätäskö, Heinäjärvi, Pieniheinäjärvi, Särkijärvi, Hyypii, Pitkäjärvi, Säynejärvi, Lautakko, Paasselkä (Paasivesi), Piimäjärvi.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiteen rautatieasema sijaitsee Tolosenmäessä. Valtatie 6 kulkee Puhoksen ja Tolosenmäen kautta. Kiteen keskustan kautta kulkevat seututiet 486 ja 487. Kiteen lentokenttä on miehittämätön.

Kuntaliitossuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Rääkkylän kanssa 2007-2008. Kuitenkin 25.3.2008 Kiteen kaupunginvaltuusto päätti luopua liitosaikeista. Samanlaisen päätöksen teki Rääkkylän kunnanvaltuusto samana päivänä.[18] Tohmajärvi on torjunut kuntaliitosselvitykset Kiteen ja muun Keski-Karjalan kanssa 2000-luvulla kahdesti, 2007 ja 2011.

Vuoden 2012 keväällä Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Kesälahden kanssa. Sekä Kiteen että Kesälahden valtuustot hyväksyivät kuntaliitossopimuksen 26.4.2012 ja liitos tuli voimaan 2013 alussa. [19]

Keskustaajama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiteen keskustaajamassa asuu noin 6000 ihmistä [20] ja se on Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin taajama asukasmäärällä laskettuna. Keskustassa sijaitsevat kaupungintalo, terveyskeskus ja valtion virastotalo, jossa toimii Kiteen poliisi, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä verotoimiston pisteet. Urheilutalo-uimahalli Vespeli, jäähalli ja hyppyritorni ovat Hutsin urheilukeskuksessa keskustan laitamilla. Keskustassa ovat myös Hutsin koulu (vuosiluokat 1-6) ja Arppen koulu (vuosiluokat 1-9) ja Kiteen lukio, joista kaksi jälkimmäistä muodostaa yhdessä päiväkoti Kiepin ja kaupunginkirjaston kanssa Koulunmäen koulukeskuksen. Päivittäistavarakauppoja on S-Market sekä K-supermarket, joka on samalla kauppakeskus Kupiainen. Keskustan laidalla on Tokmanni. Vastapäätä supermarkettia on kaupungin toinen kauppakeskus, Kiteen kauppakeidas, jossa toimii muun muassa huonekaluliike Stemma ja huoltoliike Motormesta. Huoltoasemia keskustassa on ABC:n ja Teboilin huoltoasemat. Ravintoloita on Hotelli-Ravintola Kiteenhovi ja Ravintola Karhu. Kiteen keskustassa on myös kaksi autokauppaa, Veljekset Laakkosen sivutoimipiste sekä Autokonetalo Washcko. Useita pienempiä liikkeitä löytyy päätien varrelta, muun muassa kellosepänliike, grilli, varaosaliike, Tekniset, Expert jne. Keskustaajamassa on myös selvät kerrostalo- ja rivitaloalueet omakotitaloalueiden ohella.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin suurimmat teollisuusyritykset Momentive Specialty Chemicals Oy (liimatehdas), Stora Enso Timber Oy (saha), Surfactor Finland Oy (pinnoitteet), Kidex Oy (huonekalutehdas), Kivisampo (kivimurskaamo) ja Veekmas Oy (tiehöylät).lähde?

Kiteellä on erilaisia koulutusvaihtoehtoja. Paikkakunnalla on peruskoulu, lukio, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee, Keski-Karjalan kansalaisopisto, Keski-Karjalan musiikkiopisto, Kiteen evankelinen kansanopisto, Kiteen kuvataidekoulu (Keski-Karjalan kansalaisopisto) sekä muuta aikuiskoulutusta.

Kitee on kuuluisa pontikkaperinteestään (mm. Kiteen kirkas ja Juurikan tähkä) ja on tunnettu myös pesäpallokaupunkina. Sen joukkue Kiteen Pallo -90 (KiPa-90) on voittanut kolme Suomen-mestaruutta, viimeksi 2005.

Kitee on myös kuuluisan metalliyhtye Nightwishin kotikaupunki. Kiteellä on karting-rata, joka sijaitsee Ruppovaaralla.

Huolimatta voimakkaasta teollistumisestaan 1970-luvulla, Kitee on muuttotappiokunta, jonka väkiluku on laskenut melko tasaisesti huippuvuodesta 1953 (12981 as.). Vuonna 2005 väkiluku alitti 10 000 asukkaan rajan ensimmäisen kerran 150 vuoteen. [21]

Tunnettuja kiteeläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Kesäasukkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
  6. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  7. Kiteen ev.lut. seurakunta Kiteen ev.lut. seurakunta. Viitattu 23.7.2011.
  8. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.7.2011.
  9. Keski-Karjalan Rauhanyhdistys Viitattu 23.7.2011.
  10. Keski-Karjalan Rauhanyhdistys ry Kauppalehti.fi. Viitattu 23.7.2011.
  11. Kitee Suomen Luther-säätiö. Viitattu 23.7.2011.
  12. Kiteen helluntaiseurakunta Kiteen helluntaiseurakunta. Viitattu 23.7.2011.
  13. Kiteen Vapaaseurakunta Kiteen Vapaaseurakunta. Viitattu 23.7.2011.
  14. Pyhäköt Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.7.2011.
  15. Jumalanpalvelukset Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.7.2011.
  16. Kiteen pienoisrautatiekerho
  17. Puhoksen patruuna (pdf) Kitee.fi: Kiteen kaupunki. Viitattu 27.7.2007.
  18. Karjalainen 25.3.2008
  19. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kitee-ja-kesalahti-hyvaksyivat-kuntaliitoksen/art-1288464982788.html?pos=1288423908673
  20. http://www.kitee.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kitee/esittely/taskutietoa.htx
  21. http://www.kitee.fi/dman/Document.phx?documentId=hi07709092423230&cmd=download
  22. Haastattelu Pohjois-Karjalan radion (Yle) ohjelmassa "Pohjois-Karjalan aamu", 19.10.2012
  23. Apu 28. helmikuuta 2005

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]