Kyyrölä (Viipurin lääni)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Muista merkityksistä on kerrottu täsmennyssivulla.
Kyyrölän kunta
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Liitetty Muolaaseen, joka luovutettu Neuvostoliitolle
Kyyrölän location map.PNG

sijainti

Lääni Viipurin lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta Äyräpään kihlakunta
Perustettu 1890 Muolaasta
Liitetty
– kuntiin Muolaa
Lakkautettu 1934
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala  km²
(1930)
– maa 52,21 km²
Väkiluku 1 890
(1930)
väestötiheys 36,2 as./km²

Kyyrölä (ven. Красное Село, Krasnoje Selo) oli entinen Suomen kunta Karjalankannaksella, Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kyyrölän asutus oli lähes kokonaan venäjänkielistä, ja se oli erityisen tunnettu saviruukkujen valmistuksesta[1]. Se kuului Kyyrölän ortodoksiseen seurakuntaan. Kyyrölä liitettiin Muolaan kuntaan 1934. Kyseessä oli Suomen historian ensimmäinen kuntaliitos.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katukuvaa Kyyrölän kirkonkylästä ennen sotia.

Karjalankannaksen siirryttyä Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjälle Kyyrölän lahjoitusmaahovin omistaja Grigori Tšernyšev siirrätti autioituneille tiloille 29 maaorjaperhettä Venäjältä Jaroslavlin ja Kostroman alueilta. He juurtuivat näille uusille asuinsijoilleen ja muodostivat oman yhdyskuntansa. He olivat ortodokseja ja säilyttivät kielensä, tapansa ja perinteensä senkin jälkeen kun alueesta tuli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa 1812 ja edelleen itsenäistä Suomea 1917. Se oli Suomen suurin yhtenäinen venäjänkielinen asutus.

Itse Kyyrölän kylän (Krasnoje Selo, nyk. Krasnoselskoje) lisäksi Kyyrölän yhteisöön ja sittemmin kuntaan kuului kolme muuta venäjänkielistä kylää: Kangaspelto (Novaja derevnja, nyk. Iskry), Parkkila (Parkino, nyk. Podgorje) ja Sudenoja (Razvoz, nyk. Muravjevo). Alue kuului Muolaan kuntaan vuoteen 1890, jolloin se erotettiin omaksi Kyyrölän kunnaksi, joka puolestaan liittyi takaisin Muolaaseen vuonna 1934.

Itsenäisyyden aikanakin kylien väestö oli mieleltään suomalaista. Miehet taistelivat Suomen armeijassa. Heitä kaatui sodassa 47. Kyyrölään sankarihautausmaalle on haudattu 25 sodassa kaatunutta. Sotien jälkeen kyyröläläiset asutettiin etupäässä Hämeenlinnan seudulle. Hämeenlinnan Ruununmyllyn kylässä heitä oli ja on edelleen niin runsaasti, että eräästä Ruununmyllyn sivukylästä käytetään nimitystä Pikku-Moskova. Tunnettu kyyröläisten jälkeläinen on ministeri Tarja Filatov.[2]

Nykyisin Kyyrölän alue on osa Viipurin piirin Kyyrölän eli Krasnoselskojen maalaiskuntaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Facta2001, WSOY 1981, 9. osa, palsta 462
  2. Kotikirkko 2009, viitattu 22.8.2012

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]