Parkkila (Muolaa)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Parkkila (ven. (Suomessa) Паркино, Parkino, v:sta 1948 (Venäjällä) Подгоре, Podgorje)[1] on entinen Suomen kylä Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Suomelle kuuluessaan Parkkila kuului Kyyrölän kuntaan vuoteen 1934 asti ja tämän jälkeen Muolaan kuntaan. Nykyisin kylässä ei ole asutusta.[2]

Kyläkuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkkila sijaitsi Muolaan kunnan keskiosassa Yskjärven länsipuolella[3] ja se oli eteläisin entisen Kyyrölän kunnan kylistä.[4] Kylästä oli matkaa Kyyrölän kirkonkylään noin neljä kilometriä ja Muolaan kirkonkylään noin seitsemän kilometriä.[5] Parkkilan naapurikyliä olivat pohjoisessa Kyyrölä, idässä ja etelässä Sormula sekä lännessä Lavola ja Vihola.[5] Parkkilan halki kulki Viipurista Kivennavalle johtanut kantatie 63, josta kylän keskustan pohjoispuolella erkani kylätie itään Yskjärven etelärannan kyliin: Sormulaan ja Harvolaan.[6] Lisäksi kylän keskustan eteläpuolelta erkani maantie länteen Perkjärven asemalle ja edelleen Kuolemajärven puolelle.[6] Kyläkeskustan itäpuolella virtasi Yskjoki.[5] Vuonna 1936 Sudenojan pinta-ala oli 3,29 neliökilometriä, josta oli peltoa 108 hehtaaria, niittyä kolme hehtaaria ja metsää 218 hehtaaria.[7] Kylä rajoittui idässä Yskjärveen ja kylän länsiosassa oli pieni Parkkilanlampi, joka laski Muolaanjärveen.[5][3]

Parkkilan väestö oli lähes kokonaan venäläisiä, joiden esi-isät oli siirretty alueelle 1700-luvulla.[1] Kyläkeskus sijaitsi mäellä kantatie 63 varrella ja sen talot olivat perinteisen venäläisen maalaiskylän tavoin vierivieressä maantien molemmin puolin, päädyt tielle päin.[4] Talojen takana olevat pellot laskeutuivat luoteeseen Parkkilanlampea kohti.[4] Kylän mäeltä oli avara näköala läheiselle Yskjärvelle ja Parkkilanlammen yli aina Muolaanjärvelle asti.[4] Osa kylän taloista sijaitsi myös Sormulaan vievän kylätien varressa.[4] Kylässä oli koulu, Kannaksen Osuusliikkeen myymälä ja Lukianoffin kauppa.[4] Kylän venäläiset asukkaat olivat ortodokseja ja kuuluivat Kyyrölän seurakuntaan.[4]

Parkkilan kylä muodosti oman koulupiirinsä, jossa toimi supistettu kansakoulu.[8] Kylän koulu tuhoutui talvisodassa.[8] Jatkosodan aikana kylän koulua ei rakennettu uudelleen, vaan koulupiiri lakkautettiin ja liitettiin Kyyrölään.[9]

Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkkilan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[10] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kyläläiset pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennuksen lisäksi päätettiin Kyyrölän jakokunnan kylissä, joihin Parkkila kuului, aloittaa tilusjärjestely, jonka avulla useisiin osiin ja palstoihin jakautuneet tilat saataisiin toimivimmiksi kokonaisuuksiksi. Tilusjärjestelyn yhteydessä Kangaspellon, Sudenojan ja Parkkilan kylät lakkautettiin ja liitettiin Kyyrölän kylään.[11] Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, Etelä-Pirkanmaalle ja Hämeenlinnan seudulle, jossa Kyyrölän alueen kylien asukkaat asutettiin Hämeenlinnan kaupunkiin, Hämeenlinnan maalaiskuntaan ja Vanajan kuntaan.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kyyrölä Kyyrölä info. 21.9.2009. Viitattu 31.1.2010.
  2. Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  3. a b Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 31.1.2010.
  4. a b c d e f g Repo 1952, s. 471
  5. a b c d Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 70-71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  6. a b Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 22.1.2010)
  7. Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  8. a b Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 240. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  9. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 434. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  10. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  11. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 429. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  12. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 442. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.