Koirala (Muolaa)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koirala
Борки

Koirala
Борки

Koordinaatit: 60°34′10″N, 29°32′25″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Viipurin piiri
Kunta Kyyrölä
Nimi v:een 1948 ven. Ко́йрала
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kylä
Aikavyöhyke UTC+4
Postinumero 188836












Koirala (ven. Борки, Borki,[1] v:een 1948 Ко́йрала) on kylä Kirkkojärven pohjoispäässä Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä. Koirala kuuluu Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin ja se oli Suomelle kuuluessaan osa Muolaan kuntaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyläkuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koirala sijaitsi Muolaan itäsassa[2] aivan kirkonkylän Kirkkorannan pohjoispuolella, jonne oli matkaa noin kaksi kilometriä.[3] Koiralan naapurikyliä olivat lännessä Paakeli, pohjoisessa Ala-Kuusaa ja Peippola,[4] idässä Kannila sekä etelässä Turulila ja Kyyrölä.[3] Vuonna 1936 Koiralan pinta-ala oli 8,85 neliökilometriä, josta oli peltoa 258,02 hehtaaria, niittyä 13,01 hehtaaria ja metsää 612,69 hehtaaria.[5]

Koiralan halki kulki maantie Muolaan kirkonkylästä Äyräpään kirkonkylään, josta Koiralassa erkani kylätie Punnuksen kylään Muolaan itäosaan.[3][3][6] Koiralan pellot sijaitsivat pääasiassa kylän itäosassa Kirkkojärven ja sen laskujoen Kannilanjoen rannoilla, jonne myös asutus oli keskittynyt.[3] Kylässä oli kauppa.[7] Kylän peltopinta-alaa oli kasvatettu Kirkkojärven laskun avulla.[7]

Koiralan koulupiiriin kuului Koiralan lisäksi Turulila ja Muolaan kirkonkylä Kirkkoranta, jotka sijaitsivat Koiralan eteläpuolella.[8] Koulupiiri perustettiin vuonna 1922 ja se toimi vuokratiloissa, kunnes oma koulutalo valmistui vuonna 1929.[8] Koulurakennus vaurioitui pahoin talvisodassa, mutta se korjattiin perusteellisesti vuonna 1944. Sitä ei kuitenkaan ehditty ottaa opetuskäyttöön ennen uutta evakuointia.[8]

Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiralan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[9] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, jossa Koiralan kylän asukkaat asutettiin pääasiassa Somerolle.[10] Tähän liittyen Someron Terttilän kylässä aiempi yksityistien nimi ja nykyinen osoitenimi Koiralantie[11] on annettu Muolaan Koiralan kylän mukaan.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  2. Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 17.1.2010.
  3. a b c d e Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  4. Karjalan kartat (hakusana Ala-Kuusaa) Maanmittauslaitos.fi. 13.6.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 26.1.2010.
  5. Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  6. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
  7. a b Repo 1952, s. 487
  8. a b c Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 236. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  9. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  10. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  11. Someron kaupunki - Karttapalvelu Someron kaupunki. Viitattu 17.1.2010.