Hotokka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hotokka
Стрельцово
Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Viipurin piiri
Kunta Kyyrölä
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kylä
Aikavyöhyke UTC+3
 – Kesäaika UTC+4












Hotokka (myös Ala-Hotokka, v:sta 1948 ven. Стрельцово, Streltsovo)[1] on kylä Muolaanjärven pohjoisrannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä. Hotokka kuuluu Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin ja se oli Suomelle kuuluessaan osa Muolaan kuntaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyläkuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hotokka sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa Muolaanjärven pohjoisrannalla[2] noin 17 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta luoteeseen.[3] Hotokan naapurikyliä olivat idässä Muolaankylä ja lännessä Ylä-Hotokka, joiden lisäksi kylän pohjoispuolella oli Kuusaan ja Määttälän metsäpalstoja, jotka erottivat Hotokon Heinjoen kunnan rajasta.[3]

Hotokan halki kulki kantatie 63 Viipurista Kivennavalle.[4] Vuonna 1936 Hotokan pinta-ala oli 7,59 neliökilometriä, josta oli peltoa 172 hehtaaria, niittyä 17 hehtaaria ja metsää 569 hehtaaria.[5] Kylän itäosan läpi virtaa pieni Hotojoki.[6] Kylän talot ja pellot olivat sijoittuneet kylän läpi kulkevan maantien molemmin puolin.[6] Tien varressa on myös maamiesseurantalo.[6] Muolaanjärven rannoilla oli useita Venäjän vallan aikana rakennettuja huviloita.[6] Ylä-Hotokan rajan tuntumasta maantiestä erkani pikkutie Hotokan eteläosaan, Lammaslahteen, jossa sijaitsi aikoinaan Uschanoffin raamisaha.[6]

Hotokka muodosti naapurikyliensä kanssa Hotokan koulupiirin, joka perustettiin vuonna 1886.[7] Koulu toimi aluksi vuokratiloissa, kunnes koulurakennus valmistui vuonna 1890.[7]

Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hotokan alueen väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[8] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäivät taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen ja Etelä-Pirkanmaalle, jossa Hotokan asukkaat asutettiin Somerolle.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  2. Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 22.1.2010.
  3. a b Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  4. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 22.1.2010)
  5. Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  6. a b c d e Repo 1952, s. 466-467
  7. a b Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 229. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  8. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  9. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.