Muolaankylä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muolaankylä
Грибное

Muolaankylä
Грибное

Koordinaatit: 60°35′50″N, 29°20′00″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Viipurin piiri
Kunta Kyyrölä
Nimi v:een 1948 ven. Муолаанкюля
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kylä
Aikavyöhyke UTC+4
Postinumero 188936












Muolaankylä (myös Muolaa, ven. Грибное, Gribnoje,[1] v:een 1948 Муолаанкюля) on kylä Muolaanjärven pohjoisrannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä. Muolaankylä kuuluu Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin ja se oli Suomelle kuuluessaan osa Muolaan kuntaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyläkuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muolaankylä sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa Muolaanjärven pohjoisrannalla[2] noin 13 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta luoteeseen.[3] Muolaankylän naapurikyliä olivat idässä Kangaspelto ja lännessä Hotokka, joiden lisäksi kylän pohjoispuolella oli Kuusaan ja Määttälän metsäpalstoja, jotka erottivat Muolaankylä Heinjoen kunnan Kopralan kylästä.[3]

Muolaankylän halki kulki kantatie 63 Viipurista Kivennavalle.[4] Tästä päätiestä erkani Muolaankylässä maantie pohjoiseen Heinjoelle. Vuonna 1936 Muolaankylän pinta-ala oli 12,64 neliökilometriä, josta oli peltoa 346 hehtaaria, niittyä 130 hehtaaria ja metsää 784 hehtaaria.[5] Kylän itäosan läpi virtaa Muolaanjoki, jota pitkin Muolaanjärvi laskee kylän pohjoisosassa olevaan Muolaanlampeen.[6] Muolaanlampi laskee edelleen Äyräpäänjärveen.[6] Muolaankylän kyläkeskus sijaitsi kantatie 63:n varrella kylän itäosassa Muolaanjoen ympärillä.[6][3] Tämän lisäksi Heinjoelle vievän maantien varressa sijaitsi Ilves-niminen kulmakunta ja kylän pohjoisosassa Muolaanlammen ja Äyräpäänjärven välisen harjulla sijaitsi Mutarannan kulmakunta.[6] Muolaankylä kuului Hotokan koulupiiriin.[7]

Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muolaankylän väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[8] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen ja Etelä-Pirkanmaalle, jossa Muolaankylän asukkaat asutettiin Somerolle.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  2. Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 22.1.2010.
  3. a b c Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  4. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 22.1.2010)
  5. Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  6. a b c d Repo 1952, s. 467
  7. Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 229. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  8. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  9. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.