Saustala

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Oravala (Muolaa))
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Saustala oli yhteisnimitys Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylille[1] Punnusjärven etelärannalla Muolaan kunnan itäosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Saustala sijaitsi Valkjärven rajalla noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään.[2] Saustalan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Himala ja Telkkälä sekä Valkjärven puolella etelässä Pentsilä ja idässä Kuuppola.[2] Saustalan kylistä Saavola käsitti Punnusjärven ranta-alueen, Myhkyrilä Telkkälän ja Himalan vastaisen alueen ja Oravala sijaitsi Saavolan ja Myhkyrilän välissä.[2] Nykyisin Myhkyrilä, Oravala ja Saavola ovat asumattomia eikä niillä ole venäläisiä asutusnimiä. Tosin joissakin kartoissa Saavola on nykyisin virheellisesti ven. Лебедевка, Lebedevka, mutta Lebedevka ei kuitenkaan sijaitse Saavolan alueella vaan sen naapurikylän Kuuppolan alueella[2][3][4]

Kyläkuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylien pellot olivat keskittyneet alueen pohjoispäähän, mutta Saavolan peltoja oli myös pitkin Punnusjärven rantaa.[2] Kylien läpi johti kylätie Telkkälästä Kuuppolaan.[5] Saustalassa ei ollut omaa koulua, vaan se kuului Telkkälän koulupiiriin.[6] Saustalan alueen pinta-ala oli vuonna 1936 yhteensä 7,28 neliökilometriä.[7]

Saustalan kylien pinta-alatiedot vuonna 1936[7]
Peltoa (ha) Niittyä (ha) Metsää (ha) Kokonaispinta-ala
Myhkyrilä 118,04 20,64 200,41 344,30
Oravala 60,43 7,47 156,66 225,05
Saavola 38,56 3,25 116,54 158,35
Saustala yhteensä 217,03 31,36 473,61 727,70

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saustalan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[8] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylien asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylien asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylät jäivät taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, jossa Myhkyrilän ja Saavolan asukkaat asutettiin Urjalaan ja Oravalan asukkaat Forssaan.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Repo 1952, s. 483-484
  2. a b c d e Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  3. Jurij Artemjev: Karjalan kannas. Historia ja nykyaika. 1938-1993 1:200 000. Sankt-Peterburg: ZAO "Karta", 1993. Kartan verkkoversio (viitattu 13.1.2010)
  4. Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  5. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 17.1.2010)
  6. Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 238. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  7. a b Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  8. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  9. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • toim. Äikäs Viljo et al.: Kotikylämme Muolaassa, Telkkälästä Himalan kautta Saustalaan. Somero: Kirjatoimikunta, 2005. ISBN 952-91-8973-7.