Urjala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Urjala
Urjala.vaakuna.svg Urjala.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.urjala.fi
Sijainti 61°04′50″N, 023°33′00″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu 1868
Kuntaliitokset Koijärvi (1969, osa)
Kokonaispinta-ala 505,37 km²
222:nneksi suurin 2015 [1]
– maa 475,18 km²
– sisävesi 30,19 km²
Väkiluku 4 964
181:nneksi suurin 30.4.2015 [2]
väestötiheys 10,45 as./km² (30.4.2015)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 13,7 %
– 15–64-v. 59,0 %
– yli 64-v. 27,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,8 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 22 %
6:nneksi suurin 2015 [4]
Kunnanjohtaja Hannu Maijala
Kunnanvaltuusto 27[5] paikkaa
Keskusta
SDP
Kokoomus
PS
8
7
6
6
Kortejärvi, yksi Urjalan järvistä

Urjala (ruots. Urdiala) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 964 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 505,37 km², josta 30,19 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,45 asukasta/km².

Urjalan naapurikunnat ovat Akaa, Forssa, Humppila, Hämeenlinna, Punkalaidun, Sastamala, Tammela ja Vesilahti. Entisiä naapurikuntia ovat Koijärvi, Kalvola, Kylmäkoski ja Tyrvää.

Urjala on vanhastaan ollut melko vauras maa- ja metsätalouspitäjä, mutta paikkakunnan teollisuus on osittain hyvin vanhaa. Nuutajärven lasitehdas aloitti toimintansa jo vuonna 1793 ja kasvoi muutamassa vuosikymmenessä alansa suurimmaksi Suomessa. Käsityöläisammatteja ovat edustaneet muun muassa korien, mattojen ja keinutuolien valmistus. Vuoden 1970 väestönlaskennan mukaan 45 prosenttia urjalalaisista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 30 prosenttia teollisuudesta ja rakennustoiminnasta sekä 25 prosenttia palveluammateista.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhdin kylästä läheltä Urjalan rautatieasemaa on löydetty kivikautinen, varhaisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka, josta on paljastunut muiden muassa asuinkodan lieden pohja, saviastioiden palasia, kvartsinkappaleita ja luuesineitä. Myös Valajärveltä on löydetty asuinpaikka, joka lienee ollut käytössä noin vuonna 2000 eaa. Varhain alkanut asutus keskeytyi jostakin syystä vuosisadoiksi ja Urjala jäi Suur-Sääksmäen pitäjän takamaaksi. Kun paavi julisti vuonna 1340 sääksmäkeläiset heidän niskoittelunsa vuoksi pannaan, heidän joukossaan mainittiin Asikka Hakkisenpoika, joka lienee ollut kotoisin Urjalan Hakkilasta.[6]

Urjala-nimi esiintyi asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1390 muodossa ”Urdhiala”. Urjala erosi Akaan mukana Sääksmäestä vuonna 1483. Sillä oli jo tällöin oma Urjalankylässä sijainnut kirkkonsa, jonka paikalla on nykypäiviin saakka säilynyt kivisakasti. Urjalan nykyinen kirkko rakennettiin Laukeelan kylään Tukholman intendenttikonttorissa vahvistettujen piirustusten mukaan vuonna 1806. Kaukana kirkonkylästä sijaitsevaan Halkivahan kylään valmistui oma kirkko vuonna 1926.[6]

Historiallisesti Urjala on ollut Akaan kappeliseurakunta.[7] Sen nimi on aiemmin mahdollisesti ollut Airanne, mutta Urjala on korvannut tämän nimen jo 1500-luvulla.[8] Urjala mainittiin itsenäisenä seurakuntana vuonna 1590.[6]

Huhdin kylä oli Suomen sotaväen 7. Hämeen tarkk'ampujapataljoonan 26. reservikomppanian sijoituspaikkana vuosina 1884–1899. Kasarmialueen rakennuksista on jäljellä upseerirakennus ja läheisellä Huhdinkalliolla on vuonna 1902 pystytetty muistokivi. Lähistöllä on myös jälkiä venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana suorittamista linnoitustöistä.[6]

Koijärven kunta perustettiin vuonna 1923 eräistä Tammelan ja Urjalan kylistä.[7] Aiemmin Vesilahteen kuulunut Halkivahan kylä liitettiin Urjalaan vuoden 1953 alussa. Koijärvi liitettiin vuonna 1969 pääosin Forssaan ja osittain Urjalaan.

Urjalan vaakunan suunnitteli Toivo Vuorela ja se vahvistettiin vuonna 1955.[9]

Urjalaan asutettiin jatkosodan jälkeen Muolaan siirtoväkeä.[10]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääosan Urjalan alueen vesistä kerää Kalvolasta alkunsa saava, Urjalasta Kylmäkosken kautta Akaalle virtaava, Akaan Viialassa Vanajaveteen laskeva Tarpianjoki. Tämän vesireitin järviä Urjalassa ovat Kortejärvi Kirkonkylän länsipuolella, siihen etelästä Urjalankylän luona laskeva Rutajärvi ja tähän etelästä laskeva Nuutajärvi.

Muita Tarpianjoen vesireitin järviä Urjalassa ovat Nuutajärveen etelästä laskevat Särkijärvi ja Matkunjärvi Forssan rajalla ja Kivijärvi Nuutajärven Raikonkulmalla. Lännestä Nuutajärveen laskevat Valajärvi ja Mustajärvi. Rutajärveen laskee idästä Forssan rajalta Kokonjärvi, johon laskevat Lahmajärvi Urjalan Hakolahden kylässä ja Hirsjärvi Tammelan rajalla. Tarpianjoen yläjuoksun latvajärviä samalla alueella ovat Uurtaanjärvi, Kallijärvi ja Kokkijärvi Kalvolan rajalla. Halkivahan kulmakunnalta Tarpianjokeen laskevat Ameenjärvi ja Pynnänjärvi Vesilahden rajalla.

Tarpianjoen vesireitin ohella Urjalan alueelle ulottuvat Punkalaitumenjoen latvahaarat Halkivahassa, Puolimatkassa, Tursassa ja Tourunkulmalla. Täällä eräs Punkalaitumenjoen latvajärvistä on Vehkajärvi Punkalaitumen rajalla. Etelässä Urjalan ja Humppilan rajajokena virtaa kappaleen matkaa Loimijokeen laskeva Koenjoki.

Kunnan eteläosassa sijaitsee Hanhisuon suoalue, jota hyödynnetään turvetuotannossa.

Urjalan maisemakuva on yleisesti tasainen ja maaston keskikorkeus merenpinnasta on 100–110 metriä. Monet yksittäiset mäet nousevat kuitenkin 30–40 metriä tämän tason yläpuolelle. Maisemalle ovat tunnusomaisia laajat, monin paikoin naapurikuntien alueille ulottuvat peltoaukeat, ja kunnan kokonaispinta-alasta runsas viidennes on peltoa. Urjalan halki luoteesta kaakkoon kulkee harjujakso, joka tulee Sastamalan puolelta Sammaljoen, Halkivahan ja Honkolan kylien kautta Urjalan kirkonkylään ja jatkuu Huhdin ja Välkkilän kylien kautta entisen Kalvolan kunnan puolelle. Paikoin harju on tosin epäselvä ja vaikeasti nähtävissä. Harjujakson reunamilla on laajoja soita, joita on kaikkiaan – peltojen ohella – toinen viidennes kunnan pinta-alasta.[6]

Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urjalassa on kaksi Museoviraston määrittelemää valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Nuutajärven lasitehdasalue Nuutajärvellä ja 1800- ja 1900-luvun kirkonkylämiljöötä hyvin edustava Urjalan kirkonmäki Urjalan kirkon ympärillä.[11][12]

Urjalan suurin maatila on Furuhjelm-suvun omistama Honkolan kartano.

Viihdekulttuurin piirissä 60-luvulla Martti "Huuhaa" Innanen teki Urjalaa tunnetuksi kappaleellaan ”Urjalan taikayö”.

Urjalassa järjestetään joka kesä heinä-elokuun vaihteessa valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma Pentinkulman päivät. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1978.

Urjalan asemalla toimivassa kulttuurikeskuksessa järjestetään kulttuuritapahtumia keväästä syksyyn työpajojen ja näyttelyiden merkeissä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Urjalan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 458
1985
  
6 274
1990
  
6 129
1995
  
5 895
2000
  
5 703
2005
  
5 565
2010
  
5 335
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urjalassa toimii vuonna 1979 perustettu jääkiekkoseura Urjalan Sisukiekko (USiKi)[14]. USiKi:n juniori joukkueet toimivat nimellä EPiK (Etelä-Pirkanmaan Kiekko).

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamat

Kirkonkylä (Laukeela), Nuutajärvi, Urjalan asema (Huhti ja Salmi)

Kylät

Annula, Hakkila, Hakolahti, Halkivaha, Harittu, Honkola, Huhti, Kamppari, Kehro, Kokko, Laukeela, Menonen, Nuutajärvi, Perho, Puolimatka, Salmi, Tursa, Urjalankylä, Vahonen, Valajärvi, Velkala, Välkkilä

Kulmakuntia

Hanhisuo, Kiimankulma, Pertunkulma, Rekisuo, Tourunkulma, Uusi-Salmi

Tunnettuja urjalalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikeyrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulkuyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urjala sijaitsee valtatie 9:n varrella Tampereelta Turkuun päin mentäessä, ja sinne on linja-autoyhteyksiä useasta kaupungista. Matkaa Tampereelle on 60 kilometriä ja Turkuun 105 kilometriä. Lähiseudun kaupunkeja ovat Akaa (30 km), Forssa (35 km), Loimaa (40 km), Huittinen (50 km) ja Sastamala (60 km).

Kunnan läpi kulkevan Turku–Toijala-radan junat eivät vuodesta 1997 lähtien ole enää pysähtyneet Urjalassa. Radan varrella sijaitsee Urjalan rautatieasema. Aiemmin Urjalassa oli samalla radalla etelämpänä myös Hanhisuon rautatieasema, mutta se purettiin vuonna 1987.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 1.1.2015. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.3.2015.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2015. Väestörekisterikeskus. Viitattu 13.5.2015.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 25.11.2014. Verohallinto. Viitattu 12.4.2015.
  5. http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/urjala_uusi_valtuusto_7_887.html
  6. a b c d e f Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 324–327. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  7. a b Alanen, Timo: Urjalan ja Tammelan raja Lunkinturpeesta Vuolteenkoskeen. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1991, nro 60, s. 68. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832.
  8. Alanen, Timo: Vaihtuneita järvien ja lampien nimiä Lounais-Hämeessä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1995, nro 109–110. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832.
  9. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 172. Otava 1979, Helsinki.
  10. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
  11. Nuutajärven lasitehtaan alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  12. Urjalan kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  14. Urjalan Sisukiekko, Yleistä Seurasta; usiki.fi
  15. Urjalan suurin yksityinen työnantaja lopettaa – 70 irtisanotaan Aamulehti. 20.9.2013. STT Aamulehti. Viitattu 21.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urjala.