Velkala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maisema Velkalan maarekisterikylästä.

Velkala on kylä Urjalassa Etelä-Pirkanmaalla. Autiokylä rajoittuu Kortejärveen ja Honkolanjokeen. Naapurikyliä ovat pohjoispuolella Honkola, idässä Kamppari ja etelässä Urjalankylä ja Laukeela.

Kylän maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Velkalan maarekisterikylän suurimmat tilat ovat Paavola (163.2185 ha), Aateli (286.3623 ha) ja Knuutila (161.9705 ha). Tiloihin kohdistui lahjoitus Kuningatar Kristiinan aikana 1630-luvulla. Maapohja muodostaa nykyisin osan Honkolan kartanoa. Kylän tilojen yhteiset vesialueet ovat Kortejärvessä ja Rutajärvessä yhteensä 73,25 ha.[1]

Tilat ovat lähes rakentamattomia, eikä niihin kohdistu merkittäviä rasitteita. Maasto on pääosin ylävää kangasta, jossa on peltoa ja paljon metsää.

Velkalalaisia paikannimiä ovat mm. Tikkamäki, Luhta, Loukas, Linnanmäki, Niemenhaka, Niemennokka, Karjusillanrahka ja Juurtinkangas.

Kortejärveen rajoittuvaa rakentamatonta rantaviivaa Velkalassa on 2020 metriä. Kuivattu ja ojitettu 98 hehtaarin laajuinen Kavajärvi kuuluu osittain kylän alueeseen.

Viime sotien jälkeen kylän alueeseen kohdistui asutushankkeita, mutta ne raukesivat tuntemattomasta syystä, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Väinö Linnan kotikylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urjalasta kotoisin olleen kirjailija Väinö Linnan kotimökki on aikoinaan sijainnut kylässä, ja myös Väinö Linnan isänpuoleinen suku oli kylästä kotoisin. Väinö Linnan isä Vihtori Linna oli kylässä sijaineen Linnan torpan poika, mutta ei ottanut vastaan torppaa, koska oli ehtinyt aloittaa toiminnan karjanostajana ja teurastajana, ja arvioi, ettei voinut päätyönsä ohella vastata enää torpasta. Niinpä torppa siirtyi Vihtorin sisarelle, kun myös pojista vanhin oli jo aiemmin hankkinut talon toisaalta. Sukunimi Linna tuli Linnan torpasta ja sen luona olleesta Linnan kalliosta. Oman talonsa Vihtori Linna rakensi kartanon vuokratontille saman mäen toiselle puolelle.[2] Samalla paikalla on vieläkin Linnanmäki ja myös talonnimi Linna.[1]

Kun heikosta terveydestä kärsinyt Vihtori Linna vuonna 1927 kuoli pitkään sairastettuaan, perhe joutui luopumaan kotitalostaan ja Väinö Linnan äiti siirtyi töihin Honkolan kartanon Velkalan sivutilalle, missä asunnoksi osoitettiin Vellin torpan syytinkimökki, ja lapsetkin joutuivat kukin vuorollaan kartanon pelloille töihin.[3] Koulunsa Väinö Linna sai aloittaa lähellä kotiaan, kun Linnan torppa ajan tavan mukaan oli itsenäistyessään saanut maansa kauempaa, ja alakoulua oli ruvettu pitämään entisessä Linnan torpan päärakennuksessa mäen toisella laidalla. Vuonna 1928, kun Väinö siirtyi yläkouluun, siirettiin myös alakoulu Honkolan koulun yhteyteen, missä jo oli yläkoulu. Tällöin perhe pääsi asumaan vapaaksi jääneeseen entisen Linnan torpan päärakennukseen.[4]

Väinön käytyä rippikoulun ja saatua töitä kartanoon kuuluneella läheisellä Nokoorin sahalla Honkolan kylässä perheen asuinpaikka muuttui, kun Honkolan kartanon vanhalle-emännällä Sigrid Furuhjelmille muodostettiin eläketila Metsälinna - ja Villamo-nimisistä kartanon sivutiloista, ja Linnan perhe sai muuttaa Villamon sivutilan väenrakennuksessa olleeseen asuntoon.[5] Tiloista Metsälinna sijaitsi Honkolan kylässä heti Velkalan rajalla ja Villamo-niminen tila on nykyään Kampparin kylässä, kummatkin Tarpianjoen varressa Velkalasta vähän koilliseen.[1] Täältä nuori Väinö Linna kuitenkin varsin pian, aivan sotien alla siirtyi Tampereelle, mistä hänelle äidin sukulaisten kautta oli luvattu töitä Finlaysonin tehtaassa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen kiinteistötietojärjestelmä
  • Syrjä, Jaakko: Muistissa Väinö Linna 1. Helsinki: WSOY. ISBN 951-0-29646-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Maastokartta 1:20 000. 2114 04 Urjala. (Urjala) Maanmittauslaitos, 2002.
  2. Syrjä 2004:12-14.
  3. Syrjä 2004:21-23.
  4. Syrjä 2004: 23-25.
  5. Syrjä 2004: 43-44.
  6. Syrjä 2004: 51-58.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Velkala.