Rutajärvi (Urjala)
| Rutajärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Urjala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Tarpianjoen valuma-alue (35.28) |
| Laskujoki | Urjalankylän joki |
| Järvinumero | 35.286.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 99,6 m |
| Rantaviiva | 38 km |
| Pinta-ala | 10,9794 km2 |
| Tilavuus | 95 304 900 m3 |
| Keskisyvyys | 8,2 m |
| Suurin syvyys | 28 m |
 Rutajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Rutajärvi on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva järvi eteläisellä Pirkanmaalla Urjalassa. Järven vanha nimi on Airanne. Nykyinen nimi on vakiintunut käyttöön 1600-luvulla.[1]
Vesireitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuuta-, Ruta- ja Kortejärvi muodostavat etelästä pohjoiseen virtaavan vesireitin. Tämä vesireitti kerää suurimman osan Urjalan alueen vesistä.
Nuutajärveen laskee etelästä Ihanajokea pitkin Kivijärven, Vähäjärven ja Matkunjärven muodostama reitti, johon yhtyy lännestä Särkijärvi. Lännestä Mustanojaa pitkin Nuutajärveen laskevat Iso ja Vähä Mustajärvi sekä Valajärvi. Nuutajärvi laskee Nuutajokea pitkin Rutajärveen.
Rutajärveen laskee idästä Kokonjärven, Lahmajärven ja Hirsjärven muodostama reitti Kolkanjokea pitkin. Sen alajuoksulle lähelle Urjalan keskustaajamaa jää kuivatettu Vanhajärvi.
Rutajärvestä vedet laskevat edelleen Urjalankylän jokea Kortejärveen, mistä vedet purkautuvat Tarpianjokea myöten Jalantijärveen ja edelleen Vanajaveden reittiin.
Urjalan asutus on vanhastaan keskittynyt näiden vesistöjen varsille ja vesistöjen ympärille syntyi Urjalan pitäjäkin aluksi keskuksenaan Rutajärven- Kortejärven välinen alue. Nuuta- ja Rutajärven väliselle kannakselle syntyi Nuutajärven taajama ja Nuutajärven lasitehdas.
Säännöstely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järviketjua on laskettu useassa vaiheessa. Nykyiset vedenjuoksutukset ja korkeudet perustuvat vuoden 1943 laskusuunnitelmaan ja 1983 annettuihin selventäviin määräyksiin. Vedenkorkeutta säädellään Kortejärven alapuolella Nokoorin padolla. Urjalankylän joessa on lisäksi kynnys, joka estää veden hallitsemattoman purkautumisen Rutajärvestä Kortejärveen.
Saaret ja rannat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaria Rutajärvellä on neljä kookasta sekä kymmenkunta pienempää. Suurimmat saaret Vohlissaari, Heinussaaret ja Kalliosaaret sijaitsevat järven itäosassa. Pieniä saaria sekä kallioluotoja on rantojen läheisyydessä sekä järven länsilaidalla.
Järveä halkovat luode–kaakko-suuntaiset kallioperän rakenteet. Erityisen selvästi tämä näkyy Lielahden, Ratalahden, Kajaniemen ja Niemelän niemen muodoissa.
Rutajärven rannat ovat pääosin kivikkoiset ja kallioiset, etenkin sen lounais- ja etelärannat ovat erityisen jylhiä. Ratalahdesta kohoaa komea Kormuntinvuori noin 50 metriä vedenpinnan yläpuolle. Itärannalla sijaitsee muinainen linnavuori. Kallioisia rantoja ympäröi usein moreenipeite, alavammilla seuduilla maaperä on yleensä savea.
Vesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rutajärvi on ruskean sävyinen rehevähkö järvi, jonka veden laatu on yleisluokaltaan tyydyttävä. Veden ph on normaali, ajoittain esiintyy happivajausta ja lisääntyvässä määrin leväesiintymiä. Uudessa pintavesien ekologisessa ja kemiallisessa luokituksessa Rutajärvi kuuluu luokkaan hyvä. Järven vesitilavuus on noin 95 kuutiohehtometriä[2].
Kalasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rutajärvellä suoritettiin vuonna 2005 koekalastus. Saalis jakaantui kappalemäärän mukaan seuraavasti:
- Pasuri 26 %
- Särki 22 %
- Ahven 21 %
- Sulkava 10 %
- Kiiski 8 %
- Kuha 5 %
- Kuore 3 %
- Lahna 2 %
- Hauki, made, sulkava kukin 1%
Painon mukaan kokonaissaalis oli:
- Kuha 10,59 kg
- Pasuri 9,8
- Ahven 8,8
- Särki 8,17
- Made 2,39
- Lahna 2,2
- Muut 5,26
Särkikaloja on 62,3 % kappalemäärästä ja 49,8 % painosta. Hauen osuus on liian pieni todelliseen tilanteeseen verrattuna.
Kasvillisuus ja suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kankaanpään ranta-alueet järven itäpäässä, SL 308, on suojeltu. Rutajärveltä on esitetty julkisesti esiintymähavainnot seuraavista perinnebiotoopeista:
- rantalitukka, Cardamine parviflora
- pohjanpussisammal, Marsupella sphacelata (Gieseke ex Lindenb.) Dumort
Kajaniemessä on kartoitettu arvokkaita kalliojyrkänteiden alapuolisia lehtoja ja korpia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Vain muutamia viitteitä |
- Korte-, Ruta- ja Nuutajärven kunnostussuunnitelma. Suunnittelutoimisto Vesmann. Jyväskylä 2006.
- Rutajärven koekalastukset elokuussa 2005. Pohjolan Luonto ja Kala 2005.
- Kirsti Arajärvi. Urjalan historia I. Urjalan historiatoimikunta. Tampere 1973. ISBN 951-99020-7-4
- Airanne
- Pirkanmaan Ympäristökeskus
- Geokartta (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Alanen, Timo: Vaihtuneita järvien ja lampien nimiä Lounais-Hämeessä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1995, nro 64, s. 109. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832.
- ↑ Ympäristö.fi : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Viitattu 6.3.2023.
