Tarpianjoen valuma-alue

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tarpianjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.28) on Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä pääosin alajuoksulla Akaalla ja yläjuoksulla Urjalassa sijaitseva sekä pohjoisessa Vesilahdelle, lännessä Punkalaitumelle, lounaassa Humppilaan, etelässä Forssaan ja Tammelaan ja idässä Hämeenlinnaan (entinen Kalvola) ulottuva Vanajaveden alaosan alueella (35.22) Vanajaveden luoteisosassa Jumuseen laskevan Tarpianjoen valuma-alue.[1][2]

Tarpianjoen valuma-alueen pinta-ala on 773 km², jonka maankäytöstä on 4,6 % taajama-alueiden ja asuinalueiden käytössä, 20,1 % on maatalouden käytössä. Metsät, puusto ja kosteikot muodostavat 68,5 % alueesta ja vesistöille jää loput 5,8 % alueesta.[3]

Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (35) ja on Vanajaveden–Pyhäjärven alueessa (35.2) toisen jakovaiheen kahdeksas osa-alue (35.28), joka laskee Vanajaveden alaosan alueeseen (35.22). Valuma-alue on jaettu vielä yhdeksään kolmannen jakovaiheen osa-alueseen.

Valuma-alueen ensimmäinen osuus syntyy, kun yhdistetään Tarpianjoen alaosan alue (35.281) ja Tarpianjoen keskiosan alue (35.282). Jalannin eteläpuolella Kylmäkoskella siihen yhtyy lännestä Lumijoki, joka on Lumijoen valuma-alue (35.289) laskujoki. Tässä kohtaa, Urjalan taajaman pohjoispuolella, jokeen yhtyy kaksi Tarpianjoen nimistä haaraa. Idän suunnalta siihen kohtaan yhtyy Jokikulman alue (35.283) ja Tampinkosken alue (35.284), johon laskee vielä Tarpianjoen yläosan valuma-alue (35.285). Lounaan suunnalta siihen kohtaan yhtyy Kortejärven–Rutajärven alue (35.286) ja Rutajärven etelärantaan laskee Nuutajoen valuma-alueen (35.287) Nuutajoki ja itärantaan Kolkanjoen–Kokonjoen valuma-alueen (35.288) Kolkanjoki.

Tarpianjoen valuma-alueella sijaitsee yli 70 järveä ja lampea. Niistä merkittävimmät ovat Rutajärvi (1098 ha), Jalanti (643 ha), Kokonjärvi (462 ha), Kortejärvi (330 ha), Kotkajärvi (284 ha), Lintumaanjärvi-Kallijärvi (197 ha), Nuutajärvi (193 ha), Särkijärvi (163 ha) ja Ammeenjärvi (159 ha).[1][2]

Valuma-aluen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarpianjoen alaosan alue (35.281)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalanti ja Jalannista alkava Tarpianjoen alajuoksun osuus muodostaa pääuoman Tarpianjoen alaosan alueelle. Alin järvi on Telkkälammi, jonka laskuoja yhtyy Tarpianjokeen Oopakkaa vastapäätä. Jalannin Järviönlahteen laskevat Vähäjärven ja Levälammin yhteinen laskuoja.

Tarpianjoen keskiosan alue (35.282)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiosan alue alkaa Tarpinjoen haaraumasta Hakkilassa ja päättyy Jalantiin. Siinä välissä ei ole muita järviä kuin Pieriönlammi, jonka laskuoja Kivioja yhtyy Tarpianjokeen lähellä Urjalan ja Akaan välistä rajaa Mellolan Kiviojalla. Lännestä siihen yhtyy Lumijoki, joka muodostaa oman valuma-alueensa.

Jokikulman alue (35.283)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokikulman alue alkaa Tampinkosken alapuolelta ja päättyy Tarpianjoen haarautumaan. Sillä välillä sijaitsevat vain kolme lampea Paskolammi, Pitkälammi ja Mustalammi, jotka ovat Hyrsynharjussa olevia suppia. Lammille on kaivettu laskuojat, jotka yhtyvät ojitetulla Kangasniemensuolla ja laskevat Tarpianjokeen Jokikulmalla.

Tampinkosken alue (35.284)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue käsittää Lintumaanjärven ja Kallijärven ja Tarpianjoen luusuasta Tampinkosken alauolelle asti. Tampikosken alaosaan yhtyy Kokkijärven laskuoja etelästä ja Korkeanlaenlammin laskuoja yhtyy Tarpianjokeen Riisikkalan kohdalla pohjoisesta. Lintumaanjärvi ja Kallijärvi toimii Tarpianjoen haaran pääjärvenä. Siihen laskee pohjoisesta Ahlajärven laskuoja. Ahlajärveen laskee sekä Saajanmitta että Tyvijärvi omia laskuojiaan myöten. Tyvijärveen laskevat Kaakkolammi pohjoissuunnasta ja Iso-Salanti kaakosta. Iso-Salannin kautta laskevat myös Pikku-Salanti ja Liisanlammi.

Tarpianjoen yläosan valuma-alue (35.285)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yläosan valuma-alue päättyy Kallijärveen. Pieni Pellavalammi Perhossa laskee aivan Kallijärven suun tuntumaan ja vastarannalle siihen yhtyy Muulinjärven laskuoja. Muulinjärven kautta laskee myös Kotkajärvi, johon laskee Perälammi Kotkajärvestä ja Ulajanlammi Myllyojaa myöten.

Tarpianjoen eteläinen latvajärvi on Uurtaanjärvi Perhossa ja Välkkilässä. Sen alapuolelle laskee Nimettömänsuon laitaa myöten Patamonlamminoja etelästä, joka tuo Patakankaan suunnalta latvajärvien vesiä. Näitä järviä ovat Patamonlammi, Alinen Särkijärvi, Ylinen Särkijärvi, Kolmijokisenlammi (itäinen), Kolmijokisenlammi (läntinen), Hietajärvi, Kaitalammi ja Hanhilammi.

Kortejärven–Rutajärven alue (35.286)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen järvet laskevat suuriin pääjärviin tai Tarpianjokeen. Alueen alapää sijaitsee Hakkilassa, missä kaksi Tarpianjokea yhtyvät yhdeksi. Tarpianjoen haara alkaa Kortejärvestä ja tähän jokiosuuteen laskee Kavajärven laskuoja. Kortejärven länsirantaan laskee Pohjastenjärvi Järviojaa myöten luoteesta. Kortejärveen laskee sitä paljon suurempi Rutajärvi, joka toimii alueen pääjärvenä. Sen koillisrantaan laskee Koiralammi Urjalan taajamasta, pieni Pykälönlammi kaakosta ja pienempi Virttamonlammi etelästä. Rutajärveen laskee vielä Nuutajärven valuma-alue etelästä ja Kolkanjoen–Kokonjoen valuma-alue itästä.

Nuutajoen valuma-alue (35.287)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuutajärven valuma-alueen laskujoki on Nuutajärvestä Rutajärveen laskeva Nuutajoki. Nuutajärven länsipäähän laskee Mustanoja, joka on Iso Mustajärven laskuoja. Isoon Mustajärveen laskee Vähä Mustajärvi sen vierestä. Valajärvi on toinen suurempi järvi ja sen laskuoja yhtyy Mustanojaan pohjoisesta. Ihanajoki on etelästä Nuutajärven itäpäähän laskeva joki. Sen valuma-alueen järviä ovat etelässä sijaitseva Matkunjärvi ja siihen laskeva Vähäjärvi, johon laskee Kivijärvi. Ihanajokeen yhtyy idästä Särkänoja-Kokonoja, joka on Särkijärven laskuoja. Mieliönlammi on pieni metsälammi, joka laskee Mieliönojaa myöten idästä Nuutajärven itäpäähän.

Kolkanjoen–Kokonjoen valuma-alue (35.288)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokonjärvestä laskee Rutajärveen Kokonjoki, joka saa alajuoksulla nimet Pengerjoki ja Vanhajoki ja ennen järveen laskemistaan Kolkanjoki. Monet nimet ovat heijastumaa järvenlaskusta, jossa entinen Vanhajärvi kierrettiin Yläjoen ja Pengerjoen avulla. Yläjokeen laskee pieni Pourunlammi Urjalan taajamasta. Hangaslammi laskee ensin Ämmänojaa ja sitten Lammasojaa myöten ja yhtyy Kokonjokeen Urjalan aseman lähellä. Kokonjärven pohjoisrantaan laskevat Karjalammi ja Paskolammi yhteistä laskuojaa myöten. Kokonjärveen laskee myös Välkkilänoja, joka tuo idästä Lahmajärven vedet. Laskuojaan päätyvät myös Luostarinlammin laskuojan vedet. Lahmajärven lounaispäähän laskee Särki-Tiirin laskuoja ja kaakkoispäähän Luonnonoja. Se on Hirsjärven laskuoja, mutta se tuo myös Häränsilmän vedet. Lahmajärven koillisrantaan laskee Sammakkolammin, Likolammin ja Suolikullin yhteinen laskuoja.

Lumijoen valuma-alue (35.289)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumijoki yhtyy Tarpianjokeen Kylmäkoskella Jalannin yläpuolella. Sen pääjärvi on Lumijärvi, johon laskee heti Laadunjärvi. Poutalassa Lumijärveen laskevat pohjoisesta Mustilammi, Ahvenisto, Alinen Mertajärvi, Ylinen Mertajärvi ja Kaakkolammi. Soilujärvi on pitkä järvi, jonka laskuoja yhtyy Laadunjärveen laskevaan Riehunojaan pohjoissuunnasta. Samaan laskuojaan yhtyy pienen Mustalammin laskuoja lännempää. Ylemmäksi Riehunojaan yhtyy metsistä pitkä Lullinoja-Kikurinoja, joka on Kikurinjärven laskuoja. Siihen yhtyy lännempää laskeva Pirttilammin laskuoja. Ameenjärvi, joka on valuma-alueensa suurin järvi, laskee Riehunojaan pientä laskuojaa myöten. Sen pohjoiseen lahteen laskee Kyynärälammi. Eteläinen ja viereinen Pynnänjärvi laskee Pynnönojaa myöten Jouttunkulmanojaan, joka on Riehunojan latvoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.3.2017.
  2. a b Kansalaisen karttapaikka: Tarpianjoki, Akaa (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.3.2017.
  3. SYKE: Tarpianjoen valuma-alue, VALUE-valuma-alueen rajaustyökalu, viitattu 20.3.2017

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]