Katumajärvi (Hämeenlinna, Vanaja)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo järvestä. Katumajärvi on myös Hämeenlinnan kaupunginosa.
Katumajärvi
Katumajärven taustalla Kappolanvuori.
Katumajärven taustalla Kappolanvuori.
Paikkakunta Hämeenlinna
Valtio Suomi
Koordinaatit 60°59′10″N, 24°31′55″E
Pinnankorkeus 81 m
Pinta-ala 3,78 km2
Rantaviiva 17,4569 km [1]
Suurin syvyys 18,89 m [1]
Keskisyvyys 7,07 m [1]
Tilavuus 0,0267013 km³ [1]
Valuma-alue 51lähde?
Laskujoki Kutalanjoki [2]
Saaria 6 [1]
Järvinumero 35.236.1.001
Katumajärvi

Katumajärvi [1][2] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan keskustan itäpuolella sijaitseva järvi.[2]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Vanajanselän alueeseen. Katumajärvi on osa Katumajärven valuma-aluetta. Sen pinta-ala on 378 hehtaaria ja sen vedenpinnan korkeus on 81,0 metriä meren pinnan yläpuolella. Järvi on luodattu. Järven keskisyvyys on 7,1 metriä ja sen vesitilavuus normaalikorkeudella on 26,7 miljoonaa kuutiometriä eli 0,026 km³. Järvessä on kaksi 18 metrin syvännettä Pitkäniemen kummallakin puolella. Järveen laskee kahdeksan ojaa, joista Myllyjoki on huomattavin. Myllyjoki tuo Matkolammin vesiä, Velssin takaa kuivatetun Velssilammin kuivatusvesiä ja kauimpaa Kankaistenjärven vedet. Järvi on 5,8 kilometriä pitkä ja 1,2 kilometriä leveä. Siinä on ainakin neljä saarta, jotka ovat Eevansaari, Puketti, Saunasaari ja Tuomarinsaari, joista kahdella viimeisellä on rakennuksia. Loput kaksi saarta ovat rannanläheisiä luotomaisia saaria. Järven rantaviivan pituus on 17,5 kilometriä. Järven länsirannat kuuluvat Hämeenlinnan keskustaajamaan. Itärannoille ei ole rakennettu kovinkaan paljon kiinteitöä. Siellä maisemaa hallitsee golfkenttien viheriöt ja runsas vapaa-ajan asuntojen rivistö. Kaakkoispäässä sijaitsee Vanajanlinna ja eräs tanssilava.[1][2][3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katumajärvi on erään tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että ristiretkiaikaan väkipakolla kastetut hämäläiset pakottivat ruotsalaisen sotajoukon lähdettyä kiinniottamansa papin pesemään kasteensa pois. Toinen ristiretkiaikaan sijoittuva tarina kertoo neidosta, joka pakotettiin muun väen mukana henkensä uhalla ottamaan kaste ja joka myöhemmin, kuultuaan sulhasensa kaatuneen taistelussa ruotsalaisia ristiretkeläisiä vastaan hukuttautui Katumajärveen.lähde?

Katumajärven rannalla sijaitsee Mantereenlinna, vanha linnavuori, joka kuuluu osana Hämeen linnavuoriketjuun. Vuorella voi edelleen nähdä jäänteitä valleista ja hakulien kiviperustuksista. Mantereenlinnalta on näkö- ja siis merkinantoyhteys viereisille Aulangon ja Hakoisten linnavuorille.[4]

Mantereenlinnan eteläpuolelta löytyy erikoinen muinaisjäännös, yksi miekkakivistä. (Miekkakivi on myös muinaisjäännöstä ympäröivä Hämeenlinnan asuinalue) Kyseessä on maakivi, johon on hakattu ja hiottu sileitä, miekanhaavoja muistuttavia uurteita. Kiven merkitystä tai käyttötarkoitusta ei tunneta, mutta yleisesti se liitetään Iku-Turson (Tursas, Turisas) palvontaan.lähde? Kyseinen jumaluus yhdistetään hämäläisiin ja sotaan. Kaikki tunnetut miekkakivet sijaitsevat vanhan Hämeen alueella.lähde?

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järvi on piirretty karttaan melko samanlaisen kuin se on nykyäänkin. Yksi saari nykyisen Katuman kohdalla on nykyään niemenä, mikä viittaa järven vedenpinnan alenemiseen. Kyseistä niemeä kutsuttiin vuoden 1961 peruskartassa edelleen Lammassaareksi.[5][6]

Vuoden 1961 peruskartassa järven pohjoispään ympäristö oli peltovaltaista seutua. Hämeenlinnan ympäristön asuialueet sijaitsivat vielä hieman kauempana järvestä, mm. Hätilässä. Katumajärven länsirannalla sijaitseva Katumajärven lähiö rakennettiin valtaosin 1970- ja 80-luvuilla. Poikkeuksen tekee yksi kivitalo, joka on rakennettu jo 1950-luvulla. Rakennuksen on rakennuttanut OTK tehtaansa työläisille, joiden työpaikka on ollut muutaman kilometrin päässä tuolloin hyvin luonnonläheisestä Katuman alueesta.lähde? Myöhemmin järven ranta-alueille on rakentunut lisää asuinalueita, kuten Idänpää ja Katinen. Vuoden 1976 kartassa länsipuolen pellot eivät olleet enää viljelyssä ja siitä alkaen taajama-alue on siellä lähestynyt rantaa. Suurin järveä koskettanut muutos olivat tehtaiden ilmaantuminen järven eteläpuolelle.[6][7][8][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.2.2017.
  2. a b c d Kansalaisen karttapaikka: Katumajärvi, Hämeenlinna (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.2.2017.
  3. Kansalaisen karttapaikka: Katumajärvi, Hämeenlinna (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.2.2017.
  4. Muinaisjäännösrekisteri: Mantereenlinna Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 29.2.2008. Museovirasto. Viitattu 17.2.2013.
  5. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050772.jpg), 1855–1856
  6. a b Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2131 09 Hämeenlinna. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1961. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 16.2.2017)
  7. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2131 09 Hämeenlinna. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1976. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 16.2.2017)
  8. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2131 09 Hämeenlinna. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1982. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 16.2.2017)
  9. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2131 09 Hämeenlinna. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1989. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 16.2.2017)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]