Juottojärvi
| Juottojärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
| Laskuoja | oja Pieneen Porrasjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.212.1.013 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 149,8 m [1] |
| Rantaviiva | 0,912 km [2] |
| Pinta-ala | 0,039 km² [2] |
| Tilavuus | 0,000273 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 20,5 m [3] |
| Valuma-alue | 3,4 km² [3] |
 Juottojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Juottojärvi [1][2] on Pirkanmaalla Nokialla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Juottojärvi on osa Laajanojan valuma-aluetta.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 300 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja sen pinta-ala on 3,9 hehtaaria. Järveen laskee kolme ojaa, joista kaksi ovat viereisen suon kuivatusojia ja kolmas Kalliojärven lyhyt laskuoja. Järven oman lähialueen valuma-alue on pieni ja suuri osa valuma-alueesta muodostuu Kalliojärvestä ja sen yläpuolisesta valuma-alueista. Tästä johtuu, että veden laskennallinen viipymä järvessä on 118 vuorokautta. Järven rantaviivan pituus on 900 metriä. Järvi on autio ja se jää kokonaan luonnonsuojelualueen sisälle. Järvelle ei johda tietä, mutta Kalliojärven laskuojan ylittää polku.[1][2][4]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juottojärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1991 ja 1999–2015. Vielä 1990-luvulla vedenväri oli ruskeaa ja sen happamuustaso oli alhainen eli vesi oli hapanta. Juottojärvi kuuluu Alisenjärven reittiin, joka valittiin vuonna 1991 pääkohteeksi valtion happamoituneiden vesistöjen tutkimusprojektiin. Projektin puitteissa sekä Juottojärven yläpuolista Kalliojärveä kalkittiin vuosina 1998 ja 2003 että sen yläpuolista Ruokejärveä vuosina 2001, 2007 ja 2014. Kalkituksien alettua veden happamuustaso kohosi normaaliksi ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan koheni tyydyttäväksi. Kalkituksen vaikutuksien vähennyttyä happamuustaso on palannut happaman puolelle. Tähän eivät ole vaikuttaneet enää myöhemmätkään kalkitukset. Riippuen vesinäytteiden oton ajankohdasta, joka on ollut joko alkutalvea tai alkusyksyä, veden sisältävien ravinteiden määrässä on ollut hieman vaihtelua. Sulamis- ja huuhtoutumisvesien tuomat ravinteet ja humus ovat silloin värjänneet veden ruskeaksi. Järvi on ravinteiden osalta karun tai lievästi rehevöityneen järven tasolla. Järvessä muodostuu lämpötilakerrostumista kesäisin ja talvisin. Syksyn ja kevään täyskierto jää vain osittaiseksi, jolloin alusvesi on ollut säännöllisesti hapetonta. Hapettomuus aiheuttaa alusveden syvänteessä sisäistä kuormitusta, kun ravinteet pääsevat liukenemaan takaisin veteen järven sedimenteistä. Järven vedenlaatu on muuten hyvä.[3]
Natura 2000
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juottojärvi kuuluu Natura 2000 -verkostossa Nokian Kaakkurijärviin ja muodostavat siellä yhdessä itäisen Ylisenlammin, Heinäjärven (osa), Porrasjärven, Pienen Porrasjärven ja Kalliojärven kanssa yhteisen enklaavin. Siihen kuuluvat myös osa Pitkäjärven ympäristöstä ja kaikki Ruokejärven ympäristöt.[5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 Porrasjärven rantaviiva seuraa nykyistä rantaa muuten hyvin, mutta siinä järven pohjoisosan rantaviiva näyttää seuraavan myös Juottojärven rantaviivaa. Tämän kartan mukaan vaikuttaa siltä, että Porrasjärvellä ja Juottojärvellä olisi ollut yhteinen historia, joka olisi pienen järvenlaskun seurauksena eriytynyt. Mikäli kyseessä ei ole ollut kartoittajan virhe, on se uskottavaakin järvien verrattain pienen 40 senttimetrin korkeuseron vuoksi. Samassa kartassa pohjoista lahtea kutsutaan ”Juotto-järveksi”.[6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Juottojärvi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ a b c d Juottojärvi 11.02.2016. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Juottojärvi, Nokia (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Ympäristöhallinto: Kaakkurijärvet, viitattu 31.10.2016
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855–1856
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.11.2016)
Pyhäjärvi • Kulovesi • Jokisjärvi • Teernijärvi • Vihnusjärvi • Tottijärvi • Alinenjärvi • Järvenjärvi • Ylinenjärvi • Tuulosjärvi • Hätikkäjärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Kalliojärvi • Taulajärvi • Ruokejärvi • Juojärvi • Kivikesku • Toivasjärvi • Porrasjärvi • Kyynijärvi • Murtoonjärvi • Kirstuanjärvi • Iso-Ahvenisto • Iso-Tappuri • Launiasjärvi • Koukkujärvi • Oksilammi • Ruutana • Siukolanjärvi • Juottojärvi • Hangaslammi • Ylinenjärvi • Heinijärvi • Haukijärvi • Korpijärvi • Heinijärvi • Pitkälammi • Jouttijärvi • Ylisenjärvenlammi • Hangaslammi • Vähäjärvi • Lilträskinjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Haukijärvi • Pieni Porrasjärvi • Pieni-Tappuri • Kiimalammi • Paskolampi • Pieni Koukkujärvi • Ylisenlammi • Jänninjärvi • Pikku-Matalus • Pannukakko