Pyhäjärvi (Tampere)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyhäjärvi
Pyhäjärvi Ylä-Pispalasta
Pyhäjärvi Ylä-Pispalasta

Pyhäjärvi
Koordinaatit 61°29′N, 23°40′E
Pinta-ala 121,6[1] km²
Pinnankorkeus 77 m
Rantaviiva 450,3[1] km
Suurin syvyys 50,16[1] m
Keskisyvyys 5,50[1] m
Tilavuus 0,67[1] km³
Laskujoki Nokianvirta

Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva järvi Tampereen eteläpuolella. Se on vesistön keskusjärvi. Vesialueet ja saaret jakautuvat järveä ympäröivien Tampereen, Pirkkalan, Nokian, Vesilahden ja Lempäälän kesken. Vesi laskee Pyhäjärveen kahta reittiä: pohjoisselälle Tammerkosken kautta Näsijärvestä (Näsijärven reitti), etelämpää Vanajavedeltä (Vanajaveden reitti). Jälkimmäiseen laskevat vielä idästä Längelmäveden reitti ja Hauhon reitti. Pyhäjärvi laskee Nokianvirran eli Emäkosken kautta Kuloveteen ja sieltä edelleen Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen. Veden laatuluokitus on nykyisellään tyydyttävä.

Viikinsaari on Pyhäjärven saari ja perhepuisto Tampereen edustalla. Valtatie 3 ylittää Pyhäjärven Nokian ja Pirkkalan välillä kuntien rajalla sijaitsevan Rajasaaren kautta.

Järvialueella on liikennöinyt muun muassa Hopealinjan vesibussireitti [2].

Luonnonhistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäjärvi on ollut siis merenrannikkoa 6 000 vuotta sitten vallinneen lämpökauden aikana, jolloin Etelä-Suomessa tavattiin runsaasti jaloja lehtipuita. Esimerkkinä voidaan mainita paljon tutkittu uhanalainen kynäjalava, jota Pohjoismaista esiintyy vain Ruotsin Öölannissa sekä jonkin verran Tanskan rannikolla. Vanajavedellä lajia on luontaisesti varsin paljon, vaikka sitä uhkaavat rantarakentaminen erityisesti kun lajia ei tunnisteta, mutta myös mahdollisesti ilmaston lämpeneminen ja heinäkasvien, erityisesti isosorsimon lisääntyminen. Vanajavettä karummalla Pyhäjärvellä lajia tavataan myös kohtalaisesti, mutta Suomen muut esiintymispaikat rajoittuvat Kuloveteen, Lohjanjärveen ja pienessä määrin kaakkoiseen Ruotsinpyhtään Taasianjokeen.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäjärvi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 3.9.2010.
  2. Juha Drufva: Hopealinja kokeilee paikallista biopolttoainetta KU Viikkolehti. 30.17.2012. Viitattu 22.1.2016.
  3. Järventausta, Kari: Kynäjalava Vanajavedellä, 2014. Suomen Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan ja Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.