Järvenjärvi (Nokia)
| Järvenjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Kunnat | Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Mahnalanselän alue (35.51) |
| Laskujoki | oja Mahnalanselkään [1] |
| Järvinumero | 35.511.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 102,6 m [1] |
| Rantaviiva | 2,71 km [2] |
| Pinta-ala | 0,31486 km² [2] |
| Tilavuus | 0,000605 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 5,5 m [3] |
| Valuma-alue | 2,4 km² [3] |
 Järvenjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Järvenjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Nokialla Pökkylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Mahnalanselän lähialueeseen.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 1,1 kilometriä pitkä, 450 metriä leveä ja sen pinta-ala on 31 hehtaaria. Sen pohjoispuolen rannat rajautuvat peltomaahan, mutta eteläpuolella on metsämaata. Ainoat rantasuot ovat eteläinen Taskula ja luoteispään pieni rantasuo. Järvestä laskee 1,5 kilometriä pitkä laskuoja Jokisjärveen. Siihen laskee muutama metsäoja ja pieniä pelto-ojia, joista yksi tuo vettä Pannukakosta. Suurin osa valuma-alueesta on metsää. Veden keskiviipymä on 369 vuorokautta. Järvelle pääsee valtaieltä 12, joka ohittaa pohjoisrannan puolen kilometrin päästä.[1][3]
Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1979, 1983 ja 1992. Tutkimusten mukaan se on perustyypiltään kohtalaisen humuspitoinen ja rehevä järvi. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut tyydyttävä ja sen happamuustaso onkin ollut normaali. Veden ravinnepitoisuudet ovat olleet 1970-luvun lopulta saakka reheville järville ominainen. Syy järven nykytilaan ovat ympäristön ravinnekuormitus ja järvi on ollut aiemmin karu ja kirkasvetinen. Talvisin veden happipitoisuuden tasot ovat olleet tyydyttävät lukuun ottamatta lähellä pohjaa, jossa on ajoittain todettu happikatoa. Vedet eivät kesäisin kerrostu lämpötilan mukaan, joten happi laskeutuu vedenpinnalta järvenpohjaan vaivattomasti. Järveä voi käyttää virkistystarkoituksiin tyydyttävästi. Kesäisin rehevöityminen aiheuttaa leväkukintoja.[3]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhoissa Rekognosointikartoissa vuosilta 1776–1805 järven pohjoispuolella näkyy yksi tai kaksi taloa sekä niittyjä järven pohjoispuolella ja luoteispäässä. Järven laskuoja on piirretty lähtemään järven itäpäästä ja se laskee Jokisjärveen.[4] Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin Matt Järvi. Samassa kartassa on järvelle piirretty kaksi laskuojaa. Ylempi on sama kuin nykyinenkin ja toinen on alempana ja sama, kuin Rekognosointikartoissa.[5]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on yksityinen vesialue.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Järvenjärvi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Kokemäenjoen vesistön vedensuojeluyhdistys: Järvenjärvi, 5.1.2015
- ↑ Rantatupa, Heikki: Kulovesi, Rekognosointikartat 1776-1805
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
- ↑ Metsähonkala, Seppo: Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalue - Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2006 – 2010, Hämeenkyrö, 2006, s. 17
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Reissuesan matkablogi: Jumesniemen pyöräily
- Niemi, Maarit & Hiisivirta, Maarit & Sipilä, Annika & Raunio, Veijo & Knuth, Sisko: Homeet ja sädesienet vesilaitosten raakavedessä ja vesijohtovedessä, Vesihallitus (raportti 192), Helsinki, 1980
Pyhäjärvi • Kulovesi • Jokisjärvi • Teernijärvi • Vihnusjärvi • Tottijärvi • Alinenjärvi • Järvenjärvi • Ylinenjärvi • Tuulosjärvi • Hätikkäjärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Kalliojärvi • Taulajärvi • Ruokejärvi • Juojärvi • Kivikesku • Toivasjärvi • Porrasjärvi • Kyynijärvi • Murtoonjärvi • Kirstuanjärvi • Iso-Ahvenisto • Iso-Tappuri • Launiasjärvi • Koukkujärvi • Oksilammi • Ruutana • Siukolanjärvi • Juottojärvi • Hangaslammi • Ylinenjärvi • Heinijärvi • Haukijärvi • Korpijärvi • Heinijärvi • Pitkälammi • Jouttijärvi • Ylisenjärvenlammi • Hangaslammi • Vähäjärvi • Lilträskinjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Haukijärvi • Pieni Porrasjärvi • Pieni-Tappuri • Kiimalammi • Paskolampi • Pieni Koukkujärvi • Ylisenlammi • Jänninjärvi • Pikku-Matalus • Pannukakko