Liesijärvi (Ylöjärvi)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Liesijärvi
Sijainti YlöjärviView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°56′35″N, 23°28′19″E
Pinnankorkeus 160,9 m [1]
Pinta-ala 1,95631 km² [2]
Rantaviiva 16,6807 km [2]
Suurin syvyys 5,46 m [2]
Keskisyvyys 1,69 m [2]
Tilavuus 0,00325803 km³ [2]
Valuma-alue 38,9 km² [3]
Laskujoki Liesijoki [1]
Järvinumero 35.583.1.001
Liesijärvi

Liesijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä Luoteen kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Sipsiönjärven valuma-alueeseen. Liesijärvi on osa Liesijärven valuma-aluetta.[2][1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pituus on 2,8 kilometriä, leveys 1,4 kilometriä ja sen pinta-ala on 196 hehtaaria. Se sijaitsee erämaassa Seitsemisen kansallispuiston itäpuolella, mutta vain osa järven eteläosasta kuuluu kansallispuistoon. Siihen laskee 19 metsä- tai suo-ojaa, joista Papinoja on merkittävän kokoinen. Valuma-alue on verrattain pieni, joten vesi viipyy järvialtaassa keskimäärin 108 vuorokautta. Järven laskuoja on Liesijoki, joka virtaa alkutaipaleellaan Liesilammen ja Kettulammin läpi ja johon yhtyy oikealta eli luoteesta Seitsemisjoki. Järven keskisyvyys on pieni ja se onkin saarinen ja kivinen. Saarien lukumäärä on 32 ja niiden koko vaihtelee aarin ja hehtaarin välillä. Saarten yhteenlaskettu rantaviivan pituus on 3,7 kilometriä ja yhteinen pinta-ala on 3,5 hehtaaria. Noin 450 metriä pitkä Isosaari on nykyään niemi. Suuria nimettyjä saaria ovat Luhtasaari (pituus 120 metriä), Nuottasaaret (80 ja 70 m), Selkäsaari (90 metriä), Härkäsaari (50 m), Majasaaret (160 ja 110 m), Sikosaari, Röykkykari.[2][1][3]

Rantaviivan pituus on 16,7 kilometriä. Rannat ovat pääasiassa moreenista metsämaastoa, mutta myös suorantoja esiintyy paikoin. Järven ympäristössä on vain kolme maatilaa tai entistä maatilaa. Rannoille on rakennettu lähes 40 vapaa-ajan asuntoa, joista viisi sijaitsevat saarissa. Niille johtaa tiet läheiseltä seututieltä 332.[2][1]

Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liesijärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1974, 1980, 1989, 1993 ja 1999 sekä erillisellä pintavesinäytteellä vuosina 2008, 2011 ja 2012. Järven tilassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosien 1990–2010 aikana. Vedessä on runsaasti humusta ja se on melko hapanta. Talvisin sen happamuudentaso (pH) laskee jopa alle 5,0. Järvellä ei ole mainittavaa puskurikykyä happamoitumista vastaan, joten sillä esiintyy sateisina ajanjaksoina happamuuspiikkejä.[3]

1980-luvulla järvi oli ilmeisesti suo- ja metsäojituksista johtuen rehevä, mutta tilanne on 1990-luvulla parantunut lievästi reheväksi. Talvella 2012 typpipitoisuus (790 µg/l) oli humusvedelle normaali ja fosforipitoisuus (20 µg/l) oli lievästi rehevälle vesistölle ominainen. Mataluus huomioiden järven happitilanne pysyy pääosin hyvänä. Lähinnä pohjalla voi esiintyä talvisin happivajetta. Liesijärven virkistyskelpoisuus talvella 2012 välttävä. Vaikka järven arvo kalavetenä jää happamuuden osalta välttäväksi, Liesijärvi on ainakin takavuosina ollut hyvä pilkkijärvi isoine ahvenineen.[3]

Seitsemisen kansallispuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä Pirkan Taival että Seitsemisen kansallispuiston reitti käy järven eteläpäässä. Järven eteläpään itärannalla sijaitsee merkitty leiri- ja tulentekopaikka, jossa on käymälä.[4]

Melontareitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee opastetulla Sipsiöjoen melontareitillä Liesijärvi– PetäjäjärviVuorijärviVesajärviKaukajärviVahojärviSipsiöjärviOhistonlampiKyrösjärvi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Kansalaisen karttapaikka: Liesijärvi, Ylöjärvi (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos.
  2. a b c d e f g h i SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  3. a b c d Liesijärvi 15.11.2007. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 9.8.2016.
  4. Luontoon.fi: Reitistö, viitattu 9.8.2016
  5. Melontaopas: Sipsiöjoen reitti, Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus, 2002