Uurasjärvi (Ikaalinen)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Ikaalisten Uurasjärvestä. Toinen Uurasjärvi sijaitsee Virroilla.
Uurasjärvi
Sijainti IkaalinenView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°48′50″N, 22°50′13″E
Pinnankorkeus 116,1 m [1]
Pinta-ala 11,633 ha [2]
Rantaviiva 1,493 km [2]
Laskujoki Noro-oja [1]
Järvinumero 35.522.1.006
Uurasjärvi

Uurasjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ikaalisissa Uurasjärvellä, Jämijärven rajan tuntumassa, sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Kyrösjärven alueeseen. Uurasjärvi on osa Mylly-Kartun joen valuma-aluetta.[2][1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on 900 metriä pitkä, 250 metriä leveä ja sen pinta-ala on 11,6 hehtaaria. Se sijaitsee Uurasjärven kylän peltoaukean keskellä ja on monien maatilojen ympäröimä. Siihen laskee kaksi pelto-ojaa, joista pitempi tuo luoteesta soiden ja turvetuotantoalueiden vettä Lauttalammilta saakka. Järven 13 kilometriä pitkä laskuoja lähtee sen itäpäästä ja alkaa Noro-ojan nimellä mutkitella itään päin ja jatkaa Mylly-Kartun jokena alajuoksulla. Se laskee lopulta Kyrösjärven Uuraslahteen. Järvi on paikoin soistumassa umpeen, mutta ruoppaustoiminnan ansiosta avovettä on vielä runsaasti. Läheisiä maatiloja lukuun ottamatta, rantojen läheisyyteen ei ole rakennettu mitään. Rantaan ei johda yhtään tietä.[2][1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uurasjärveen liittyviä asiakirjoja on useaan eri otteeseen aloitetuista järvenkuivatushankkeista. Ensimmäiset hakemukset järvenlaskusta jättivät vuonna 1817 sekä toimitusmaanmittari C.P. Hornberg ja talollinen Jöran Jöransson Uurasjärvi. Toinen kuivatushanke käynnistyi vuonna 1835, kun majuri Gustaf Grönhagen haki järvenlaskulupaa. Päätös siitä annettiin vuonna 1838. Hän uusi hakemuksensa vuonna 1840. Myöhemmin kuivatushanke käynnistyi kolmannen kerran. Vuonna 1877 Matts Mattsson Uurasjärvi haki järvenlaskulle lupaa, josta annettiin päätös jo samana vuonna. Vuonna 1881 suoritettiin järvenlaskun katselmus, joka päättyi vuonna 1883.[3][4]

Kun tarkastelee järveä Ikaalisten pitäjänkartasta, huomaa Jämijärven ja Ikaalisten välisen rajan kääntyvän "Urasjärven" rannasta. Ranta on nykykartoissa noin 100 metriä irti rajasta. Järven ympärillä olevat niityt ja suot ovat pitäjänkartassa olevan järven muotoisia. Järvi vaikuttaa siten olevan laskettu.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kansalaisen karttapaikka: Uurasjärvi, Ikaalinen (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.2.2019.
  2. a b c d e SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  3. Turun maakunta-arkiston hakemistosta: Ikaalinen - Kalanti, Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
  4. Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. liite 3. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
  5. Maanmittaushallitus: Pitäjän kartta 2122 06 Ikaalinen, Arkistolaitos