Kovesjoen valuma-alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kovesjoen valuma-alue (35.55) sijaitsee Pirkanmaalla Ikaalisissa ja Parkanossa ja Satakunnassa Jämijärvellä, Kankaanpäässä ja Karviassa. Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (35) ja on Ikaalisten reitin valuma-alueessa (35.5) toisen jakovaiheen viides osa-alue, joka laskee Kyrösjärven alueeseen (35.52).[1][2]

Valuma-alueen pinta-ala on 208 km², josta kolmannen jakovaiheen alueita (pinta-alat viitteellisiä) ovat Kovesjoen alaosan ja keskiosan alueet (35.551 ja 35.552, 37 km²), Kovesjoen yläosan alue (35.553, 20 km²), Kovesjärven valuma-alue (35.554, 15 km²), Kuusijoen valuma-alue (35.555, 58 km²), Laholuoman valuma-alue (35.556, 43 km²) ja Samminluoman valuma-alue (35.557, 13 km²).[1]

Kovesjoen valuma-alueen pääjärvi on Kovesjärvi ja sen laskujoki on Kovesjoki, joka laskee Kyrösjärveen. Vedet jatkavat siitä eteenpäin Pappilanjoen kautta Kirkkojärvi-Mahnalanselkään ja sitten Siuronkosken kautta Kuloveteen. Kovesjokeen yhtyy alajuoksulla oikealta Kuusijoki, joka on sen suurin sivuhaara. Valuma-alueen sijaitsee yli 20 suurempaa järveä tai lampea ja valuma-alueen suurimpia järviä ovat Kovesjärvi (225 hehtaaria, ha), Häädetjärvi (100 ha), Pirttijärvi (79 ha), Kotojärvi (51 ha), Alinen Kirjasjärvi (38 ha) ja Ylinen Kirjasjärvi (31 ha).[1].

Alla olevan esityksen pohjana on käytetty viranomaisille tarkoitettua SYKE -tietohallintojärjestelmää [1] ja Kansalaisen karttapaikkaa.

Alueen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovesjoen alaosan ja keskiosan alueet (35.551 ja 35.552)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovesjoki alkaa Kovesjärveltä ja se laskee Kyrösjärveen. Se osuus joesta, joka alkaa Kotojärveltä ja loppuu Raivanluoman yhtymäkohtaan, kutsutaan Kovesjoen keskiosaksi. Siitä kohdasta alkavaa osuutta, joka jatkuu alas joen suuhun, kutsutaan Kovesjoen alaosaksi. Näillä osuuksilla ei ole järviä.

Kovesjoen yläosan alue (35.553)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovesjoen yläosaan kuuluu joen valuma-alueesta se osa, joka sisältää Kotojärven ja joen yläpuoliset osat Pirttijärvelle asti. Kovesjärven haara muodostaa oman valuma-alueen. Noin 1–2 kilometriä pohjoisempana sijaitsevat pienemmät Paattanlammi ja Heinilampi, jotka laskevat Kovesjokeen pieniä ojiaan myöten.

Kovesjärven valuma-alue (35.554)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovesjärvi on Kovesjärven valuma-alueen pääjärvi, jonka yli kolme kilometriä pitkä laskuoja Kovesjoki yhtyy suuremmaksi uomaksi Pirttiluoman kanssa Haaroon suolla. Pieni Ahvenlampi laskee vuorostaan Kovesjärveen lyhyttä laskuojaansa myöten.

Kuusijoen valuma-alue (35.555)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusijoki on valuma-alueen pisin sivuhaara, joka lähtee Kuusijärvestä. Suurin osa valuma-alueen vesistä on peräisin soilta ja järviä on alueella vähän. Toinen suuri järvi on Metsäjärvi, jonka laskuoja yhtyy Kuusijokeen Saukonkylän alapuolella. Kaksi muuta järveä ovat pieniä lampia ja ne sijaistevat valuma-alueen alaosassa Välikylässä. Ahvenlampi sijaitsee Kuusijoen lähellä sen eteläpuolella kankaan reunalla ja Vehkuri vastaavasti sen pohjoispuolella.

Laholuoman valuma-alue (35.556)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laholuoman valuma-alueen laskuoja on Raivaluoma, jota kutsutaan ylempänä Laholuomaksi. Se yhtyy Kovesjokeen Raivaluoman ja Raivalan kylien kohdalla. Valuma-alueen vedet ovat pääosin peräisin Puurokeitaan-Hannankeitaan suoalueen ojista. Valuma-alueen latvajärvet laskevat pääuomaan näitä ojia myöten. Suojelualueen sisällä sijaitseva Ojalammi on yksi latvajärvistä. Sen laskuoja yhtyy pääuomaan Hannankeitaan reunalla. Alinen Kirjasjärvi on toinen järvi, joka yhtyy pääuomaan samalla alueella. Tähän laskevat ketjussa ensin Rapalampi, joka laskee vuorostaan Ylinen Kirjasjärveen, joka laskee Aliseen Kirjasjärveen. Keidaslampi vaikuttaisi laskevan Laholuomaan hieman alempana kuin edellä mainitut järvet. Laholuoman kylän koillispuolelta laskee Kartiska omaa laskuojaansa myöten ja Joutsenlammi molempien Koivulammien kautta Koivuluomaan, joka yhtyy pääuomaan hieman alempana. Pääuoman länsipuolella sijaitsee vielä pieni Raivalammi, jonka laskuoja yhtyy nimeltään jo Raivaluomaksi muuttuneeseen pääuomaan.

Samminluoman valuma-alue (35.557)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samminluoma on Häädetjärven noin 3,6 kilometriä pitkä laskuoja, joka yhtyy Kovesjokeen oikealta puolelta noin 600 metriä Kotojärven alapuolelle. Pajanevalla sijaitseva suuri Keidaslammi on suolla olevista keidaslammista ehdottomasti suurin. Lammesta ei ole laskuojia, mutta se katsotaan kuuluvan Samminluoman valuma-alueeseen. Suon kaakkoisreunassa sijaitsee muita pienempi Vehkuri, joka laskee Samminluomaan 250 metriä pitkän laskuojaa pitkin.

Melontareitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovesjärvestä Kyrösjärveen kulkee Kovesjokea myöten melontareitti.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  2. Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto: Lupapäätös 37/2005/4 (pdf), 2005
  3. Kovesjoen reitti: Reittikuvaus, s. 10–11, Pirkanmaan liitto, 2010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]