Parkanonjärven alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Parkanonjärven alue (35.53) on Kokemäenjoen vesistöön (35) Ikaalisten reitin valuma-alueen (35.5) toisen jakovaiheen kolmas osa-alue. Se sijaitsee Pirkanmaalla ja sen kautta virtaavat vedet laskevat Kyrösjärven alueeseen (35.52). Siihen laskevia Ikaalisten reitin toisen jakovaiheen osa-alueita ovat Kuivasjärven valuma-alue (35.56) ja Aurejärven valuma-alue (35.57).[1]

Parkanonjärvi on valuma-alueen pääjärvi ja sen laskujoki on Vääräjoki, joka virtaa Kyrösjärveen. Vesireitti jatkuu siitä alaspäin Kyrösjärven alueeella (35.52) ja Mahnalanselän alueella (35.51) Pappilanjoen kautta Kirkkojärvi-Mahnalanselkään ja sitten Siuronkosken kautta Kuloveteen.[1][2]

Parkanojärven alueen kautta laskeva koko vesistöalue, johon kuuluvat myös Kuivasjärven ja Aurejärven valuma-alueet, on pinta-alaltaan 1183 km². Tämän koko alueen suurimpia järviä ovat Nerkoonjärvi, Kankarinjärvi, Parkanonjärvi, Linnanjärvi ja Vuorijärvi.[1][2]

Parkanonjärven alueen kolmannen jakovaiheen alueita ovat Vääräjoen alue (35.531, 24 km²), Parkanonjärven lähialue (35.532, 86 km²), Riuttasjärven-Linnanjärven alue (35.533, 73 km²), Kankarinjärven alue (35.534, 268 km²), Vuorijoen valuma-alue (35.535), Vääräjoen valuma-alue (35.536), Naarmijärven valuma-alue (35.537), Nerkoonjärven valuma-alue (35.538) ja Haukkaluoman valuma-alue (35.539).[2]

Alla olevan esityksen pohjana on käytetty viranomaisille tarkoitettua tietohallintojärjestelmää OIVAa [2] ja Kansalaisen karttapaikkaa.

Alueen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vääräjoen alue (35.531)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vääräjoki laskee Parkanonjärvestä 13 kilometriä mutkaisena ja leveähkönä jokena Kyrösjärven Aureenlopin perälle Heittolanlahteen. Vääräjokeen yhtyy vasemmalta viisi kilometriä ennen joensuuta Poltinjoki, joka on Aurejärven valuma-alueen (35.57) laskujoki. Poltinjoki tuo vettä 455 km² suuruiselta alueelta, kun Vääräjoen alajuoksun kautta laskee 1183 km² suuruisen alueen vedet. Jos tästä alueesta vähentää vielä Parkanonjärven ja sen yläpuoliset alueet (705 km²), jää Vääräjoen alueeseen valuma-aluetta 24 km².

Vääräjoen Poltinjoen yläpuolinen osuus on 8 kilometriä pitkä. Poltinjoen yhtymäkohdan alapuolella on joessa sivussa Suvilampi ja vähän sen yläpuolelle laskee Hartikkalammen lyhyt laskuoja. Poltinjoen yhtymäkohdan yläpuolella sijaitsee Kukkurakosken vesivoimalaitos, jonka yläpuolelle on padottu saarikkoinen patoallas. Yläjuoksulla Vääräjoki toimii hetken Parkanon ja Ikaalisten välisenä rajana. Hieman Parkanonjärven luusuan alapuolelle Lapiolahdessa jokeen laskee oikealtapäin Kylmäoja, joka tuo vettä länsipuolella kulkevalta harjualueelta. Sieltä laskee Kylmäojaan myös Ahvenlammen laskuoja.[3]

Parkanonjärven alueella on toinenkin Vääräjoki, mutta se laskee Kankarinjärveen ja on pienenmpi.

Parkanonjärven lähialue (35.532)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkanonjärven lähialueen keskusjärvi on Parkanonjärvi ja sen laskujoki on Vääräjoki. Lähialueen alaraja sijaitsee kuitenkin Vääräjoen luusuassa, sillä Vääräjoki muodostaa oman alueensa (yllä). Lähialueeseen kuuluvat myös Parkanon keskustan läpi virtaava Viinikkajoki ja sen lähdejärvi Kairojärvi Käenkosken voimalaan asti. Voimala saa vetensä Riuttasjärvestä, joka ei enää kuulu tähän lähialueeseen (alla). Parkanonjärveen laskee idästä omia laskuojiaan myöten Vehkalampi ja Paskolampi. Kiimalampi sijaitsee valuma-alueen äärilaidalla ja sen vedet päätyvät Parkanonjärveen suo-ojia myöten. Itäpuolelta laskee Parkanonjärveen vain Jouttenjärvi. Loput lähialueen järvistä sijaitsevat Parkanon itäpuolella ja laskevat Kairojärveen Mustiaisluomaa myöten. Sen pääjärvi on pitkä ja kapea Pitkäjärvi, johon laskee Poikkeusjärvi ja johon vuorostaan laskee Ahvenuslampi. Vähä Hanhilampi ja Iso Hanhilampi laskevat ketjussa Mustiaisluomaan Pitkäjärven alapuolella. Riuttas-Ahvenuksen lasku-uoma sayhtyyustiaisluomaan vielä alempana.[4]

Riuttasjärven-Linnanjärven alue (35.533)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riuttasjärvi muodostaa alueen keskusjärven, sillä lähes kaikki alueen järvet laskevat siihen. Linnanjärvi on kuitenkin yli kaksi kertaa niin suuri kuin Riuttasjärvi ja niiden vedenpinnat ovat yhtä korkealla, niin molemmat järvet ovat alueen keskiössä. Linnanjärveen laskevat pohjoisesta Kankarinjärven alueen (35.534) vedet Koskelanjoen kautta ja luoteesta laskevat Kuivasjärven valuma-alueen (35.56) vedet.[5]

Riuttasjärveen laskee monta pientä järveä ja lampea. Länsipuolelle järven eteläpäähän laskee yhteinen Iso-Visurin ja Visurinlammen laskuoja. Länsipuolen melko tasaisen kankaan soilta kerää Vehkapuru uomaansa myös Vehkapurunlammen, Hotakanlammen ja pienen Kartiskalammen vedet. Itäpuolella kauempana Riuttasjärvestä sijaitsee Kangaslampi, jonka laskuoja on alajuoksulla nimeltään Rökötesluoma. Linnanjärven ainoa lähialueeseen kuuluva järvi on Särkijärvi, joka laskee siihen Kihniön puolelta. Kaakosta laskee myös Alinen Lehmilampi, joka muodostaa oman Haukkaluoman valuma-alueensa (35.539, alla).[5]

Kankarinjärven alue (35.534)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kankarinjärvi on alueensa ainoa järvi. Järvellä vaikuttaa olevan pieni valuma-alue ja se onkin vesistöalueensa ainoa järvi. Idästä siihen laskee 250 metriä pitkä Syväjärven laskujoki. Se tuo Kankarijärveen Nerkoonjärven valuma-alueen (35.538) vedet. Pohjoisessa Kankarinjärveen laskee 400 metriä pitkä Naarmijärven laskujoki, joka tuo siihen Naarmijärven valuma-alueen (35.537) vedet. Pohjoispäähän laskee myös Vääräjoki, jolla ei ole valuma-alueellaan järviä. Kankarinjärven oma laskujoki on Koskelanjoki, joka laskee 2,7 kilometrin mittaisen Linnanjärveen.[6]

Vuorijoen valuma-alue (35.535)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen keskusjärvi on Vuorijärvi, jonka laskujoki Vuorijoki, laskee Kirkkojärven kautta edelleen Kirkkojokena Viinikanjokeen. Se laskee vuorostaan Parkanonjärveen. Vuorijärveen laskevat suoraan lyhyillä laskuojilla Hanhijärvi etelästä ja Majajärvi pohjoisesta sekä pienen ojan kautta Kuuhimojärvi koillisesta. Kuuhimojärveen laskevat metsien lammet Kivilampi ja Vähä-Kuuhimo. Majajärveen laskeva Ritajoki tuo pohjoisesta soiden ja lampien vesiä. Näitä ovat Valkeinen, Iso Ristiharjunlampi, Liejulampi ja Vähä Ristiharjunlampi.[7]

Vääräjoen valuma-alue (35.536)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parkanonjärven alueen toinen ja pienempi Vääräjoki laskee yhdeksän kilometrin pituisena Kankarinjärveen. Sen alkaa Iso Kokonlammesta ja siihen yhtyy lyhyt Vähä Kokonlammen laskuoja. Neljä kilometriä pohjoisempana sijaitsee vielä Kankarilampi.[8]

Naarmijärven valuma-alue (35.537)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naarmijärvi laskee 400 metrin laskujokea myöten Kankarinjärveen ja on siten valuma-alueensa pääjärvi. Siihen laskevat Heinijokea myöten Heinilampi, jonka kautta laskee myös Kotalammen vedet, sekä Kotalampi, jonka kautta laskee Teerilammen vedet. Pirttilampi on valuma-alueen yksinäinen lampi, jolla ei ole laskuojaa.[9]

Nerkoonjärven valuma-alue (35.538)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nerkoonjärvi on valuma-alueensa keskusjärvi, jonka laskujoki Myllyjoki laskee Kankarinjärveen Tarsianjärven ja Syväjärven kautta. Nerkoonjärvi kerää suuren osan valuma-alueensa vesistä. Sen eteläpäähän laskeva Hirvijoki on Hirvijärven, Vähä Hirvijärven, Iso Luppolammen ja Kirjaslammen laskujoki. Mäntysenluoma tuo Heinämaanlammen, Vähä Korpijärven, Iso Korpijärven, Jouttijärven, Vähä Jouttijärven, Aureen Korpijärven, Pikku Luppolammen ja Petäjälammen vedet. Haukkalampi ja Jänisjärvi laskevat omia ojiaan myöteen etelästä Nerkoonjärven itäpäähän. Samoin tekee 600 metriä pitkä Niskosjoki, joka on Niskoslammen, Launoslammen ja Aittoluoman valuma-alueen yhteinen laskujoki. Pohjoisesta laskee vielä pieni Pikku Palolampi Nerkoonjärven Pohjanlahteen.[10]

Pieni Paskolampi laskee suoraan alinmpaan Syväjärveen. Tarsianjärveen laskevaan Sulkuejärveen laskee pohjoisesta Kakkurilampi omaa laskuojaa myöten. Etelästäpäin Kihniön keskustan läpi laskee Palolammen laskuoja, jonka kautta laskevat myös Syyslampmen ja Rajalammen vedet.[10]

Haukkaluoman valuma-alue (35.539)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukkaluoma eli Lehmiluoma on valuma-alueen laskuoja, joka laskee Linnanjärveen. Valuma-alueen kaksi lampea ovat Alinen Lehmilampi ja Ylinen Lehmilampi, joka on kuivatettu suoksi.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  2. a b c d SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  3. Karttapaikka: Vääräjoki, Ikaalinen (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  4. Karttapaikka: Viinikkajoki, Parkano (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  5. a b Karttapaikka: Rännärinkoski, Parkano (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  6. Karttapaikka: Kankarinjärvi, Parkano (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  7. Karttapaikka: Vuorijärvi, Parkano (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  8. Karttapaikka: Iso Kokonlampi, Kihniö (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  9. Karttapaikka: Naarmijärvi, Kihniö (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  10. a b Karttapaikka: Nerkoonjärvi, Kihniö (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  11. Karttapaikka: Alinen Lehmilampi, Parkano (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]