Kyröskoski

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo koskesta. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Kyröskosken vesivoimalaitoksen patoluukut avattu koskinäytöstä varten 1. toukokuuta 2012.

Kyröskoski on 22 metrin[1] putouskorkeudellaan yksi Suomen korkeimmista koskista. Se sijaitsee Hämeenkyrön kunnassa noin 40 kilometriä Tampereelta luoteeseen, valtatie 3:n varrella. Kosken kautta Kokemäenjoen vesistön Ikaalisten reittiin kuuluva Kyrösjärvi laskee Pappilanjoen kautta Kirkkojärveen, ja edelleen Siuronkoskeen. Kyröskoski on valjastettu ja sen äärellä on toiminut useita vesimyllyjä sekä harjoitettu puunjalostusteollisuutta, raakapuun uittoa ja vesivoimatuotantoa 1870-luvulta lähtien (Hammarén & Co Aktiebolag, Oy Kyro Ab, Kyro Oyj, M-real Kyro ja Metsä Board Kyro). Voimalaitoksen omistaa Kyröskosken Voima Oy[2]. Kosken arvellaan olevan yksi Kalevalassa mainituista kolmesta suuresta koskesta: ”Hämeen Hälläpyörä”.[3] Muut kalevalaiset putoukset ovat Imatra ja "Kaatrakoski Karjalassa", joka perimätiedon mukaan tarkoittaa Lieksanjoen Pankakoskea.[4] Nälkävuosien seurauksena kosken putouskorkeutta alennettiin 1800-luvun lopulla maanviljelysmaan lisäämiseksi Kyrösjärven ympäristössä.kenen mukaan?

Kyröskoski kuohuu nykyään avoimena neljä kertaa kesässä, kun sen patoluukut avataan. Koskinäytökset ovat vappupäivänä ja juhannuspäivänä sekä yhtenä sunnuntaina heinäkuussa ja elokuussa.

Kyröskosken kylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyröskosken putouksen viereen syntyneen puunjalostusteollisuuden naapuriin muotoutunut kylä on myös nimeltään Kyröskoski. Se on asukasluvultaan Hämeenkyrön kunnan suurin taajama ja myös merkittävin kauppataajama Hämeenkyrössä, jonka toinen keskuskylä oli aiemmin syntynyt kolme kilometriä etelämmäksi, Hämeenkyrön kirkon läheisyyteen. Kyröskosken postinumero on 39200.

Kyröskosken keskustasta 1,5 kilometriä pohjoiseen valtatien 3 varrella sijaitsee Mannanmäen näkötorni, joka on alkuperältään vuoden 1918 sodan merkittävälle taistelupaikalle (Kyröskosken taistelu 17.–23. maaliskuuta 1918) sodan valkoisen osapuolen rakennuttama muistomerkki. Vuodesta 2009 alkaen yhteisöradio Kyrösradio on lähettänyt ohjelmaa tornista taajuudella 94,5 MHz.

Kyröskosken alueella sijaitsee jonkinverran palveluita ja kauppoja mm. R-kioski, Kyrösnäkö, Kyrön Pyörä ja Matkahuolto Mh-Asiamies, K-supermarket, Tokmanni ja Seppälä Tippavaaran teollisuusalueella, Nordea-pankki, Valintatalo, Ravintola Sarvi, tietokonehuolto Täydentoimittajat, Säästöpankki ja K-market.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pappilanjoen vanhempi nimitys on ollut Kyrösjoki. Heti sen jälkeen, kun Koskenperkaustoimikunta perustettiin vuonna 1799, kääntyivät Kyrösjärven asukkaista koottu toimikunta sen puoleen ja haki lupaa perata Kyröskoskea ja laskea järven vedenpintaa alemmaksi. Lupa myönnettiin hankkeelle, ja 23. heinäkuuta vuonna 1804 tuotiin Nokian kartanoon Kuninkaan Joenperkaustoimikunnalta hankittuja perkausvälineitä. Hanke voidaan katsoa alkaneeksi tästä päivästä alkaen. Perkaustyöt ovat ilmeisesti valmistuneet ennen kuin Suomen sota 1808–1809 käynnistyi. Seuraava vedenpinnan aleneminen tapahtui vuosina 1828–1831, kun ikaalislaiset isännät suorittivat joen perkauksia. Kummallakin kerralla on järven vedenpinta laskenut arviolta 2,0–2,5 metriä. Kolmas perkaushanke tapahtui vuosina 1865–1866. Silloin vedenpinta laski noin 2 metriä. Tällä kertaa hankkeeseen osallistuivat ikaalislaiset, hämeenkyröläiset ja viljakkalalaiset talot yhdessä. Työt kestivät yhteensä noin kaksikymmentä tuhatta työpäivää ja maksoivat noin kymmenen tuhatta ruplaa.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kyröskosken voimalaitos Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu. Viitattu 9.8.2013. [vanhentunut linkki]
  2. Pirkanmaan keskeiset säännösteltävät järvet. Ympäristö.fi 12.7.2014. Viitattu 13.9.2015.
  3. Kalevala, kolmas runo 1849. SKS. Viitattu 29.5.2016.
  4. Viikon kylä: Pankakoski Maakaista.fi. 15.11.2012. Vaara-Karjalan Leader-yhdistys. Viitattu 29.5.2016.
  5. Vänni, Otto: Kyrösjärven nykyinen ja entinen otaksuttu vesiväylä, Satakunta-sarja III, ss. 70–84, Satakunnan Osakunta, Tyrvään Kirjapaino OY, Vammala, 1928
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.