Kankarinjärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kankarinjärvi
Sijainti KihniöView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 62°10′44″N, 23°06′29″E
Pinnankorkeus 130,6 m [1]
Pinta-ala 7,48457 km² [2]
Rantaviiva 30,772 km [2]
Suurin syvyys 11,5 m [2]
Keskisyvyys 2,05 m [2]
Tilavuus 0,01535331 km³ [2]
Valuma-alue 256 km² [3]
Laskujoki Koskelanjoki [1]
Järvinumero 35.534.1.001
Kankarinjärvi

Kankarinjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Kihniössä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Parkanonjärven alueeseen. Kankarinjärvi on osa Kankarinjärven aluetta.[2][1] Kankarinjärvi lukeutuu Nerkoonjärven ja Korhosjärven ohella Kihniön suurimpiin järviin.[4]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on 7,0 kilometriä pitkä, 2,1 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 748 hehtaaria eli 7,5 km². Se sijaitsee 3,5 kilometriä lounaaseen Kihniön kirkolta. Järvellä vaikuttaa olevan pieni valuma-alue ja se onkin vesistöalueensa ainoa järvi. Idästä siihen laskee 250 metriä pitkä Syväjärven laskujoki. Se tuo Kankarijärveen Nerkoonjärven valuma-alueen vedet (valuma-alue 162 km² [3]). Pohjoisessa Kankarinjärveen laskee 400 metriä pitkä Naarmijärven laskujoki, joka tuo siihen Naarmijärven valuma-alueen vedet (valuma-alue 43 km² [3]). Pohjoispäähän laskee myös Vääräjoki, jonka valuma-alue on 25 km² [3] eikä se sisällä muita järviä. Muut laskuojat ovat pienialaisia ja laskevat Kankarinjärveen lähinnä suovettä. Kankarinjärven oma laskujoki on Koskelanjoki, joka laskee 2,7 kilometrin mittaisen Linnanjärveen.[2][1]

Yhtenäisen järvenselän katkaisee 1,1 kilometriä pitkä Pyhäniemi, joka on harju. Järvessä on seitsemän isompaa saarta, joita ovat Lehtisaari, Aukeasaari, Paarmasaari, Kalliosaari, Kyhäräinen, Iso Liettinen ja Pikku Liettinen. Järvi on melko matala, koska keskisyvyys on kaksi metriä ja syvin kohta on alle 12 metriä. Rannoilla onkin paljon kiviä ja pieniä nimettömiä luotoja. Järven eteläosan pohjassa on keskilinjalla puolenjärven mittainen ja 4–7 metriä syvä alue, mutta se on samalla myös kapea. Lehtisaaren länsipuolella keskellä selkää sijaitsee pienialainen syvänne, josta on mitattu 11,5 metriä vettä.[1]

Rantaviivan pituus on 31 kilometriä. Mitta sisältää myös järven saarien rantaviivaa. Järven länsiranta on lähes katkeamatonta peltomaata, mutta itäranta on peltoa vain puoliksi. Rannoille on rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja, joita on myös kolmessa saaressa. Myös maatiloja on runsaasti. Pohjoispäässä sijaitsee Naarminkylä, itärannalla Pyhäniemen lomakylä [5] ja eteläpäässä Koskenkylä. Kankarin Kaluste Oy sijaitsee Vääräjoen äärellä. Naarmikylän kautta kulkee Kuivasjärveltä Kihniöön keskustaan yhdystie 13341 ja valtatie 23 ohittaa järven kaakossa parin kilometriä päästä seuraten läheltä Nerkoonjärven rantoja. Tampere-Seinäjoki-rata ohittaa järven kolmen kilometrin etäisyydeltä.[2][1]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kankarinjärvi on runsashumuksinen ja sekä kirkas- että ruskeavetinen järvi. Järveen johdetaankin 16 turvetutantoalueen vedet. Levätutkimuksien mukaan järven levien biomassa on 2,98 mg/l (milligrammaa litrassa), mikä tekee järvestä rehevän. Kasviplanktonin yleisimmät levät ovat viherleviä (31% biomassasta), sinileviä (27%), piileviä (13%) ja kultaleviä (12%). Sinilevien osuus viittaa vedenlaadussa tyydyttävään tai hyvään ekologiseen tilaan. Veden happipitoisuus on järven syvänteessä välttävä (kylläisyysaste 51%), mutta esimerkiksi talvella 2011 veden laatu oli hapen vähenemisen takia heikkoa.[3]

Pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet lopputalvella noin 20 µg/l (mikrogrammaa litrassa) ja loppukesällä noin 30 µg/l. Fosforin keskipitoisuudet ovat olleet vuosina 1989–2002 hiljalleen laskussa.[6]

Järven kunnostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven luusuaan on rakennettu pohjapato, joka nostaa kesällä matalanvedenaikaan vedenpintaa 27 senttimetriä ja keskivedenkorkeutta 10 senttimetriä.[7]

Kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastajat ovat saaneet järvestä lähinnä haukea, ahventa, kuhaa, lahnaa ja särkeä.[8] Järveen on istutettu rapuja, jonka kanta on saatu elpymään. Myös lohikaloja ja kuhaa on istutettu, mutta vain kuha näyttää menestyvän.[6]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäniemen alueella ja Aittalammen ympäristössä on tutkittu neljää kivikautista asuinpaikkaa, jossa on asuttu ainakin myöhaisellä kivikaudella.[9] Järven vanha nimitys on ollut myös Kangarjärvi.[10]

Vuonna 1859 talollinen Michel Asumaniemi jätti kumppaniensa puolesta anomuksen saada laskea järven vedenpintaa. Päätös annettiin vuonna 1862. Toinen samansisältöisen hakemuksen jätti talollinen J. Luomalahti vuonna 1893 ja siihen tuli päätös samana vuonna. Hakemus sisälsi kaksi karttaa ja kolme piirrosta.[10]

Vanhassa vuoden 1800-luvun pitäjänkartassa järven rantaviiva ei ole aivan nykyisenlainen. Pitkä Pyhäniemi on vanhassa kartassa lyhyt ja sen päässä on saari. Niemen nimi oli "Majaniemi" ja saaren nimi "Pyhäniemi" (?). Niemen pohjoispuolella oli pieni luot nimeltään "Paarma" ja sen pohjoispuolella "Talassaari", joka on pienempi kuin nykyinen Aukeasaari. Näiden saarien ypärillä olevia luotoja ei vanhassa kartassa ole piirretty. Pohjoisempana piirretty "Mäntysaari" on nykyään isompi Lehtisaari. Etelässä ollut "Wähä Liettinen" on nykyään suurempi. Näiden erojen perusteella on järvessä hakemuksissa anottu järvenlasku toteutettiin.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Kansalaisen karttapaikka: Kankarinjärvi, Kihniö (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.2.2019.
  2. a b c d e f g h i SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  3. a b c d e Keränen, Jorma & al.: Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2011, Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella, Pöyry OY
  4. Kihniön matkailu - JÄRVIKALASTUS
  5. Holiday Club: Pyhäniemi
  6. a b Länsi-Suomen Ympäristövirasto: Lupapäätös (pdf), 2003
  7. Martikainen, Niina: Kankarinjärven vedenpinta ei laske enää liikaa, Ylä-Satakunta, 24.09.2015
  8. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto: Lupapäätös
  9. Muinaisjäännösrekisteri: Pyhäniemi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 1.12.2014. Museovirasto. Viitattu 3.1.2016.
  10. a b Turun maakunta-arkiston hakemistosta: Paimio - Parkano, Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
  11. Arkistolaitos: Pitäjänkartta - Parkano (2212 10 Ia.* -/- -)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]