Kolmiloppi (Ylöjärvi)
Kolmiloppi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Kunnat | Ylöjärvi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Lavajärven valuma-alue (35.59) |
Laskujoki | Myllyjoki eli Tipanoja [1] |
Järvinumero | 35.593.1.021 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 128,6 m [1] |
Rantaviiva | 3,588 km [2] |
Pinta-ala | 0,22953 km² [2] |
Tilavuus | 0,000783 km³ [3] |
Suurin syvyys | 9,4 m [3] |
Valuma-alue | 7 km² [3] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Kolmiloppi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Lavajärven valuma-alueeseen. Kolmiloppi on osa Karhejärven aluetta.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on kaarevan muotoinen ja sillä on keskikohdassa puoli kilometriä pitkä ja 60 metriä leveä lahti, joka työntyy pohjoiseen. Sen nimi on Pitkälahti. Järven pääallas on kilometrin pituinen ja 200 metriä leveä. Eteläpäätä kutsutaan Lopenperäksi ja länsipuolella sijaitsee Lopenvuori. Järven pinta-ala on 23 hehtaaria. Järveen laskee kahdeksan metsä- tai pelto-ojaa. Etelästä laskee tulo-oja, joka tuo vettä suurelta Ämmänsuolta ja Vähäjärvenkankaan soilta. Rokkalammin laskuojan kautta tulee Sokerivuoren takana olevia suovesiä. Viereinen oja tuo Toussuvuoren suovettä. Pitkälahteen laskee kaksi ojaa. Pitempi tuo kauempaa Tuohisurmannevalta suo-ojien vettä ja toinen on Kivijärvien yhteinen laskuoja. Se tuo Alisen Kivijärven ja Kivijärven vesiä. Järven laskujoki on Myllyjoki, jonka 400 metriä pitkä alkuosuus Ahvenusjärveen on nimeltään Tipanoja. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 164 vuorokautta. Järvellä on ollut kolme maatilaa, joiden pellot ulottuvat järven rantaan. Näiden lisäksi rannoille on rakennettu toistakymmentä vapaa-ajan asuntoa. Nille pääsee Hyynilästä tai Nopanperältä yhdystieltä 2771.[1][3]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuonna 2000. Sen vesi on erittäin ruskeaa ja siinä on runsaasti humusta. Myös veden happamuustao oli hapahkoa ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan oli heikko. Veden ravinnetasot olivat lievästi rehevöityneen järven tasolla, mutta kesällä se saattaa ylittää rehevien järvien raja-arvon. Järven happitilanne oli tyydyttävä. Pintavesien happitasot olivat normaalit, mutta alusvedessä pohjan lähellä happi oli kulunut lähes loppuun. Hapen loppuessa alkaa pohjan sedimenteistä vapautua ravinteita takaisin veteen, mistä näkyi merkkejä vuonna 2000. Kolmiloppi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kolmiloppi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e Kokemäenjoen vesistön vedensuojeluyhdistys: Kolmiloppi, tarkistettu 15.11.2007, viitattu 21.10.2015