Vahojärvi (Parkano)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vahojärvi
Sijainti ParkanoView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°55′44″N, 23°14′35″E
Pinnankorkeus 128 m [1]
Pinta-ala 2,69317 km² [2]
Rantaviiva 17,2725 km [2]
Suurin syvyys 19,42 m [2]
Keskisyvyys 5,3 m [2]
Tilavuus 0,014391 km³ [2]
Laskujoki salmi Vähäjärveen [1]
Järvinumero 35.572.1.003
Vahojärvi

Vahojärvi [2][1] on Pirkanmaalla Parkanossa Vahojärven kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Aurejärven valuma-alueeseen. Vahojärvi on osa Vahojärven–Aurejoen aluetta.[2][1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pituus on 3,6 kilometriä, leveys 2,1 kilometriä ja pinta-ala 265 hehtaaria. Se sijaitsee Parkanon keskustasta 14 kilometriä kaakkoon. Järvi on karkeasti sanoen kolmiosainen. Pääosa järvestä muodostuu järven selästä, joka on 1,7 kilometriä pitkä ja 1,3 kilometriä leveä. Toisena osana voi pitää selästä etelään työntyvää 1,6 kilometriä pitkää Hähkiölahtea, jonka suu on 450 metriä leveä. Kolmas osa jää koillispäässä Rankanlahdella 50 metriä leveän salmen taakse, jossa sijaitsee Juvelanlahti, Soljanlahti ja Haukilahti. Aurejoki laskee Haukilahteen ja virtaa Juvelanlahden poikki Rankanlahdelle. Soljalahti jää näistä selvästi sivuun. Selän keskiosassa on matalikko, jossa on paljon kiviä ja kuusi saarta. Suurin saari Talassaari on 150 metriä pitkä. Muita saaria ovat Puskakari, Mustasaari ja Matales. Hähkiöniemen itäpuolella sijaitsevat pienet Haisevasaari ja Joopinkari. Jokaisen saaren pinta-ala on alle hehtaarin ja niiden yhteinen pinta-ala on 1,6 hehtaaria. Saarten rantaviivan yhteispituus on 1,2 kilometriä.[2][1]

Järven ympäristö on moreenipohjaista metsämaastoa, jota täplittävät erilliset suot. Järveen laskeekin toistakymmentä metsä- tai pelto-ojaa. Suurimat laskuojat ovat järven pohjoisosaan laskeva Liesioja, joka on Liesijärven valuma-alueen laskuoja. Soljanlahteen laskee Myllyoja, joka on Markkolanlammen ja Ylisenlammen yhteinen laskuoja. Eteläiseen Hähkiölahteen laskee sekä Hähkiölammen laskuoja että junaradan ja tien alta Teerilammen ja Pitkälammen yhteinen laskuoja. Hähkiölahteen laske myös Mullilamminoja, joka on laajojen ojitettujen soiden sekä usean suolammen yhteinen laskuoja. Näitä lampia ovat Alinen Niittulampi, Kalantinlampi, Ylinen Niittulampi, Teerilampi, Susilampi, Ruuppalammi, Mullilampi, Iso Riutaslampi ja Pikku Riutaslampi. Idästä laskee järveen vielä Haisevanoja, joka on Pikkulammen laskuoja. Näiden laskuojien yhteinen vaikutus on pieni verrattuna Haukilahteen laskevaan Aurejoen vaikutukseen. Aurejoki huolehtii lähes kokonaan järven läpivirtauksesta, joka purkautuu länteen Vähäjärveen 10-metrisen salmen kautta.[1]

Rantaviivan pituus on 17 kilometriä. Rannat ovat pääasiassa kangasmetsää, mutta paikoin peltoaukeat ulottuvat rantaan saakka. Näin on käynyt Hähkiölahden perällä, Vähäjärvestä erottavalla niemellä ja Haukilahdella. Järven ympäristössä sijaitsee yhdeksän maatilaa ja järven rantoihin on rakennettu noin 60 vapaa-ajan asuntoa. Järveä kiertää yleisiä ja yksityisiä teitä. Pohjoisen kautta kulkee yhdystie 13289, idässä kulkee lyhyt osuus Paronintietä, ja etelästä kulkee Saukonperältä tuleva yhdystie 13281. Tampere-Seinäjoki-junarata ohittaa Vahojärven länsipuolelta ja ylittää viereisen Vähäjärven. Vahojärven rautatieasema sijaitsee juuri Hähkiölahden kohdalla.[2][1]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoisrannalla Salmenharjun alueella sijaitsee kolmiosainen luonnonsuojelualue.[1]

Kalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vahojärven tärkein saaliskala on hauki. Järvestä kalastetaan myös särkeä, muikkua, ahventa, kuhaa ja madetta. Järveen istutetaan siikaa.[3]

Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vahojärvi on ruskeavetinen, lievästi rehevöitynyt ja runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä ja kemiallinen tila on hyvää hieman huonompi. Järven vedenlaatua on tutkittu ainakin 9–10 kertaa, riippuen tutkittavasta suureesta, vuosina 1973–2015 (päivitetty 2.3.2016). Mittausten mukaan veden hapen kyllästysaste oli päällysvedessä (0–5 metriä) keskimäärin 83 % ja sen vaihteluväli oli 55–96 %. Järven syvänteessä eli alusvedessä vastaavat arvot olivat keskimäärin 54 % ja niiden arvot vaihtelivat välillä 14–77 %. Vastaavat hapen liukoisuusarvot olivat päällysvedessä keskimäärin 10,7 mg/l (milligrammaa litrassa) ja arvojen vaihteluväli oli 5,3–13,5 mg/l. Veden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli 12–20 µg/l ja sen keskiarvo oli 15,6 µg/l. Alusvedessä suurin arvo saattoi kasvaa suureksikin, mutta keskiarvo oli vain hieman päällysveden keskiarvoa korkeampi. Vastaavat kokonaistyppipitoisuudet olivat 380–590 µg/l ja 498 µg/l. Alusvedessä nämä arvot olivat jonkin verran suuremmat. Veden sameus vaihteli 0,45–2,2 FNU ja oli keskimäärin 2,4 FNU.[2]

Virkistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi kuuluu opastettuun melontareittiin AurejärviPetäjäjärvi–Vahojärvi–RuojärviLeppäsjärviKyrösjärvi.[4]

Järven pohjoispäässä ja sen etelärannalla Haisevanojan vieressä sijaitsee kaksi uimarantaa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Karttapaikka: Vahojärvi, Parkano (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
  2. a b c d e f g h i j SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  3. Ympäristö.fi: Aurejärvi, päivitetty 15.8.2013, s.50
  4. Melontaopas: Aurejärven reitti, Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus, 2002

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]