Mahnalanselän alue
Mahnalanselän alue (35.51) sijaitsee Pirkanmaalla. Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (35) ja on Ikaalisten reitin valuma-alueessa (35.5) toisen jakovaiheen ensimmäinen osa-alue. Se laskee Kuloveteen, joka kuuluu Kokemäenjoen alueeseen (35.1). Kirkkojärvi-Mahnalanselkä on alueen pääjärvi ja sen laskujoki on Nokian Siurossa oleva Siuronkoski.
Mahnalanselän alue muodostuu Kirkkojärvi-Mahnalanselän ympärillä olevista lyhyistä laskuojista ja ojien valuma-alueista. Se saa suuren osan vesistään Kyrösjärvestä laskevasta Pappilanjoesta ja kaikki sen vedet laskevat Kuloveteen Siuronkosken kautta. Aivan pienet ojat luetaan kuuluvaksi Mahnalanselän lähialueeseen (35.511), jonka pinta-ala on 221 km² ilman Pappilanjoen ja Lavajärven muodostamia valuma-alueita. Näitä ojia suuremmat joet ja ojat muodostavat omat kolmannen jakovaiheen valuma-alueensa. Sellaisia valuma-alueita on Heinoonjoella (35.512), Myllyojalla (35.513), Prentinjoella (35.514), Turkimusojalla (35.515), Turkilanjärvenojalla (35.516) ja Matalusjoella (35.517). Myös Lavajärven valuma-alue (35.59) laskee tänne, mutta sitä kohdellaan toisen jakovaiheen valuma-alueena. [1]
Kirkkojärvi-Mahnalanselkä muodostuu useasta järvimäisestä altaasta. Pohjoisin järviallas on nimeltään Kirkkojärvi, johon Pappilanjoki laskee Hämeenkyrön keskustan läpi. Valuma-alueen raja alkaa Kyröskoskesta. Vesi virtaa siitä etelään pitkää salmea pitkin ahtautuen Vanajan ja Laitilan kylien välissä Laitilansalmeen. Ennen seuraavaa kapeikkoa järvi aukeaa Kallioistenselkään, jonka länsipuolelta työntyy Telilahti Harjulanvuoren sivuitse Kierikkalan kylässä. Kallioistenselkä kapenee Ruskeen kylän kohdalla ennen Arostensalmea ja siitä työntyy itään Taivallahti. Arostensalmen eteläpää on varsin kapea, mutta sen jälkeen aukeaa suuri järviallas, johon kuuluvat Mahnalanselkä ja Alhonselkä. Tämä järviallas on täynnä lahtia ja se kapenee vielä Myllykylän kohdalla Jokisjärveen, joka on viisi kilometriä pitkä salmi. Se laskee Siuronkoskea myöten Kuloveteen.[2]
Alla olevista järvien, jokien ja valuma-alueiden tiedoista suurin osa on tuotu SYKE-ympäristö ja paikkatietopalvelusta sekä Kansalaisen karttapaikasta.[1]
Valuma-alueen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahnalanselän lähialueelta (35.511)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahnalanselän lähialueelta laskee Kirkkojärvi-Mahnalanselkään useita ojia. Etelässä laskee lännestä Jokisjärveen Järvenjärven ja Pannokakon lyhyt ja yhteinen laskuoja. Vastarannalle Linnavuoren läpi laskee Hietaanoja, joka kokoaa muun muassa Kakkurinlammin, Pieni-Tappurin ja Iso-Tappurin vedet. Länteen työntyvän Alhonselän lahteen laskee Juojärven lyhyt laskuoja. Enonselän läntiseen lahteen lähes samaan kohtaan laskevat Jänninjärvi omaa ojaansa myöten ja Vastajärvenojaa myöten Jylhäjärvi, Tilkkusjärvi ja Vastajärvi. Pieni Telijärvi laskee Kirkkojärven eteläosaan lyhyellä ojalla ja sen vastarannalle laskee Raimonjärvi. Hieman pohjoiseen, mutta Laitilansalmen eteläpuolelle, laskee Hanhijärven, Pikku Samelusjärven ja Samelusjärven yhteinen oja. Järveen laskevat muutkin ojat, mutta laajojen valuma-alueidensä takia ne muodostavat itsenäiset valuma-alueensa.
Heinoonjoen valuma-alue (35.512)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinoonjoen valuma-alue (35.512) on pinta-alaltaan 8,85 km². Noin 3,7 kilometriä pitkä Heinoojoki laskee Arostensalmen kapeikkoon vastapäätä Korvurinlahtea. Joen alajuoksu on voimakkaasti perattu. Alajuoksulla siihen yhtyy oikealta Kivistoja ja Pahikeoja. Kivistoja on Ahvenusjärven ja Järviönjärven yhteinen laskuoja.
Myllyojan valuma-alueen (35.513)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myllyojan valuma-alueen (35.513) pinta-ala on 35 km² ja sen laskuoja Myllyoja on 9,4 kilometriä pitkä. Se laskee Kirkkojärven eteläosan Telilahteen järven länsipuolelta. Valuma-alueen suurin järvi on Heinijärvi, joka on Myllyojan pääjärvi. Muita järviä ovat Kirvesjärvi, Haukijärvi, Parilanjärvi ja Kuolemaisjärvi, joka sijaitsee puoliksi Sastamalan puolella. Öllykäinen on nykyään kosteikkoa ja Vähäjärvi on entinen pelloksi kuivatettu järvi.
Prentinjoen valuma-alue (35.514)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prentinjoen valuma-alue on pinta-alaltaan 57 km² ja sen lasku-uoma on 19,4 kilometriä Prentinjoki laskee Kyröspohjassa lännestä Kirkkojärveen. Alajuoksulla siihen yhtyy oikealta Karjosillanoja, joka on Alhajärven eli Saarenjärven laskuoja. Alhajärveen laskevat Varitunjärvi ja toinen Alhajärvi. Vähän ylempänä Prentinjokeen yhtyy oikealta Luojunoja, joka lähtee Pikku-Humpista ja kuivatetusta Lammijärvestä. Iso-Humpin laskuoja yhtyy Luojunojaan hieman alempana. Prentinjokeen yhtyy myös pitkä mutta järvetön Pahaoja. Prentinjoen latvahaara muuttu Palonjoeksi, jonka latvat alkavat Vaivianjärvestä ja Saarlammista.
Turkimusojan valuma-alueen (35.515)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turkimusojan valuma-alueen pinta-ala on 21 km² ja sen laskujoki Turkimusoja on 8,1 kilometriä pitkä. Se laskee Järvenkylänjärvestä Hämeenkyrön taajamassa Pappilanjokeen lännestä. Muut valuma-alueen järvet sijaitsevat lähellä toisiaan. Särkijärvi (Hämeenkyrö) laskee Järvenkylänjärveen 100 metriä pitkää ojaa myöten. Pieni järvi Telkko laskee Pyhäjärveen, joka vuorostaan laskee Särkijärveen. Myös Taketti laskee Särkijärveen. Ulvaanharjun jarkeella sijaitsee eristynyt Kakkurilampi, jolla ei ole laskuojaa.
Turkkilanjärvenojan valuma-alueen (35.516)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turkkilanjärvenojan valuma-alueen (myös Turkilanjärvenoja) pinta-ala on 22 km² ja sen laskuoja Turkkilanjärvenoja on vain pari kilometriä pitkä. Se laskee Kirkkojärven Kalalahteen idästä päin. Valuma-alueella on vain kolme järveä: pienet Paskolammi ja Ahvenusjärvi sekä suurin Valkjärvi. Ojan nimi on johdettu nykyään jo pelloksi kuivatetusta Turkkilanjärvestä.
Matalusjoen valuma-alue (35.517)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matalusjoen valuma-alue, jonka pääuomaa Matalusjokea (pituus 12,5 km) kutsutaan yläjuoksulla Pinsiönjoeksi, on pinta-alaltaan 49 km² ja siinä on 13 järveä tai lampea. Matalusjoki on yli 11 kilometriä pitkä ja saa alkunsa Pinsiönkankaalta ja laskee Jokisjärven pohjoispäähän. Keskijuoksulla joki ohittaa Pikku-Mataluksen, johon laskevat läntinen Heinijärvi ja Heinilammi sekä omasta ojastaan läntinen Hangaslammi ja itäinen Hangaslammi. Blummanojaan laskevat Toivasjärven, Korpijärven ja Nuijalammin ojat. Kivikesku laskee Pertunkorvenojaa myöten Matalusjoen ja Pinsiönjoen nimenvaihtumiskohtaan. Siihen laskevat Oksilammi, Iso Lehmijärvi, Pikku Lehmijärvi, Vähä-Kaita ja Kilpilammi.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Kirkkojärvi-Mahnalanselkä, Nokia ja Hämeenkyrö (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Metsähonkala, Seppo: Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalue (Arkistoitu – Internet Archive) - Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2006 – 2010, Hämeenkyrö, 2006