Pitkäjärvi (Ylöjärvi, Länsi-Aure)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli Kertoo Ylöjärven Länsi-Aureen Pitkäjärvestä. Ylöjärvellä on toinenkin Pitkäjärvi Itä-Aureella.
Pitkäjärvi
Sijainti Ylöjärvi
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°55′59″N, 23°24′58″E
Pinnankorkeus 168,1 m [1]
Pinta-ala 0,08739 km² [2]
Rantaviiva 2,046 km [2]
Suurin syvyys 7,9 m [3]
Valuma-alue 2,8 km² [3]
Laskujoki ei laskuojaa [1]
Järvinumero 35.582.1.027
Pitkäjärvi

Pitkäjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärven Länsi-Aureella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Sipsiönjärven valuma-alueeseen. Pitkäjärvi on osa Liesijoen aluetta ja se kuuluu Seitsemisen kansallispuistoon.[2][1][4]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pituus on 900 metriä, leveys 150 metriä ja sen pinta-ala on 8,7 hehtaaria. Se sijaitsee Iso Kivijärven ja Kärmeskukkulan välimaastossa suoalueella, joka oli aiemmin tiheästi ojitettu. Järvellä on jäljellä enää kolme lyhyttä suo-ojaa, jotka ainoastaa tuovat vettä järveen. Järven valuma-alueeseen kuuluvat muun muassa Onkilammi, Pikkulammi ja idässä sijaitsevaa Käsikivenlammia. Pitkäjärvellä ei ole laskuojaa, mutta vedet kulkeutuvat Seitsemisjoen suuntaan. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 106 vuorokautta.[3] Rantaviivan pituus on 2 kilometriä. Länsirannat ovat pääosin hiekkapohjaista kangasmaastoa ja itärannat suomaata. Järven pohjoispään länsirannalla sijaitsee Pitkäjärven kämppä ja eteläpäässä jokin pienempi rakennus. Niille johtaa polku seututieltä 332 tulevalta tieltä.[2][1][3]

Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäjärvi on kuulunut soiiden ennallistamishankkeeseen (suo-ojien tukkiminen) ja sen vedenlaatua on seurattu sen vuoksi tiiviisti vuosina 1980–2008. Veden humuspitoisuus on korkea ja veden happamuudentaso (eli pH) on alhainen. Nämä suureet ovat tyypillisiä suomalaisille suojärville. Järven fosforipitoisuudet olivat alussa korkeita, mutta ne ovat laskeneet lievästi rehevien järvien tasolle. Levien määrä vedessä on kuitenkin vaihdellut. Välillä levämäärät ovat olleet karujen järvien tasolla, mutta toisinaan ne ovat kohonneet lievästi rehevien järvien tasoille. Korkeat levämäärät voivat olla sidoksissa korkeisiin typen ja ammoniumtypen silloisiin pirtoisuuksiin. Järven happitalous on tyydyttävä tai välttävä tasoltaan. Alusveden happikatoa esiintyy lopputalvella ja -kesällä. Järven virkistyskäytön arvosana on heikko.[3]

Seitsemisen kansallispuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven ympäristöä on ennallisettu luomalla umpeen ympäröivillä soilla olleita suo-ojia. Silloin tukittiin myös yhteys Onkilammiin ja oma laskuojayhteys Seitsemisjokeen. Nykyinen puomilla suljettu polkureitti on tarkoitettu kävelyyn, pyöräilyyn ja ratsastukseen. Puomin saa autoa varten auki, kun vuokraa Pitkäjärven autiotuvan. Autiotupaa kutsutaan myös Pitkäjärven metsätyökämpäksi, koska sitä käytettiin metsätyömiesten majoitukseen sotien jälkeisissä hakkuissa. Kohteessa on myös käymälä ja kaivo.[5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Karttapaikka: Pitkäjärvi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
  2. a b c d e SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  3. a b c d e Pitkäjärvi 15.11.2007. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 1.9.2016.
  4. Luontoon.fi: Seitsemisen kansallispuisto, viitattu 31.8.2016
  5. Luontoon.fi: Retkeilykartta, viitattu 31.8.2016
  6. Luontoon.fi: Pitkäjärven metsätyökämppä, viitattu 31.8.2016