Heinijärvi (Hämeenkyrö)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heinijärvi
HEINIJÄRVI KEVÄT ILTANA - panoramio.jpg
Sijainti Hämeenkyrö
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°35′35″N, 23°10′08″E
Pinnankorkeus 83,8 m [1]
Pinta-ala 0,48151 km² [2]
Rantaviiva 3,363 km [2]
Laskujoki Myllyoja [1]
Järvinumero 35.513.1.001
Heinijärvi

Heinijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Hämeenkyrön Heinijärvellä Kokemäenjoen vesistössä oleva järvi, joka kuuluu Ikaalisten reitin valuma-alueen Mahnalanselän alueeseen. Heinijärvi on Myllyojan valuma-alueen pääjärvi.[2][1]

Maantieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on 1,1 kilometriä pitkä, 550 metriä leveä ja sen pinta-ala on 48 hehtaaria. Järvi on lähes kokonaan peltomaiden ympäröimää. Rantoja, joita on 3,4 kilometriä, kiertää vyöhykkeenä yhtenäinen suoja-alue. Siihen laskee muutama pelto-oja sekä Kirvesjärven laskuoja. Luusua sijaitsee etelärannassa ja siitä lähtee kuivatetun Vähäjärven poikki kaivettu oja. Myllyojan alku syntyy Vähäjärvellä yhteen kerätyistä ojista. Järven ympäristössä on runsaasti asutusta. Yhdystiet 13123 ja 2621 risteävät järven itäpuolella.[1]

Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinijärven vesi sisältää lievästi kohonneita ravintoainepitoisuuksia ja vesi on hieman humuspitoista. Järvi on lievästi rehevöitynyt. Veden happamuusaste on pH-lukuna 7−8 eli se on hieman emäksinen.[3]

Heinijärveen laskeviin ojiin ollaan suunnittelemassa laskeutusaltaita. Niiden tarkoituksena on vähentä kiintoaineksen kulkeutumista ja veden mukana kulkeutuvan ravinnekuormituksen vaikutuksia alajuoksun vesistöihin.[4]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin Isojärvi erotukseksi se eteläpuolella sijainneelle Wähäjärvelle, joka on nykyään kuivatettu Vähäjärven suoksi. Itäpuolinen kylä oli kuitenkin nimeltään Heinijärvi by.[5] Samat nimitykset toistuivat Hämeenkyrön pitäjänkartassa, johon Kalmbergin kartastokin perustuu.[6]

Järvi ja sen ympäristö on toiminut hyvänä elinympäristönä keskiaikaiselle väestölle, koska siellä kehitys johti suuriin Herttualan ja Heinäjärven kyliin, joilla oli paljon peltomaata ja runsaasti niittyjä järven ympäristössä. 1800-luvun kartoissa seutu oli metsätöntä useiden kilometrien laajuisena. Myllyojaan on sen vuolaimpaan kohtaa merkitty Kalmbergin kartassa kolme myllyä.[7][8][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Karttapaikka: Heinijärvi, Hämeenkyrö (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
  2. a b c d SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  3. Kalapaikka.net: Vedenlaatu Heinijärvi, viitattu: 30.9.2015
  4. Mikkilä, Elisa: Maatalousalueiden kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma (Raportteja 91), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Hämeenkyrö, 2014
  5. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
  6. Maanmittaushallitus: Pitäjän kartta Hämeenkyröstä: 2122 10 Ia., Arkistolaitos
  7. Poutiainen, Hannu & al.: Hämeenkyrö Kirkkojärvi-Heinjärvi-HerttualaJumesniemi osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, 2010
  8. Muinaisjäännösrekisteri: Herttuala Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 5.1.2011. Museovirasto. Viitattu 1.10.2015.
  9. Muinaisjäännösrekisteri: Heinijärvi Myllypuro Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 31.10.2014. Museovirasto. Viitattu 1.10.2015.