Aurejärven valuma-alue

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aurejärven valuma-alue (35.57) sijaitsee pääasiassa Pirkanmaan Parkanossa, Ikaalisissa, Ylöjärvellä, Kihniössä ja Virroilla. Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (35) ja on Ikaalisten reitin valuma-alueessa (35.5) toisen jakovaiheen seitsemäs osa-alue, joka laskee Parkanonjärven alueeseen (35.53). Tekstissä esiintyvät valuma-alueet ovat viranomaislähteissä luetteloitu numeromerkinnällä 35.57x, missä merkki x korvataan valuma-alueen alanumerolla.[1]

Valuma-alueen kolmannen jakovaiheen alueita ovat Poltinjoen-Leppäsjärven alue (35.571), Vahojärven-Aurejoen alue (35.572), Aurejärven alue (35.573), Sammatinjoen valuma-alue (35.574), Liesijärven valuma-alue (35.575), Jänisojan valuma-alue (35.576), Iso-Tervajärven valuma-alue (35.577), Vähä Mustajärven valuma-alue (35.578) ja Pitkäjärven valuma-alue (35.579).[1]

Aurejärven valuma-alueen suurin järvi on Aurejärvi, mutta pääjärveksi voidaan nimetä Leppäsjärvi, sillä se ohjaa suurimman osan valuma-alueensa vesistä itseensä kautta alajuoksulle. Silloin Poltinjoki on valuma-alueen laskujoki. Poltinjoki yhtyy Parkanonjärvestä alkavaan Vääräjokeen sen alajuoksulla. Vääräjoki laskee pian tämän jälkeen Kyrösjärveen. Kyrösjärvestä reitti jatkuu Pappilanjoen kautta Kirkkojärvi-Mahnalanselkään ja sitten Siuronkosken kautta Kuloveteen. Valuma-alueen suurimpia järviä ovat Aurejärvi (21,2 km² eli 2117 hehtaaria, ha), Vahojärvi (269 ha), Leppäsjärvi (206 ha), Iso Mustajärvi (187 ha), Liesijärvi (137 ha), Ruojärvi (113 ha), Lylyjärvi (96 ha) ja Ainesjärvi (86 ha).[1]

Alla olevan esityksen pohjana on käytetty viranomaisille tarkoitettua tietohallintojärjestelmää SYKEttä [1] ja Kansalaisen karttapaikkaa.

Alueen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poltinjoen–Leppäsjärven alue (35.571)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen pääjoki on Poltinjoki, joka on Leppäsjärven laskujoki. Poltinjoki yhtyy Parkanonjärven Vääräjokeen aivan sen alajuoksulla. Vääräjoki laskee Kyrösjärven Heittolanlahteen. Poltinjoessa sijaitsee Teurulampi eli Niskalampi, jonka läpivirtausjoki se on. Leppäsjärven lähialueessa sijaitsee muutama pieni järvi tai lampi, joka laskee suoraan siihen. Sellaisia ovat Mutalampi, joka laskee Aureperään, Vatavesi ja Karhujärvi, jotka laskevat samaa laskuojaa myöten myös Aureperään, Leppäslampi, joka laskee Totkulahteen. Seuraavat seitsemän järveä tai lampea laskevat yhteistä laskuojaa myöten Ojalahteen. Suurin on Ojajärvi, jonka yläjuoksulla sijaitsee Vähä Ojajärvi. Ojajärven itärantaan laskee Huhtalampi. Vähä Ojajärveen laskevat Ahvenlampi ja Aittolampi. Teerijärvi sijaitsee muita vesitöjä pohjoisempana ja se laskee Ojajärven laskuojan luusuan alapuolelle. Pitkäjärvellä on oma laskuoja, joka yhtyy Ojajärven laskuojaan paljon alempana. Ruojärvi laskee Leppäsjärveen yli kolme kilometriä pitkän lasku-uoman kautta. Uoman yläjuoksulla sijaitsee Muuraslampi ja hieman sen alapuolella Leppäkosken voimalaitos, jonka omistaa Leppäkosken Sähkö.

Vahojärven–Aurejoen alue (35.572)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä on pieni osa-alue, johon laskevat Liesijärven valuma-alue ja Aurejärven alue. Sen johtouomassa on kolme osaa: Melajoki ja sen järviketju, Vahojärvi sekä Aurejoen osuudet. Muut vesistöt laskevat tähän vesistöketjuun. Ruojärveen laskee 2,5 kilometriä pitkä Melajoki, joka on Hankajärven laskujoki. Joella on pudotusta 5,4 metriä, joka syntyy pääasiassa Lierunkoskessa ja Riihikoskessa. Alueen suurin järvi on Vahojärvi, jonka vesi virtaa kapean salmen kautta Vähäjärveen ja siitä edelleen Tililammesta 400 metriä pitkää jokea myöten ensin Hankalampeen ja sitten Hankajärveen. Pienet lammet, Kaakkurilampi ja Haverinlampi, laskevat yhteisen laskuojan kautta Hankalampeen.

Vahojärveen tulee ojia eri suunnilta. Pohjoisesta laskee Liesioja, joka on Liesijärven valuma-alueen laskuoja. Pohjoisesta laskee myös Myllyoja, joka on Markkolanlammen ja Ylinenlammen yhteinen laskuoja. Vahojärven eteläiseen Hähkiönlahteen laskee pieni Hähkiölampi ja junaradan ja tien alta Teerilammen ja Pitkälammen yhteinen laskuoja. Hähkiönlahteen laske myös Mullilamminoja, joka on laajojen ojitettujen soiden sekä useiden suolampien yhteinen laskuoja. Näitä lampia ovat Alinen Niittulampi, Kalantinlampi, Ylinen Niittulampi, Teerilampi, Susilampi, Ruuppalammi, Mullilampi, Iso Riutaslampi ja Pikku Riutaslampi. Idästä laskee vielä Haisevanoja, joka tuo Vahojärveen Pikkulammen vedet.

Vahojärven Haukilahteen laskee Aurejärvestä lähtevä Aurejoki, joka virtaa Kukkaroisen, Petäjäjärven ja Onkilammen kautta. Aurejoen ensimmäinen osuus on 2,5 kilometriä pitkä ja joki putoaa pääasiassa Petäjäkoskessa ja Onkilamminkoskessa yhteensä 20 metriä alemmaksi. Toinen osuus on 4,2 kilometriä pitkä, mutta siinä on enää pudotusta 3,5 metriä. Pieni Vääräjärvi ja siihen tuleva Läiskiöslampi laskevat Aurejokeen Onkilammen alapuolelle. Vähä Ojajärvi ja Ojajärvi laskevat yhdessä Onkilammen yläpuolelle, kun vielä Vähä Petäjäjärvi laskee lopuksi Petäjäjärveen.

Aurejärven alue (35.573)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurejärven alue käsittää kaikki ojat ja järvet, jotka laskevat suoraan järveen. Alue päättyy Kukkaroisen laskukohtaan sen yläpuolelle ja alueen kaakkoisosa ylettyy Seitsemisen kansallispuistoon asti, missä sijaitsevat Vähä Kivijärvi ja Ahvenlammi. Kaakossa sijaitsee myös suuri Ainesjärvi. Aurejärven alueen itäraja seuraa melko läheltä Aurejärven rantaa. Pienelle alueelle mahtuu vain pieni Sammakkolampi ja Itä-Auren ympäristössä Tuomiojärvi ja Vehkoslampi. Vähä Mustajärven valuma-alueen laskuojan pohjoispuolella sijaitsevat vielä pienet Iso Äijäjärvi ja Pikku Äijäjärvi. Aurejärven pohjoispäähän laskee Iso-Tervajärven valuma-alueen vedet ja vielä Ylöjärven puolella järven länsipuolella ovat Saukkolampi, Pikku Saukkolampi, Kiisonlampi ja Monganlampi. Länsipuolen keskivaiheella alue kapenee lähes järven rantaan kiinni. Siellä sijaitsee pieni Koirajärvi. Etelämpänä järveen laskee Jänisojaa myöten Jänisojan valuma-alueen vedet.

Sammatinjoen valuma-alue (35.574)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka kartoissa kolme kilometriä pitkä Sammatinjoen osuus alkaa Sammatinjärvestä ja päättyy Jaakkolanjärveen, voidaan samalla nimellä kuvailla joen jatkumoa Lehtijärveen (5 km) tai Ruojärveen asti (7 km). Matkalla olevia järvet ja lammet ovat joen laajentumia tai läpivirtausjärviä. Lähtemällä liikkeelle valuma-alueen alajuoksulta, on valuma-alue helppo kuvailla. Ruojärveen laskee Lehtijärven 300 metriä pitkä joen laskuosuus. Noin 1,1 kilometriä pitkään Lehtijärveen laskee Ylisenlammen 30 metriä pitkä uoma. Ylinenlampi on vain 300 metriä pitkä. Sen yläpuolella sijaitseva Marjolammen laskuosuus on vain 150 metriä pitkä. Tähän uomaan laskee oikealta eli lännestä Korpiluoma, joka on Korpilammen kaksi kilometriä pitkä laskuoja. Pääuoman seuraava järvi sijaitsee vasta Holmanmäellä, josta alkaa 1,2 kilometriä pitkä joen osuus. Sen luusua sijaitsee Jaakkolanjärven eteläisessä osassa, jota kutsutaan Haavistonlammeksi. Jaakkolanjärvi voidaan jakaa kolmeen järvialtaaseen, joista keskimmäinen on nimeltään Saaresjärvi. Samanniminen järvi sijaitsee saman valuma-alueen latvoilla. Kolmen vesialtaan rypäs on soistumassa umpeen.

Valuma-alueen latvavedet laskevat Saaresjärven kautta etelään. Voidaan ajatella, että Sammatinjoki saakin alkunsa Saaresjärvestä tai Saaresjärven laskuojan yhtymäkohdasta, sillä Sammatinlampi sijaitsee pääuomasta katsoen hieman sivussa. Puoliväliin pääuomaa laskee idästä pienen Koivulammen laskuoja. Peräjärven laskuoja yhtyy tähän uomaan noin 300 metriä alempana kuin missä Saaresjärven luusua sijaitsee. Kolulampi laskee Sammatinjokeen idän suunnasta kolmikilometristä suo-ojaa myöten. Saaresjärveen laskee Lylyjärvi viisi kilometriä pitkää laskuojaansa Harainluomaa myöten. Lylyjärveen laskevat vuorostaan Reppulampi ja Hakojärvi, jotka ovat valuma-alueensa latvajärviä.

Liesijärven valuma-alue (35.575)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen pääjärvi on sen suurin järvi Liesijärvi. Sen laskuoja Liesioja laskee Vahojärven luoteispäähän. Valuma-alue on suurimmaksi osaksi tiheästi ojitettua suota. Suoalueen pääasiallinen johto-oja Kurkiluoma tuo suovedet Liesijärveen. Yksi sivuojista laskee myös Haukilammen vedet Liesijärveen.

Jänisojan valuma-alue (35.576)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jänisojan valuma-alue on pinta-alaltaan pieni ja siinä on vain kolme järveä. Jänisjoki laskee Aurejärven länsirannalle Jänislahteen, joka on Suksilahden peräosa. Aivan Jänisojan suun lähelle laskee Jänislammen vajaa puoli kilometriä pitkä laskuoja. Jänisoja lähtee liikkeelle eteläisen Jänisjärven eteläpäästä. Toinen Jänisjärvi sijaitsee edellisen järven pohjoisempuolella. Näitä pikkujärviä kutsutaan yhteisellä nimellä Jänisjärvet. Niiden välissä on vain 250 metriä pitkä laskuoja.

Iso-Tervajärven valuma-alue (35.577)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iso-Tervajärven valuma-alueen vedet virtaavat kaikki Iso Tervajärven läpi. Iso Tervajärven yläpuolella monet ojat laskevat valuma-alueen järviin tai suoraan Tervajokeen, joka virtaa Ruuppalammen läpi Iso Tervajärveen. Tervajoki alkaa Vähä Tervajärvestä, joka sijaitsee tiheästi ojitetun suon keskellä. Vähä Tervajärven kautta laskevat myös Iso Kivinevan reunasoiden laskuojat sekä Pikku Kivijärvi ja Iso Kivijärvi. Myllyluoma, joka yhtyy Tervajokeen aivan Vähä-Tervajärven alapuolelle, alkaa Talasjärvestä Talasojan nimisenä. Talasojaan päätyvät Talasnevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Talasjärven kautta laskee Pahkanevan länsipuolen suo-ojat ja Pahkalammin vedet.

Vähä Mustajärven valuma-alue (35.578)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen ja myös samalla Vähä Mustajärven laskuoja on Riitinoja eli Vanhaoja, joka on oikaistu paristakin kohtaa ja se laskee Aurejärven Riitinlahteen. Valuma-alueen suurimmat järvet laskevat Vähä Mustajärveen ketjussa ja ne ovat alajuoksulta lukien Heinuu, Poikelisjärvi ja Iso Mustajärvi.

Jakopuro eli Jako-oja laskee Vähä Mustajärveen melko kaukaa etelän suunnalta. Lähtien liikkeelle alajuoksulta, voidaan luetella kaikki lammet ja järvet, jonka läpi se virtaa. Etelästäpäin laskevassa ojassa tulee ensimmäisenä vastaan pieni Akkalammi, sitten suurempi Paskolampi, siihen idästä laskeva pieni Hirsilammi ja vielä siihen kaakosta laskevat Pikku Vehkoslammi ja Iso Vehkoslammi. Iso Vehkoslammiin laskee etelästä Iso-oja, joka on Pitämälammin laskuoja ja vielä koillisesta siihen laskee Koukerolammien ja Pohjalammin yhteinen laskuoja. Jako-ojaan yhtyy vielä etelästäpäin Kivijärven laskuoja.

Heinuuseen laskee Särkijärven lyhyt laskuoja ja suurempi Heinuunoja. Heinuunojaan yhtyy pohjoisesta Neulalamminoja, joka on Alisen Neulalammen, Keskisen Neulalammen ja Ylisen Neulalammen yhteinen laskuoja. Heinuunoja on samalla myös Poikelisjärven laskuoja. Poikelisjärveen laskee etelärantaan suo-ojaa myöten Pahalammi ja kaakkoisrantaan Teeriojaa myöten Teerijärvi. Järven pohjoispäähän laskeen pieni Soppalammi.

Valuma-alueen suurin järvi Iso Mustajärvi laskee Poikelusjärveen Myllyjokea myöten. Sen pohjoispäähän laskee Kaviolampi, itärantaan Vääräjärvi ja Pikkulammi sekä eteläiseen Aureenlahteen Ryyppylammi.

Pitkäjärven valuma-alue (35.579)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienen valuma-alueen keskusjärvi on Pitkäjärvi, joka laskee 250 metriä pitkän laskuojan kautta Aurejärven Mertuulammin lahteen. Pitkäjärveen laskee ympäristön metsäojia sekä muiden järvien laskuojia. Eteläpäähän laskee Pahalammin kautta virtaavaa laskuojaa myöten suurempi Valkeajärvi. Valkeajärveen laskevat Vähä Valkeajärvi pohjoisen suunnasta ja Salmijärvi Seitsemisen kansallispuistosta eli etelän suunnasta. Pitkäjärven keskivaiheille laskee kaivettuja metsäojia myöten Liikalammi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]