Virrat

Virrat Virdois
vaakuna	sijainti
Virtain keskustaa
Sijainti	62°14′25″N, 023°46′15″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero	936
Hallinnollinen keskus	Virtain keskustaajama
Perustettu	1868
– kauppalaksi	1974
– kaupungiksi	1977
Kuntaliitokset	Pohjaslahti (1973, osa)
Kokonaispinta-ala	1 299,07 km² 90:nneksi suurin 2022
– maa	1 162,68 km²
– sisävesi	136,39 km²
Väkiluku	6 443 146:nneksi suurin 30.6.2022
– väestötiheys	5,54 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	11,7 %
– 15–64-v.	50,7 %
– yli 64-v.	37,6 %
Äidinkieli	2020
– suomenkielisiä	97,8 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,1 %
Kunnallisvero	21,25 % 140:nneksi suurin 2022
Kaupunginjohtaja	Henna Viitanen
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • Muut  • SDP  • PS  • Vas.  • Kok.  • KD	8 6 5 4 2 1 1
www.virrat.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Virrat (ruots. Virdois) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunta perustettiin vuoden 1868 alussa, perustamispäätös tehtiin vuonna 1867. Virrat muuttui maalaiskunnasta kauppalaksi 1. tammikuuta 1974, ja kauppalasta kaupungiksi 1. tammikuuta 1977. Virrat kuului aiemmin Vaasan lääniin, josta se siirrettiin Hämeen lääniin vuoden 1969 alussa.

Vuonna 1928 julkaistussa Pienessä tietosanakirjassa Virtain katsotaan kuuluvan Pohjois-Satakuntaan. 1960-luvulla julkaistussa Uudessa tietosanakirjassa Virrat mainitaan Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvaksi. Vuoden 1968 Suomi-käsikirja määrittelee Virtain sijaitsevan Pirkanmaalla Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajoilla historiallisessa Satakunnassa.

Virroilla asuu 6 443 ihmistä, ja sen pinta-ala on 1 299,07 km², josta 136,39 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 5,54 asukasta/km².

Virtain naapurikunnat ovat Alavus, Keuruu, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Seinäjoki, Ylöjärvi ja Ähtäri.

Virtain kirkko on rakennettu 1772–1774 kirkonrakentaja Antti Hakolan johdolla. Virtain seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan.

Virrat-nimeen liittyvää

Virrat on Suomen kunnista ainoa, jolla on monikkomuotoinen nimi. Myös Virrat-nimeen liittyvät taivutusmuodot ovat omanlaisiaan: sitä taivutetaan ulkopaikallissijoissa: Virroilla, Virroilta, Virroille; nimen omistusmuoto kuuluu Virtain (ei Virtojen). Virtolainen tarkoittaa Virtain asukasta.

Historiaa

Virroilta on löydetty muutamia noin 7 500 vuotta vanhoja esikeraamisen ajan kiviesineitä sekä yksi noin 4 500 vuotta vanha kampakeramiikan aikainen saviastia. Suomalaisia erämiehiä liikkui Virtain seudulla jo rautakaudella, mistä todistavat Härkösen kylän liepeiltä löydetyt keihäänkärjet ja miekkojen kappaleet. Myös lappalaisten arvellaan liikkuneen näillä seuduilla vielä varhaiskeskiajalla, minkä jälkeen yläsatakuntalaiset alkoivat harjoittaa täällä laajaa eränkäyntiä. Eräomistuksia oli Pirkkalan, Vesilahden ja Ylä-Sastamalan talollisilla. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti eräomistukset 1500-luvun puolivälissä.

Ensimmäiset uudisasukkaat asettuivat 1500-luvun puolivälin jälkeen Virtainkylään, Vaskivedelle, Liedenpohjaan ja Hauhuuseen. Vuonna 1570 Virroilla oli 25 veroa maksanutta taloa ja 1700-luvun alkuun mennessä taloluku oli kasvanut 47:ään. Virrat kuului alun perin Suur-Pirkkalasta erotettuun Ruoveden pitäjään, kunnes se liitettiin vuonna 1776 vasta perustettuun Vaasan lääniin. Virtain ensimmäinen kirkko rakennettiin 1650-luvulla.

Keisari Aleksanteri II määräsi vuonna 1858 Vaasan läänin maaherran suorittamaan Virtain seudulla tarpeelliset tutkimukset kaupungin perustamista varten. Suomen senaatti laaditutti kolme asemakaavaluonnosta, mutta kaupungin perustaminen jäi toteuttamatta. Vuonna 1886 perustettiin Killinkoskelle villankehräämö, joka muutettiin puuhiomoksi vuonna 1911. Tehtaan ympärille muodostuneen yhdyskunnan ansiosta Killinkoski kehittyi Virtain kirkonkylän kokoiseksi taajamaksi.

Suomen sodan aikana vääpeli Jakob Johan Rothin ja kersantti Carl Johan Spoofin johtama sissiosasto ryösti venäläisten sotajoukkojen varastoja (Rothin ja Spoofin sissiretki). Kansalaissodan aikana käytiin Vaskivedellä miltei yhtämittaisia taisteluja helmi- ja maaliskuussa 1918, ja niiden vuoksi punaisten oli peräännyttävä tästä rintamansa pohjoisimmasta tukikohdasta.

Vuoden 1973 alussa Virtaihin liitettiin tuolloin lakkautetun ja pääosin Vilppulaan liitetyn Pohjaslahden kunnan luoteisosa, mm. Monoskylä. Virroilla siirryttiin peruskoulujärjestelmään syyslukukauden 1975 alussa.

Virroilla sattui tammikuussa 1979 vanhainkodin palo, jossa sai surmansa 27 vanhusta. Kyseessä on Suomen toiseksi eniten kuolonuhreja vaatinut palo vuonna 1966 tapahtuneen Lapinlahden kunnalliskodin tulipalon jälkeen. Tuhoutuneen vanhainkodin paikalla Jäähdyspohjan kylässä on vuonna 1989 paljastettu muistomerkki. Kotalan kylässä sijaitsee vuonna 1936 paljastettu karhunkaataja Martti Kitusen muistomerkki.

2000-vuosituhannella

Killinkosken pankkiryöstö vuonna 2009 ylitti kansallisen uutiskynnyksen. Pakenemisen yhteydessä liettualaissyntyinen ryöstäjä ampui käsiaseellaan poliisimiestä, joka kuoli vammoihinsa. Ryöstäjä tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Virtain sote-yhtiön sote-palvelujen toimitus johti valtioneuvostotason käsittelyyn.

Vuonna 2020 joulukuussa Perinnekylän alueelle ilmestyi selittämätön metallipylväs-monoliitti, joka myöhemmin löytyi Toisvedestä.

Liikenne ja turismi

Virtain keskustaa Virtaintieltä nähtynä.

Kunta on hyvien tieyhteyksien varrella Tampereen, Porin ja Jyväskylän välimaastossa. Keskustan tuntumassa risteävät Porin ja Jyväskylän välinen valtatie 23, Oriveden ja Lapuan välinen kantatie 66, Killinkosken kautta Ähtäriin ja edelleen Pietarsaareen kulkeva kantatie 68 sekä Tampereelta Näsijärven länsipuolitse tuleva kantatie 65. Alueella on runsaasti pienteollisuutta ja kauppoja. Tuurin kyläkauppa, Ähtärin eläinpuisto, Herraskosken kanava ja Perinnekylä ovat lyhyen ajomatkan päässä.

Kaupungin läpi kulkee vuonna 1938 käyttöön otettu Haapamäki–Pori-rata, josta suurin osa lakkautettu 1985. Henkilöliikenne lakkautettiin 1981 ja viimeinen juna kulki kaupungin läpi 27.12.1984. Nykyisin lähimmät rautatieasemat sijaitsevat ns. vanhalla Pohjanmaan radalla (Haapamäki–Seinäjoki-rata) Haapamäellä ja Ähtärissä. Tampereelta Virroille johtaa laivareitti, Runoilijan tie.

Luonto

Virtain maisemakuvassa on nähtävissä keskisuomalaisia piirteitä harvoine, lähinnä järvien rannoille keskittyneine asutuksineen, laajoine metsäalueineen ja suurine maaston korkeuseroineen. Korkeimmat mäkien huiput ulottuvat yli 200 metrin korkeuteen merenpinnasta. Suuri vedenjakaja Suomenselkä kulkee Virtain luoteisosan poikki. Alkuperäistä metsää, järviä ja luontoa on runsaasti. Pari kilometriä keskustasta Ruoveden suuntaan, kantatie 66:n varrella, ovat luonnonnähtävyytenä tunnetut Torisevan rotkojärvet. Järviä kunnan alueella on kaikkiaan 269 ja sisävesiä on kunnan pinta-alasta 10,5 %. Järvistä suurimmat ovat Vaskivesi–Visuvesi, Toisvesi ja Seinäjärvi. Virtain järvet kuuluvat pääosin Kokemäenjoen vesistön latvavesiin Ähtärin ja Pihlajaveden reitteihin. Luoteessa sijaitseva Seinäjärvi ja sen lähijärvet laskevat Seinäjokea myöten Kyrönjokeen, joka puolestaan laskee Pohjanlahteen Vaasan itäpuolella. Palolammintiellä sijaitsee luonnonnähtävyys syvä Palolammin rotkoluoma kallioineen.

Juhannuskunta

Virrat on Suomen ”virallinen” Juhannuskaupunki – tavaramerkki on rekisteröity 31. heinäkuuta 2002. Juhannusjulistus lähetetään Virroilta joka juhannusaatto kello 18.00. Runomuotoinen juhannusjulistus on virtolaisen Markku Sorvarin kirjoittama. Aikaisempina vuosina julistus on ollut kuultavissa radiossa ja vuonna 2007 se lähetettiin suorana Yle TV2 -kanavalla. Virtain maine monipuolisena kesämökkikuntana on kasvanut tittelin myötä. Virroilla sijaitsee merkittävä osa Pirkanmaan loma-asunnoista. Vuosina 1984–1994 Virroilla järjestettiin myös juhannuksena nuorta yleisöä kymmentuhatpäisin kerännyt Rantarock.

Ruokakulttuuri

Virtain pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lantusta ja muikuista keitetty lohkosoppa, imelletty ruispuolukkapuuro eli jälkiruokatirri sekä kuminalla maustettu varilimppu.

Välimatkat

Vaikka Virtain sijainti on keskeinen ja liikenneyhteydet hyvät, välimatkat ovat pitkähköt lähikuntiin. Virrat sijaitsee Seinäjoen, Jyväskylän, Porin sekä Tampereen väliin jäävällä alueella. Lähin kaupunkikeskus on Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan puolella. Tuurin matkailukeskukseen on matkaa 51 kilometriä.

Teiden päätepisteet

• Helsinki 285 km
• Kouvola 276 km
• Hanko 385 km
• Turku 255 km
• Vaasa 174 km
• Kalajoki 279 km
• Varkaus 242 km
• Joensuu 361 km
• Kajaani 401 km
• Oulu 417 km
• Kuusamo 626 km
• Rovaniemi 637 km
• Utsjoki 1087 km
• Enontekiön Kilpisjärvi 1005 km

Lähimmät maakuntakeskukset

• Seinäjoki 90 km
• Jyväskylä 114 km
• Pori 152 km
• Tampere 105 km

Lähikunnat

• Ruovesi 37 km
• Ähtäri 41 km
• Alavus 43 km
• Keuruu 54 km
• Parkano 60 km
• Mänttä-Vilppula 61 km
• Jalasjärvi 69 km

Lähimmät rautatieasemat

• Keuruun Haapamäen rautatieasema 41 km
• Ähtärin rautatieasema 41 km
• Alavuden rautatieasema 46 km
• Parkanon rautatieasema 53 km

Sisäiset välimatkat

Yläinen Torisevajärvi

• Kirkonkylästä Liedenpohjaan 18 km
• Kirkonkylästä Killinkoskelle 20 km
• Kirkonkylästä Kotalaan 16 km
• Kirkonkylästä Koroon 13 km
• Kirkonkylästä Vaskivedelle 21 km
• Kirkonkylästä Kurjenkylään 24 km

Elinkeinot ja teollisuus

Virrat on rakenteellisesti teollistunut maatalouskunta. Virroilla merkittävä osa elinkeinorakenteesta on maataloudessa, mutta Virroilla on myös laajalti pienteollisuutta. Myös matkailu on Virroilla merkittävä elinkeino.

Politiikka

Valtuusto

Virtain valtuuston paikkajakauma kaudella 2021–2025:

• Kesk.: 8
• Virtain Valtin yhteislista: 6
• SDP: 5
• PS: 4
• Vas.: 2
• Kok.: 1
• KD: 1
• Yhteensä: 27

Lähde: Oikeusministeriö

Eduskuntavaalit 2019

Eduskuntavaaleissa 2019 puolueiden kannatusprosentit Virroilla olivat seuraavat:

• Suomen Keskusta: 31,0 %
• Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: 18,8 %
• Perussuomalaiset: 16,5 %
• Kansallinen Kokoomus: 10,0 %
• Vasemmistoliitto: 8,5 %
• Suomen Kristillisdemokraatit (KD): 6,9 %
• Vihreä liitto: 3,7 %
• Kansalaispuolue: 1,7 %
• Seitsemän tähden liike: 1,0 %
• Liike Nyt ry Pirkanmaa yhteislista: 1,0 %
• Muut: 0,9 %

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Virtain väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			9 621
1985			9 391
1990			9 143
1995			8 879
2000			8 236
2005			7 851
2010			7 514
2015			7 002
2020			6 536
Lähde: Tilastokeskus.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Virroilla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Virtain seurakunta

Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Virroilla toimivat Kurjenkylän helluntaiseurakunta ja Virtain helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Virtain alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Kyliä

• Herranen
• Härkönen
• Jäähdyspohja
• Ikkala
• Killinkoski
• Koro
• Kotala
• Kurjenkylä
• Lahdenkylä
• Liedenpohja
• Monoskylä
• Ohtola
• Rantakunta
• Vaskivesi
• Vaskuu
• Äijänneva

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Virroilla oli 6 844 asukasta, joista 3 492 asui taajamassa, 3 307 haja-asutusalueilla ja 45:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Virtain taajama-aste on 51,4 %. Kunnassa on kaksi taajamaa, Virtain keskustaajama ja Killinkoski.

Virrat kirjallisuudessa

• Kankaanpää, Matti J. & Lerkkanen, Lea: Kimaltelevilta vesiltä - Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018, s. 338. Seinäjoki: Virtain Kaupunki, 2018. ISBN 978-952-69101-0-9. Liisä tietoja kirjasta.

Virrat esiintyy kirjallisuudessa mm. useissa Teuvo Saavalaisen romaaneissa sekä Kauno Vuorenpään kansalais­sotaa käsittelevässä kirjassa Virrat 1918.

Merkittäviä ja tunnettuja virtolaisia

Kansanedustajia

• Harri Jaskari (s. 26. maaliskuuta 1964 Virrat), kansanedustaja (Kok.) 2007–
• Hilma Koivulahti-Lehto (24. huhtikuuta 1881 Virrat – 27. syyskuuta 1955 Virrat), kansanedustaja (SDP) 1919–1945 ja 1948–1951
• Matti Maijala (17. heinäkuuta 1923 Kangasala – 30. tammikuuta 2007 Virrat), kansanedustaja (Kesk.) 1970–1972 sekä 1975–1991
• Helmi Morri (s. 5. toukokuuta 1938 Pohjaslahti), kansanedustaja (Kesk.) 1991–1995
• Lauri Perälä (3. elokuuta 1881 Alavus – 5. huhtikuuta 1942 Virrat), kirjailija, kansanedustaja (ML) 1919–1924
• Eino Syrjä (9. maaliskuuta 1928 Virrat – 5. joulukuuta 2002 Virrat), kansanedustaja (SMP) 1970–1972
• Lempi Tuomi (o.s. Kuusela, 27. elokuuta 1882 Virrat – 24. maaliskuuta 1958 Jyväskylä), kansanedustaja (SSTP) 1922–1923
• Onni Tuomi (entinen sukunimi Ahlbom, 21. marraskuuta 1875 Virrat – 4. tammikuuta 1933 Petroskoi, Neuvostoliitto), kansanedustaja (SDP) 1908–1918
• Jaana Ylä-Mononen (s. 5. helmikuuta 1961 Pohjaslahti), kansanedustaja (Kesk.) 1999–2007

Muita henkilöitä

• Marjaana Aumasto (s. 1958), kirjailija
• Väinö Hanhijoki (1896–2005), iäkkääksi elänyt mies
• Reino Heinonen (1898–1944), jääkärieverstiluutnantti
• Paavo Hietanen (s. 1931), pesäpalloilija
• Seppo Hovinen (s. 1951), keihäänheittäjä
• Hannu Häme (1904–1962), runoilija
• I. K. Inha (1865–1930), kirjailija, kääntäjä ja valokuvaaja
• Heikki Jartti (1887–1951), kirjailija
• L. J. Järvinen (1904–1957), kirjailija
• Risto Kangas-Ikkala (s. 1937), yritysjohtaja
• Matti J. Kankaanpää (1943–2017), tietokirjailija ja sukututkija
• Jouko Kilpi (s. 1961), korkeushyppääjä
• Katja Kilpi (s. 1974), korkeushyppääjä
• Martti Kitunen (1747–1833), metsästäjä, karhunampuja
• Vesa Korjus (s. 1981), aitajuoksija
• Pirkko Korkee (s. 1927), hiihtäjä
• Tapio Kuula (1957–2017), Fortumin toimitusjohtaja
• Tuula Laaksalo (s. 1953), keihäänheittäjä
• Jutta Larm (s. 1973), fitness-kilpailija ja yrittäjä
• Keijo Leppänen (s. 1960), uutisankkuri, kirjailija
• Helena Leveelahti (s. 1999), kiekonheittäjä
• Antti Lieroinen (k. 1643), noita ja selvänäkijä
• Verneri Liinamaa (1898–1972), kirjailija
• Pertti Niittylä (s. 1956), pikaluistelija
• Uolevi Nojonen (1939–2021), lasten- ja nuortenkirjailija
• Marjaliisa Pitkäranta (1941–2003), kuvittaja
• Mika Polku (s. 1975), korkeushyppääjä
• Vesa Rantanen (s. 1975), seiväshyppääjä
• Teuvo Saavalainen (1927–2002), kirjailija
• Kari Sainio (s. 1975), jalkapalloilija
• Armid Sandberg (1876–1927), taidemaalari
• Yrjö Sariola (s. 1932), piispa
• Jukka Sihvonen (s. 1953), elokuvatutkimuksen professori
• Tom Sukanen (1878–1943), amerikansiirtolainen, laivanrakentaja, josta tehty elokuva
• Onni Tarjanne (1864–1946), arkkitehti
• Jussi Viitala (s. 1940), tiedemies ja kirjailija
• Frans Viitanen (1864–1932), kirjailija
• Jari Yliaho (s. 1957), kitaristi

Yhtyeitä

• Donna, rock-yhtye (rockin SM-voittaja 1975)
• Oliver, rock-yhtye
• Siberia, rock-yhtye

Ystävyyskaupungit

• Aulum-Haderup, Tanska
• Gol, Norja
• Årjäng, Ruotsi

Katso myös

• Luettelo Virtain julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Virrat Wikimedia Commonsissa

• Virtain kaupunki
• Virtain kaupunki Facebookissa
• Tilastokeskus – Virtain avainluvut

Virrat