Virrat
Virrat Virdois |
|
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
Seutukunta | Ylä-Pirkanmaan seutukunta |
Kuntanumero | 936 |
Hallinnollinen keskus | Virtain keskustaajama |
Perustettu | 1868 |
– kauppalaksi | 1974 |
– kaupungiksi | 1977 |
Kuntaliitokset | Pohjaslahti (1973, osa) |
Kokonaispinta-ala |
1 299,08 km² 90:nneksi suurin 2020 [1] |
– maa | 1 162,67 km² |
– sisävesi | 136,41 km² |
Väkiluku |
6 536 145:nneksi suurin 30.6.2020 [2] |
– väestötiheys | 5,62 as./km² (30.6.2020) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 12,9 % |
– 15–64-v. | 53,6 % |
– yli 64-v. | 33,5 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 97,7 % |
– ruotsinkielisiä | 0,1 % |
– muut | 2,2 % |
Kunnallisvero |
21,25 % 133:nneksi suurin 2020 [5] |
Kaupunginjohtaja | Juha Viitasaari[6] |
Kaupunginvaltuusto | 27 paikkaa |
2017–2021[7] • Kesk. • Kok. • SDP • Muut • Vas. • KD |
9 6 6 3 2 1 |
www.virrat.fi |
Virrat (ruots. Virdois) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunta perustettiin vuoden 1868 alussa, perustamispäätös tehtiin vuonna 1867. Virrat muuttui maalaiskunnasta kauppalaksi 1. tammikuuta 1974, ja kauppalasta kaupungiksi 1. tammikuuta 1977. Virrat kuului aiemmin Vaasan lääniin, josta se siirrettiin Hämeen lääniin vuoden 1969 alussa.
Vuonna 1928 julkaistussa Pienessä tietosanakirjassa Virtain katsotaan kuuluvan Pohjois-Satakuntaan.[8] 1960-luvulla julkaistussa Uudessa tietosanakirjassa Virrat mainitaan Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvaksi. Vuoden 1968 Suomi-käsikirja määrittelee Virtain sijaitsevan Pirkanmaalla Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajoilla historiallisessa Satakunnassa.
Virroilla asuu 6 536 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 299,08 km2, josta 136,41 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,62 asukasta/km2.
Virtain naapurikunnat ovat Alavus, Keuruu, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Seinäjoki, Ylöjärvi ja Ähtäri.
Virtain kirkko on rakennettu 1772–1774 kirkonrakentaja Antti Hakolan johdolla.[9] Virtain seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan.
Virrat-nimeen liittyvää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virrat on Suomen kunnista ainoa, jolla on monikkomuotoinen nimi. Myös Virrat-nimeen liittyvät taivutusmuodot ovat omanlaisiaan: sitä taivutetaan ulkopaikallissijoissa: Virroilla, Virroilta, Virroille; nimen omistusmuoto kuuluu Virtain (ei Virtojen). Virtolainen tarkoittaa Virtain asukasta.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virroilta on löydetty muutamia noin 7 500 vuotta vanhoja esikeraamisen ajan kiviesineitä sekä yksi noin 4 500 vuotta vanha kampakeramiikan aikainen saviastia. Suomalaisia erämiehiä liikkui Virtain seudulla jo rautakaudella, mistä todistavat Härkösen kylän liepeiltä löydetyt keihäänkärjet ja miekkojen kappaleet. Myös lappalaisten arvellaan liikkuneen näillä seuduilla vielä varhaiskeskiajalla, minkä jälkeen yläsatakuntalaiset alkoivat harjoittaa täällä laajaa eränkäyntiä. Eräomistuksia oli Pirkkalan, Vesilahden ja Ylä-Sastamalan talollisilla. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti eräomistukset 1500-luvun puolivälissä.[10]
Ensimmäiset uudisasukkaat asettuivat 1500-luvun puolivälin jälkeen Virtainkylään, Vaskivedelle, Liedenpohjaan ja Hauhuuseen. Vuonna 1570 Virroilla oli 25 veroa maksanutta taloa ja 1700-luvun alkuun mennessä taloluku oli kasvanut 47:ään. Virrat kuului alun perin Suur-Pirkkalasta erotettuun Ruoveden pitäjään, kunnes se liitettiin vuonna 1776 vasta perustettuun Vaasan lääniin. Virtain ensimmäinen kirkko rakennettiin 1650-luvulla.[10]
Keisari Aleksanteri II määräsi vuonna 1858 Vaasan läänin maaherran suorittamaan Virtain seudulla tarpeelliset tutkimukset kaupungin perustamista varten. Suomen senaatti laaditutti kolme asemakaavaluonnosta, mutta kaupungin perustaminen jäi toteuttamatta. Vuonna 1886 perustettiin Killinkoskelle villankehräämö, joka muutettiin puuhiomoksi vuonna 1911. Tehtaan ympärille muodostuneen yhdyskunnan ansiosta Killinkoski kehittyi Virtain kirkonkylän kokoiseksi taajamaksi.[10]
Suomen sodan aikana vääpeli Jakob Johan Rothin ja kersantti Carl Johan Spoofin johtama sissiosasto ryösti venäläisten sotajoukkojen varastoja (Rothin ja Spoofin sissiretki). Kansalaissodan aikana käytiin Vaskivedellä miltei yhtämittaisia taisteluja helmi- ja maaliskuussa 1918, ja niiden vuoksi punaisten oli peräännyttävä tästä rintamansa pohjoisimmasta tukikohdasta.[10]
Vuoden 1973 alussa Virtoihin liitettiin tuolloin lakkautetun ja pääosin Vilppulaan liitetyn Pohjaslahden kunnan luoteisosa, mm. Monoskylä. Virroilla siirryttiin peruskoulujärjestelmään syyslukukauden 1975 alussa.[10]
Virroilla sattui tammikuussa 1979 vanhainkodin palo, jossa sai surmansa 27 vanhusta. Kyseessä on Suomen toiseksi eniten kuolonuhreja vaatinut palo vuonna 1966 tapahtuneen Lapinlahden kunnalliskodin tulipalon jälkeen.[11] Tuhoutuneen vanhainkodin paikalla Jäähdyspohjan kylässä on vuonna 1989 paljastettu muistomerkki. Kotalan kylässä sijaitsee vuonna 1936 paljastettu karhunkaataja Martti Kitusen muistomerkki.[10]
2000-vuosituhannella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2000-luvulla Killinkosken pankkiryöstö ylitti kansallisen uutiskynnyksen. Pakenemisen yhteydessä liettualaissyntyinen ryöstäjä ampui käsiaseellaan poliisimiestä, joka kuoli vammoihinsa. Ryöstäjä tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
Virtain sote-yhtiön sote-palvelujen toimitus johti valtioneuvostotason käsittelyyn.
Liikenne ja turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunta on hyvien tieyhteyksien varrella Tampereen, Porin ja Jyväskylän välimaastossa. Keskustan tuntumassa risteävät Porin ja Jyväskylän välinen valtatie 23, Oriveden ja Lapuan välinen kantatie 66, Killinkosken kautta Ähtäriin ja edelleen Pietarsaareen kulkeva kantatie 68 sekä Tampereelta Näsijärven länsipuolitse tuleva kantatie 65. Alueella on runsaasti pienteollisuutta ja kauppoja. Tuurin kyläkauppa, Ähtärin eläinpuisto, Herraskosken kanava ja Perinnekylä ovat lyhyen ajomatkan päässä.
Kaupungin läpi kulkee vuonna 1938 käyttöön otettu Haapamäki–Pori-rata, josta suurin osa lakkautettu 1985. Henkilöliikenne lakkautettiin 1981 ja viimeinen juna kulki kaupungin läpi 27.12.1984. Nykyisin lähimmät rautatieasemat sijaitsevat ns. vanhalla Pohjanmaan radalla (Haapamäki–Seinäjoki-rata) Haapamäellä ja Ähtärissä. Tampereelta Virroille johtaa laivareitti, Runoilijan tie.
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virtain maisemakuvassa on nähtävissä keskisuomalaisia piirteitä harvoine, lähinnä järvien rannoille keskittyneine asutuksineen, laajoine metsäalueineen ja suurine maaston korkeuseroineen. Korkeimmat mäkien huiput ulottuvat yli 200 metrin korkeuteen merenpinnasta. Suuri vedenjakaja Suomenselkä kulkee Virtain luoteisosan poikki.[10] Alkuperäistä metsää, järviä ja luontoa on runsaasti. Pari kilometriä keskustasta Ruoveden suuntaan, kantatie 66:n varrella, ovat luonnonnähtävyytenä tunnetut Torisevan rotkojärvet. Järviä kunnan alueella on kaikkiaan 269 ja sisävesiä on kunnan pinta-alasta 10,5 %. Järvistä suurimmat ovat Vaskivesi–Visuvesi, Toisvesi ja Seinäjärvi.[12] Virtain järvet kuuluvat pääosin Kokemäenjoen vesistön latvavesiin Ähtärin ja Pihlajaveden reitteihin. Luoteessa sijaitseva Seinäjärvi ja sen lähijärvet laskevat Seinäjokea myöten Kyrönjokeen, joka puolestaan laskee Pohjanlahteen Vaasan itäpuolella.[10]Palolammintiellä sijaitsee luonnonnähtävyys syvä Palolammin rotkoluoma kallioineen.
Juhannuskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virrat on Suomen "virallinen" Juhannuskaupunki – tavaramerkki on rekisteröity 31. heinäkuuta 2002.[13] Juhannusjulistus lähetetään Virroilta joka juhannusaatto kello 18.00. Runomuotoinen juhannusjulistus[14] on virtolaisen Markku Sorvarin kirjoittama. Aikaisempina vuosina julistus on ollut kuultavissa radiossa ja vuonna 2007 se lähetettiin suorana Yle TV2 -kanavalla. Virtain maine monipuolisena kesämökkikuntana on kasvanut tittelin myötä. Virroilla sijaitsee merkittävä osa Pirkanmaan loma-asunnoista. Vuosina 1984–1994 Virroilla järjestettiin myös juhannuksena nuorta yleisöä kymmentuhatpäisin kerännyt Rantarock.
Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virtain pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lantusta ja muikuista keitetty lohkosoppa, imelletty ruispuolukkapuuro eli jälkiruokatirri sekä kuminalla maustettu varilimppu.[15]
Välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka Virtain sijainti on keskeinen ja liikenneyhteydet hyvät, välimatkat ovat pitkähköt lähikuntiin. Virrat sijaitsee Seinäjoen, Jyväskylän, Porin sekä Tampereen väliin jäävällä alueella. Lähin kaupunkikeskus on Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan puolella. Tuurin matkailukeskukseen on matkaa 51 kilometriä.
Teiden päätepisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinki 285 km
Kouvola 276 km
Hanko 385 km
Turku 255 km
Vaasa 174 km
Kalajoki 279 km
Varkaus 242 km
Joensuu 361 km
Kajaani 401 km
Oulu 417 km
Kuusamo 626 km
Rovaniemi 637 km
Utsjoki 1087 km
Enontekiön Kilpisjärvi 1005 km
Lähimmät maakuntakeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruovesi 37 km[16]
Ähtäri 41 km[17]
Alavus 43 km
Keuruu 54 km
Parkano 60 km
Mänttä-Vilppula 61 km
Jalasjärvi 69 km
Lähimmät rautatieasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keuruun Haapamäen rautatieasema 41 km
Ähtärin rautatieasema 41 km
Alavuden rautatieasema 46 km
Parkanon rautatieasema 53 km
Sisäiset välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kirkonkylästä Liedenpohjaan 18 km
- Kirkonkylästä Killinkoskelle 20 km
- Kirkonkylästä Kotalaan 16 km
- Kirkonkylästä Koroon 13 km
- Kirkonkylästä Vaskivedelle 21 km
- Kirkonkylästä Kurjenkylään 24 km
Elinkeinot ja teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virrat on rakenteellisesti teollistunut maatalouskunta. Virroilla merkittävä osa elinkeinorakenteesta on maataloudessa, mutta Virroilla on myös laajalti pienteollisuutta. Myös matkailu on Virroilla merkittävä elinkeino.
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virtain valtuuston paikkajakauma kaudella 2017–2021:
Eduskuntavaalit 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eduskuntavaaleissa 2015 puolueiden kannatusprosentit Virroilla olivat seuraavat:[18]
- Suomen Keskusta 41,3 %
- Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 19,6 %
- Perussuomalaiset 15,5 %
- Kansallinen Kokoomus 8,1 %
- Vasemmistoliitto 5,6 %
- Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 5,3 %
- Vihreä liitto 2,5 %
- Itsenäisyyspuolue 1,1 %
- Piraattipuolue 0,6 %
- Pirkanmaan Sitoutumattomat yl 0,2 %
- Suomen Kommunistinen Puolue 0,1 %
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Virroilla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Virtain alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[21]
Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Herranen
- Härkönen
- Jäähdyspohja
- Ikkala[22]
- Killinkoski
- Koro[23]
- Kotala
- Kurjenkylä[24]
- Lahdenkylä[22]
- Liedenpohja[25]
- Monoskylä
- Ohtola[22]
- Rantakunta
- Vaskivesi
- Vaskuu[26]
- Äijänneva
Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 lopussa Virroilla oli 6 844 asukasta, joista 3 492 asui taajamissa, 3 307 haja-asutusalueilla ja 45 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Virtain taajama-aste on 51,4 %.[27] Virtain taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli Virtain keskustaajamaan, jossa oli vuoden 2017 lopussa 3 492 asukasta.[28]
Virrat kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kankaanpää, Matti J. & Lerkkanen, Lea: Kimaltelevilta vesiltä - Virrat kuvin ja sanoin 1867-2018, s. 338. Seinäjoki: Virtain Kaupunki, 2018. ISBN 978-952-69101-0-9. Liisä tietoja kirjasta.
Virrat esiintyy kirjallisuudessa mm. useissa Teuvo Saavalaisen romaaneissa sekä Kauno Vuorenpään kansalaissotaa käsittelevässä kirjassa Virrat 1918.
Merkittäviä ja tunnettuja virtolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansanedustajia
- Harri Jaskari (s. 26. maaliskuuta 1964 Virrat), kansanedustaja (Kok.) 2007–
- Hilma Koivulahti-Lehto (24. huhtikuuta 1881 Virrat – 27. syyskuuta 1955 Virrat), kansanedustaja (SDP) 1919–1945 ja 1948–1951
- Matti Maijala (17. heinäkuuta 1923 Kangasala – 30. tammikuuta 2007 Virrat), kansanedustaja (Kesk.) 1970–1972 sekä 1975–1991
- Helmi Morri (s. 5. toukokuuta 1938 Pohjaslahti), kansanedustaja (Kesk.) 1991–1995
- Lauri Perälä (3. elokuuta 1881 Alavus – 5. huhtikuuta 1942 Virrat), kirjailija, kansanedustaja (ML) 1919–1924
- Eino Syrjä (9. maaliskuuta 1928 Virrat – 5. joulukuuta 2002 Virrat), kansanedustaja (SMP) 1970–1972
- Lempi Tuomi (o.s. Kuusela, 27. elokuuta 1882 Virrat – 24. maaliskuuta 1958 Jyväskylä), kansanedustaja (SSTP) 1922–1923
- Onni Tuomi (entinen sukunimi Ahlbom, 21. marraskuuta 1875 Virrat – 4. tammikuuta 1933 Petroskoi, Neuvostoliitto), kansanedustaja (SDP) 1908–1918
- Jaana Ylä-Mononen (s. 5. helmikuuta 1961 Pohjaslahti), kansanedustaja (Kesk.) 1999–2007
Muita henkilöitä
- Marjaana Aumasto (s. 1958), kirjailija
- Väinö Hanhijoki (1896–2005), iäkkääksi elänyt mies
- Reino Heinonen (1898–1944), jääkärieverstiluutnantti
- Paavo Hietanen (s. 1931), pesäpalloilija
- Seppo Hovinen (s. 1951), keihäänheittäjä
- Hannu Häme (1904–1962), runoilija
- I. K. Inha (1865–1930), kirjailija, kääntäjä ja valokuvaaja
- Heikki Jartti (1887–1951), kirjailija
- L. J. Järvinen (1904–1957), kirjailija
- Risto Kangas-Ikkala (s. 1937), yritysjohtaja[29]
- Matti J. Kankaanpää (1943–2017), tietokirjailija ja sukututkija
- Jouko Kilpi (s. 1961), korkeushyppääjä
- Katja Kilpi (s. 1974), korkeushyppääjä
- Martti Kitunen (1747–1833), metsästäjä, karhunampuja
- Vesa Korjus (s. 1981), aitajuoksija
- Pirkko Korkee (s. 1927), hiihtäjä
- Tapio Kuula (1957–2017), Fortumin toimitusjohtaja
- Tuula Laaksalo (s. 1953), keihäänheittäjä
- Jutta Larm (s. 1973), fitness-kilpailija ja yrittäjä
- Keijo Leppänen (s. 1960), uutisankkuri, kirjailija
- Helena Leveelahti (s. 1999), kiekonheittäjä
- Antti Lieroinen (k. 1643), noita ja selvänäkijä
- Verneri Liinamaa (1898–1972), kirjailija
- Pertti Niittylä (s. 1956), pikaluistelija
- Uolevi Nojonen (s. 1939), kirjailija
- Marjaliisa Pitkäranta (1941–2003), kuvittaja
- Mika Polku (s. 1975), korkeushyppääjä
- Vesa Rantanen (s. 1975), seiväshyppääjä
- Teuvo Saavalainen (1927–2002), kirjailija
- Kari Sainio (s. 1975), jalkapalloilija
- Armid Sandberg (1876–1927), taidemaalari
- Yrjö Sariola (s. 1932), piispa
- Jukka Sihvonen (s. 1953), elokuvatutkimuksen professori
- Tom Sukanen (1878–1943), amerikansiirtolainen, laivanrakentaja, josta tehty elokuva
- Onni Tarjanne (1864–1946), arkkitehti
- Jussi Viitala (s. 1940), tiedemies ja kirjailija
- Frans Viitanen (1864–1932), kirjailija
- Jari Yliaho (s. 1957), kitaristi
Yhtyeitä
Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M06* 30.6.2020. Tilastokeskus. Viitattu 20.8.2020.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
- ↑ Tanninen, Jouni: Soinin kunnanjohtaja Juha Viitasaari valittiin Virtain kaupunginjohtajaksi 20.8.2019. Yle. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Virrat Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ http://runeberg.org/pieni/4/0735.html
- ↑ Virtain kirkko
- ↑ a b c d e f g h Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 445–447. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 40. Helsinki: Otava, 1979.
- ↑ Virrat Järviwikissä. Viitattu 2.8.2014.
- ↑ Patentti- ja rekisterihallitus
- ↑ http://www.juhannusvirrat.com/juhannusjulistus.htm
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 79. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ https://reittikartta.net/jaettu/Virrat%2FRuovesi
- ↑ https://www.google.fi/maps/@64.8929581,26.0218001,5z?hl=fi
- ↑ YLE: Pirkanmaa – Virrat – Puolueiden kannatus kunnassa vaalit.yle.fi. Viitattu 20.06.2015.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2015 22.11.2016. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ a b c Kyläyhdistys
- ↑ Kyläyhdistys
- ↑ Kyläyhdistys
- ↑ Kyläyhdistys
- ↑ Kyläyhdistys
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
- ↑ Koulumies, Jyrki: Kohtalona Kostamus. Risto Kangas-Ikkalan muistelmat. Siltala 2012.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Virrat Wikimedia Commonsissa
Härkönen | Jäähdyspohja | Ikkala | Killinkoski | Koro | Kotala | Kurjenkylä | Lahdenkylä | Liedenpohja | Ohtola | Rantakunta | Vaskivesi | Vaskuu | Äijänneva |
|